Taigalla

Hölläillään..

2012-02-12T16:24:00.000+02:00

Kiire kiire ja tohina vaikka millä mitalla! Milläs sitä sitten katkaistaan ja helpotetaan parhaiten? Siis mainoksen ja kuopuksen sanoin - hölläillään.

Kukin omilla tavoillaan toki, mutta minä usein nappaan pahimmankin kiireen keskellä sen kutimen hetkeksi käpälään, edes kerros tai kaksi sukkaa. Eilen illalla otin väripatani ja dippasin siellä kolme merinosukkisvyyhtiä. Heti helpotti pahin stressi. Kyllä väreillä sitten onkin laukaiseva ja rentouttava vaikutus!

Saanko esitellä Serenadi rakkaalleni, Kimalaisen lento ja Lumikki

Nyt sitten sen kutimen vuoro loppuillaksi ja työt syrjään lopuksi päivää. Ehtiihän niitä sitten huomennakin.

Mukavaa sunnuntaita teille kaikille!

Duraceliksi muuttunut

2012-02-11T17:28:00.001+02:00

Viimeisen reilun viikon olen tuntenut itseni Duracell-pupuksi. Olen paiskinut ylitöitä kaiket illat myöhään yöhön ja vielä ensi viikon alun saa jatkaa, jotta akuutti kiiretilanne töissä laukeaa. Jotta kaikenlaiset neulomukset ja dippailut on lähes kokonaan saanut unohtaa.

Mutta eilen olin liikkeellä tuolla Vihdin kirkonkylässä Käpykylässä ja siellähän on mukava pieni liike nimeltä Vihti-Soppi

Siellä on vihtiläisten kädentaitajien töitä ja pieni tarjonta neulelankoja ja koska mitään valmista ei ole esiteltäväksi, niin ehkäpä teen tunnustuksia tavarataivaan hankinnoistani:)

Kaunis ja reilunkokoinen pussukka Globelta

sisällä kaunis raitakangas

ja niitä lankoja sitten

Regian Hand-dye Effect sukkista ja Dropsin Delightia. Tiedän, että molemmat ovat keljuja neulottavia, mutta värit ovat niin vastustamattomat, että kokeilen taas.

Meillä kotona puhaltavat uudet tuulet monellakin tapaa sillä Miehekäs, joka on tätä maatalousbisnestä tässä koko ikänsä pyörittänyt, lähtee myös maaliskuussa vieraalle lisätöihin. Elämme jännittäviä aikoja, mutta maatalous ei näinä päivinä elätä yksinään, ainakaan ilman suuria lisäinvestointeja ja me emme ole niihin valmiita. Mutta sikäli onnekasta, että näinä aikoina ylipäätään löytää töitä. Olemme siis hyvin onnellisia tilanteesta.

Mukavaa viikonloppua kaikille, levätään ja mainoksen sanoin hölläillään!

Talvella pelkääjän paikalla

2012-02-05T12:25:00.002+02:00

Tänään suhailtiin tuolla Tervalammen kylän pikkuteillä Neiti Nököä yökyläreissulta hakemassa ja näin ihania maisemia sieltä löytyi näin pelkääjän paikalta katseltuna.

Lunta riittää ja puut ovat mitä kauneimmat.

Sylissähän minulla oli tietenkin rakas kässypussini ja sukkaahan sieltä tietenkin kaikkien yllätykseksi syntyy.

Tämä samainen tekele ja pussukkahan minulla oli jo Tallinnan reissullammekin
mutta ei mitään uutta siinä, että olen hitaan nautiskeleva neuloja.

Emppu puolestaan edelleen kieltäytyy ulos menemästä, samoin kyllä muutkin kissamme. Kaiketi siellä vain on liian kylmää enkä nyt kyllä henno väkisin ketään uloskaan nostaa. Eiköhän ne kevään tuoksut viekoittele niin Empun kuin muutkin ulos seikkailemaan.

Sillä aikaa voi kissapoika keskittyä haaveilemaan keväästä ja nojailla neulojamamman työpöydällä verhon reunaan. Kuten huomaatte, on Emppu-herra elämänsä aikana ennättänyt ottaa matsin jos toisenkin, korvista sen kyllä näkee.

Olen myös saanut mitä kauneimman tunnustuksen Amukilta, lämpöisin kiitos siitä.

Haasteen saajan tulee jakaa se eteenpäin 4-5 blogille. Saamisen edellytyksenä on, ettei blogin lukijamäärä saa olla yli 200 henkilöä.

Minä olen tässä eteenpäin jakamisessa äärimmäisen huono, mutta yritetäänpä nyt tämän kerran.

Ensimmäisenä tahdon mainita Scaritsan villat

Tämä on jo vanha blogi, mutta silti. Turha varmaan sukkafriikkinä edes mainitakaan miksi. Nautin suunnattomasti hänen pikkutarkasta raportoinnistaan ja tietysti niistä lukemattomista upeista sukistaan.

Toisena sitten Kesän lapsi

Tästä blogista löytyy monipuolisesti ja innovatiivisesti kaikkea mahdollista. Olisinpa itse yhtä monipuolinen.

Kolmantena Mammutin puikot

Mammutti on hurjan tuottelias ja myös monipuolinen neuloja. En ennätä kissaa sanoa ja aina on uusi käsityö valmistunut.

Neljäntenä Sukkasillaan

Tänne on aina niin mukava mennä vierailulle. Tunnelma on lempeän leppoisa ja töitä valmistuu myös ennakkoluulottomalla otteella lähes mistä tahansa.

Mahdottomia nämä tunnustus-tehtävät sillä olisin voinut luetella loputtomiin lisää, mutta olkoon nyt tällä kertaan tässä. Jatketaan siis kukin bloggaamista tahoillamme. Ettehän kukaan saajista pahastunut, tiedän että osa bloggaajista ei tahdo meemejä tai tunnustuksia, mutta nyt en niitä tarkistanut laisinkaan vaan röyhkeästi vain jaoin:)

Villakoirat paratiisissa?

2012-02-04T16:56:00.009+02:00

Meitä oli eilen kuusi "villakoiraa" eri puolilta Suomea Tallinnassa. Mitäpäs muutakaan kuin nuuskuttelemassa villoja ja muita ihanuuksia.

Pienten liikenneongelmien jälkeen kaikki selviytyivät satamaan ja sieltä suunnistimme pikaisesti laivaan aamupalalle. Masut täpötäyteen ruokaa, jotta jaksaa pakkasessa maissa rientää kaupasta toiseen.

Hauskaa oli, että saimme paljon huomiota ja kommentteja laivalla kanssamatkustajilta. Moni kävi ihmettelemässä ja kysymässä töistämme ja käsitöistä yleensä. Laivalla oli myös toinen hieman iäkkäämpien rouvien neulojajoukko reissussa ja puikothan ne sielläkin heiluivat:)

Me suunnistimme heti satamasta tilataksilla Karnaluksiin . Minä en sieltä kuvia ottanut, mutta Aarnilintu sen sijaan kyllä. Käykäähän sieltä katsomassa. Minun saaliini Karnaluksista on tässä:

Gedifran Riana Coloria, yhteensä 12 kerää ylisuureen lämpöiseen neuletakkiin.

Tummanvihreää Rowanin Silky Tweediä 10 vyyhtiä neuletunikaan.

Sitten pitkään haaveilemani bambuiset Addi Clickit, lisää Ponyn värillisiä hakaneuloja heijastimiin, uudet paremmat sakset.

Lisää bambuisia sukkapuikkoja, messingin värisiä karbiinihakoja kännypusseihin, pikkuiset käsityösakset ja vielä toinenkin nukkaleikkuri talouteen. Miehet ovat omineet edellisen, ryökäleet.

Karnaluksista tepsuttelimme käytännössä tien toiselle puolelle pikkuiseen Wool & Woollen-lankakauppaan. Kristiinan blogissa on sieltä kuten hurjan monesta muustakin Tallinnan käsityöliikkeestä infoa. Siellä on sitten herkulliset lankavalikoimat laadukkaita villalankoja. Paljon lankoja kartioilla, joilta toiveen mukaan kerivät kerille. Paljon Noron lankoja, Dropsin lankaa ja Shetlannin villaa, josta näytti olevan saatavilla ainakin tilauksesta huimasti värejä.

Minä sieltä ostin Noroa

Vasemmanpuoleinen kartio oli reilun 870g ja siis uutta Noron Shikiä. Luulin ostaessani 100% villaksi, mutta onkin koostumukseltaan silkkiä 35% mohairia 25% ja villaa 30%. 100g/300m tämä väri on numero 16, hiukan poltettua oranssia.

Oikeanpuoleinen kartio puolestaan on Noro Flower Bediä väri numero 147/Bark, sitä oli noin 700g. Tämä myös silkki-, villa-, mohairsekoite 50g/180m.

Näistä tulee pitkiä tunikoita/neulemekkoja. Juu-u Lila, kyllä minä vielä ne neulon, hih!

Matkamme jatkui Abakhanin kangaskauppaan, josta en kyllä itse mitään tällä kertaa ostanut sekä Puu ja Putuka-puotiin. Sieltäkään en tällä kertaa mitään ostanut, mutta kipittäessämme vanhan kaupungin läpi kohti satamaa nappasin torimyyjältä kahdet ihanat tumput, joista tässä kuvia.

Kissalapaset ovat neiti Nökölle, kahdet oikeanpuoleiset minulle itselleni. Nuo oikeanpuoleisimmat sekä hirvilapaset ostin Sadamarketista. Hirvilapasista en saanut kuvaa sillä ne ovat olleet Esikon tassuissa eilisillasta saakka.

Vielä satamaan tultuamme poikkesimme vironvilloja haalimaan. Minä olin koko matkan ihastellut Elinan ihanaa Revontulihuivia ja koska samaa väriä löytyi vielä sieltä niin ostin sen heti enempiä empimättä.

Sieltä tarttuivat mukaani myös Esikon hirvikuvioiset lapaset sekä yläpuolen kuvan oikeanpuoleisimmat tumput. Myös virolaisvillatakki oli napattava vilunokkaista blogistia lämmittämään.

Mutta kyllä olikin napakka viima Tallinnan puolella, emme pitkiä matkoja ulkona kävelleet ja silti olimme aivan nenät, posket ja sormet jäässä satamaan saapuessamme hyvistä varustuksistamme huolimatta. Pienehkö vetolaukkuni aivan pursuili kaikista ostoksistani. Onneksi ihanat Maiju ja Lila minua jalosti auttoivat kantamuksissani, kiitokset teille vielä.

Lila vielä oli meille kaikille ihania silmukkamerkkejä ja suloiset huuhkaja-/pöllökorvikset tehnyt, kiitokset ja hali sinulle.

Kyllä olikin ihana ja naurun täyteinen reissu. Suurkiitokset loistavasta seurasta Lila, Aarnilintu, Siina, Kytsätär ja Maiju.

Eikös oteta uusiksi toisenkin kerran?

Edit. Huimat 100 lukijaakin näyttää olevan täynnä. Tervetuloa matalaan majaani Norissa, Enya ja M.

Talvinen sunnuntai

2012-01-29T12:01:00.000+02:00

Ulkona on aika tavalla pakkasta, 15 astetta ainakin tässä meillä. Ihan en ulos uskaltaudu, mutta täällä tuvassa uunin lämmössä on mukava touhuta. Näen tästä ikkunan äärestä lintujen ruokintapaikalle oikein hyvin. Käpytikka on joukon kingi, rohmuaa noita talipalloja muiden nokan edestä. Komea mustarastasherra on myös vakionäky, talitinttejä kovasti ja ehkä kerran olen tänä talvena punatulkun nähnyt. Tarkka etiketti vaikuttaa linnuilla olevan ruokailun järjestyksestä ja siitä kuka ensin ja mitä.

Otin tuossa pari päivää sitten KyJy-työnä olleen pipon tekeleen käsiini ja purin sen pois. Aloitin siitä yllättäen sukat, pidän väreistä kovasti. Tämä on itse värjättyä uudempaa Nallea, hurja väri-iloittelu. Näissä otin myös käyttöön nuo puiset Knitpron Cubicsitkin. Pidän kovasti näillä neulomisesta. Olen Kollagen kanttipuikkoja (metallisia) aiemmin koettanut, mutta ne eivät olleet minun juttuni. Puiset sen sijaan kyllä, ihanat!

Pukkasin nämä nyt sitten vuorostaan tuonne Neulomon 12 sukat vuodessa tempaukseen. Eiköhän nämä tämän vuoden aikana valmistu, heh!

Dippauksiakin taas on muutama näytettäväksi asti:

Viimeiset villasilkkibambut tällä erää taas:)

Iloa teidänkin sunnuntaihinne, nautitaan joko pakkassäästä tai sitten siitä takkatulesta.

Joulun toivelahja?

2012-01-28T13:54:00.001+02:00

Jouluhan oli ja meni jo, mutta Esikolla oli jouluksi aivan ehdoton toive, joka saada ja jota pitäisi päästä käyttämään: lumikola! Tietenkin kummisetänsä sellaisen hänelle hommasi, mutta koska Esikko on jo raavaan miehen kokoinen piti kolankin olla aikuisten kokoa. Ongelmana vain joulun aikaan oli, ettei tuota kolattavaa juurikaan ollut. Mutta niin ne vain tilanteet muuttuvat, nyt riittää lunta, jota kolata. Melkein joka ilta pukee poika talvitamineet päälleen ja lähtee hommiin. Hiukan tuota lunta ja kasoja on välillä oudoissa paikoissa, mutta nauttii hommistaan ihan suunnattomasti. Fyssari oli kovin tyytyväinen tästä, sanoi sen olevan mitä parasta fysioterapiaa ihan kotioloissa. Sitä perinteistä hyötyliikuntaa.

Näin sitä meillä kolaillaan (eilisen iltapäivän hämärässä napsittuja kuvia)

Pikku läjän dippauksiakin olen taas jaksanut tehdä, ihanaista villabambusilkkiä ja utuisia värejä

Olo alkaa olla jo paljon parempi ja lääkkeet ovat mielestäni tepsineet. Ensi viikolla lähden töihin taas yrittelemään. Ihan rauhallisesti kyllä aion ottaa, mutta kuitenkin ja viikon päästä meitä lähteekin pieni ryhmä innokkaita "villakoiria" liikenteeseen lahden toiselle puolelle. Ihanaa odotella reissua.

Oikein leppoisaa viikonloppua teille kaikille, nauttikaahan vapaapäivistä keillä sellaisia nyt on.

Frida Kahlo-sukat

2012-01-25T18:18:00.000+02:00

Jotakin valmistunuttakin vaihteeksi täältä

eli saanko esitellä

Frida Kahlo-sukat

Frida Kahlot

Silmukoita: 16s/puikolla, yhteensä 64s, koko n.38

Puikot: 2,5mm bambuiset

Lanka: 100% merino, oma värjäys "Frida Kahlo"

Muuta: Tiimalasikantapää, sukan kärki silmukoimalla päätelty

Fiilis: Nams ja maiskis. Lanka on ihanan pehmoista ja väristä pidin kovasti. Nämä päätyvät lahjalaatikkoon odottamaan saajaansa.

Räveltämöstä tarkistin, että olen nämä aloittanut jo 25. kesäkuuta 2011. Huh mikä valmistumisvauhti tällä rouvalla! Pukkaan nämä neulomon 12 sukat vuodessa tempaukseen.

Pakko laittaa vielä kuva eräästä, joka ottaa elämässä rennosti:)

Mukavaa keskiviikkoiltaa teille kaikille.

Talvinen päivä

2012-01-21T13:55:00.001+02:00

Talvinen olotila on tainnut saavuttaa koko Suomen maan, myös meidät kuten kuvasta voi todeta

Emppu laitettiin ulos muutama tunti sitten ja tuolla se poika hiihtelee lähimaastossa onnellisena. Huhuilen sisään sitten myöhemmin iltapäivällä. Nauttikoon nyt olostaan.

Empun elo ja kotiutuminen on sujunut muutoin oikein hyvin, mutta Kustin ja Kostin kanssa ei tule juttuun. Kusti on pannassa koska muistuttaa veljeään pitkine karvoineen ja Kosti taas pannassa koska uhittelee Empulle koko ajan. Mutta ei täällä kellekään muille ole vammoja tullut kuin Kostille itselleen, Emppu täräyttää kynnet nenään jos liian lähelle hyökkää. Nauroimme Kostiressua eilen, että alkaa pojan kaunis nenä olla kohta arpien raidoittama

mutta itseään kyllä saa tämä poitsu arvistaan syyttää kun ehdoin tahdoin tahtoo toisen kimppuun. Jospa ne poijjaat tästä saavat arvojärjestyksensä vielä kuntoon ja kyllä näinkin pärjätään ihan ok.

Minulla meni tauti keuhkokuumeeksi, sitä se ankara rintakehän kipu sitten oli. Nyt on tuplalääkitys ja tiukka lepokäsky loppukuuhun asti. Näin sitä nyt sitten on viisain tehdäkin - onneksi tikuttaminen ei ole raskasta ja vähintäänkin sallittua toimintaa. Täällä sitä nautitaan kisujen seurasta, kuuman höyryävästä teestä ja neulomuksista.

Leppoisaa lauantaita itse kullekin

Hissutellen

2012-01-17T13:59:00.001+02:00

Minun viikkoni on alkanut toipilaana hissutellen ja suurimmaksi osaksi nukkuen. Onneksi on ollut tuo Miehekäs, joka on hoitanut yhden jos toisenkin pakollisen asian. On postittanut ja kuvannut ja ladannut. Toimittanut lapsukaiset oikeisiin osoitteisiin ja juossut minun asioillani. Kiitos kaunein siis hänelle. Vielä tassuttelen tämän ja huomisen kotosalla, toivottavasti tuo kipeä keuhkoputki (vaiko rintalasta) siinä ajassa asettuu. Se olikin välillä jo niin kipeä, että piti ihan tuonne aluesairaalan päivystykseenkin lähteä. Aikamoisen kipulääkearsenaalin kanssa sieltä kotiuduin. Eivät he tienneet mistä moinen. No - viime yön jo nukuin heräämättä uutta kipulääkettä ottamaan eli ehkäpä se tästä kuitenkin asettuu, oli mikä oli.

Mutta se niistä valituksista, olette jo varmaan saaneet tarpeeksenne.

Vaeltelin teekupposen ja kameran kanssa tässä tuvan ja verannan väliä ja tällaisia sieltä löysin

tassu poskella nukkujan, niin hyvällä kerällä, ettei oikein saa edes selvää missä pää ja muu

puhdasta lakanapyykkiä oven päällä (kukaa muu tunnustaa kuivattavansa näin talvella?)

ja jääkukkaset verannan ikkunoilla (tässä kohdin taas murehdin sitä järkkäriä, jota minulla ei ole)

mutta tästä se viikko taas lähtee, oikein hyvää sellaista teille jokaiselle.

Repeämys maximus

2012-01-15T12:28:00.000+02:00

Erotatteko tuosta yläpuolen kuvasta mitä siinä on? Siinä näkyy Esikon päälaen hiuksia, otsaa ja tyynyä sekä Timo Soini! Haluatteko tietää miten tuosta päädyin kuvaa napsimaan? Minäpä kerron: eilen illalla Esikko alakerrassa luetun unisadun jälkeen maanitteli minua itseään peittelemään. Mutta tosiaan, sälperin lähetin yläkertaan ja könysin kipeillä koivillani kohta perästä. Kysyin Soinin tyynyn vieressä nähtyäni, että mikäs se tuo on? ”Timo Soini” , Esikko siihen selkeällä äänellä. ”Kukas sen teki?”, minä kysyin. ’”Piia teki”, Esikko vastasi. No, eihän siinä mitään ajattelin, mutta sitten kuuluu vielä selkeä nuoren miehen ääni: ”Sano hyvää yötä minulle ja Timo Soinille”. Minähän sanoin ja kerkesin portaisiin, ennen kuin repesin. Tosin palasin vielä takaisin ja kysyin kainosti, että saanko ottaa sinusta ja Soinista valokuvan? Sain luvan.

Tänä aamuna älysin Esikolta kysyä, että olikos teillä koululla koululaisten vaalit? Oli ollut ja hän kuulemma äänesti Paavo Lipposta, höhöö! Voin kertoa, etteivät nämä kuvasta perheen yhteistä poliittista linjaa.

Mukavaa sunnuntain jatkoa itse kullekin.

Tautitupa

2012-01-13T13:55:00.001+02:00

Minun tammikuuni voisi kyllä nimetä tautikuuksi. Eilen oli annettava periksi ja mentävä jälleen lääkäritätiä tapaamaan. Keuhkoputken- ja poskionteloiden tulehdus ja jälleen kuuri. Tarpeellinen varmasti, en sitä kritisoi, mutta minua hirvittää syödä näin monia kuureja muutaman kuukauden sisään. No, ei mahda minkään. Jospa se tästä jatkuisi parempana, viimeistään tautikuun vaihtuessa helmikuuksi?

Olen lohdukkeeksi katsellut (en silitellyt, ei hätää, pöppiäiset eivät saavu vastaanottajalle) tätä viime viikolla KyJyy:n arvontapalkinnoksi dippaamaani lankaa, häntä kutsutaan nimellä

Takatukka tanassa

Lämpöistä kirkasta keltaista, oliivinvihreää, hentoa vaaleanpunaista ja harmaata.

Jännittävää nähdä kenelle tämän saan lähettää.

Meillä sataa täällä lunta ja maisema alkaa pikkuhiljaa näyttää siltä, miltä kuuluukin.

Nyt taidan hiipiä takaisin sinne huovan sisään teemuki muassani. Välttäkää te muut nuo riivatun pöpöt.

Edit. Huomasin mielenkiitoisen jutun bloggerissa, Chromella tämän tein ja täällä pystyy vastaamaan suoraan yksittäisiin kommentteihin. IE:n puolella menee sivu kokonaan jumiin kun avaa kommentit. Mistähän tässä nyt on kysymys?

Kaikki maailman herkkulangat

2012-01-08T16:42:00.000+02:00

Joudun tunnustamaan olevani aikamoinen snobi lankojen suhteen. Oikea kermapeppu, joka on koko neulomisuransa haalinut toinen toistaan herkumpia ja värisiä lankoja laariinsa. Mutta sitten tapahtui jotakin yllättävää: haksahdin värjäykseen, ihan aluksi koolaukseen Kool-Aideilla, mutta eiväthän ne minua mihinkään tyydyttäneet. Olen aina ollut kaikessa ryhtymisessäni sellainen: Pohjamutia myöden, kaikki mahdollinen tieto mulle-tyyppi. Niin se meni tässäkin ja varmaan vasta alkutaipaleella ollaan, mutta niin vain lensi ne koolaukset takaosaan kaappia ja klikkailin ostoskoriini Ashfordin värejä. Siitä se sitten lähti, paluuta ei ole. Nyt en edes muista milloin viimeksi olen ostanut jostakin kaupasta lankaa. Varmaan olen, mutten muista. Tänäänkin yritin surffailla lukuisissa nettilankakaupoissa ja jokaisen vyyhdin kohdalla aivoni raksuttivat: ” Pystyt itsekin värjäämään lähes samankaltaisen”. Voi apua, minuun on rakennettu langanoston estokoneisto! Vannon ja vakuutan kuitenkin, että aivan varmasti aion ostaa vielä muidenkin värjäämiä lankoja, viimeistään helmikuun alussa Tallinnassa jos en aiemmin, höhöö!

Teille tänne eksyville, koettakaa kestää höyrähdystäni. En voi taata sen taittumista ihan lähiaikoina, mutta yritän vältellä järjetöntä kuvasaastetta sentään niiden osalta. Tätähän ei lasketa järjettömäksi, eihän

Tulivat ja valtasivat työtason keittiöstä, perhe hiukkasen kohotteli kulmiaan jo.

Ja olihan minulla loistava laaduntarkkailijakin

tarkasti rontti vielä linssinkin kunnon

Näin se vaan pitkä viikonloppukin on jo lähes lopussa ja huomenna töihin ja kouluun taas.

Mukavaa sunnuntain jatkoa teille ystäväiset!

Seikkailulauantai

2012-01-07T14:40:00.001+02:00

Sillä välin kun minä aamupäivästä starttasin Kuopus Kepposen ja kaverinsa kanssa Nummelaan ja kohti keilarataa, pääsi Emppukin jälleen ulos seikkailemaan. Oikeammin saimme hänet suostuteltua sinne menemään. Teki taas monen tunnin lenkin tuolla maastossa ja lähiympäristössä. Tultuani takaisin, huhuilin tuolla hetken ja kas sieltähän se poju hipsi kohti sisätiloja taasen. Nyt siis vaikuttaa siltä, että osaa ja uskaltaa halutessaan tuolla ulkosallakin liikkua, joten vastedes en enempiä asiasta huolehdi.

Sillä välin kun poikaset keilasivat into piukeana. Kävimme neiti Nökön kanssa hiukan kaupoilla. Lisää raaka-aineita värjäyksiin ja hiukan herkkusta illaksi meille kaikille. Marimekon ohitse kulkiessani en voinut välttyä huomaamasta jotakin äärettömän herkullista, tummanpunaisen Muija-kuosisen peltipurkin. Olen pidempään etsinyt kunnollista katseenkestävää purkkia teepusseilleni ja nyt löytyi. Voi mikä herkku!

ja sinnehän ne pussit sievästi sujahtivat

Marimekolla on muutama kuosi, joihin höyrähdän enemmän kuin helposti ja tämä Muija on kyllä yksi niistä. Nimenomaan mustana ja punaisena. Alessa kun oli niin ei rokottanut lompakkoakaan kuin nimellisesti. Tällaisista löydöistä tuntee aina sellaista todellista löytämisen hyrinää. Turhamaistahan tällainen on, tiedän, mutta sallittakoon sekin aina silloin tällöin.

Ja nyt takaisin väripadan sekoitukseen, miehet hoitavat tänään ruoan valmistuksen, joten saan nauttia valmiiseen pöytään asettumisesta. Onnekas minä!

Kiitos vielä noista hunajalusikkavinkeistä, täytyy nuo katsastaa mistä järkevimmin tuon nappaisi.

Polttopuun laatu heikkenee vuosi vuodelta;)

2012-01-06T19:24:00.000+02:00

Harvinaisen karvaista puuta..

ja antamiinsa joulukoreihinkin ihmiset pakkaa sitä sun sattuu;)

Sohvallekaan ei voi hetkeksikään oikaista, kun heti on koipien päällä jotain ylimääräistä..

Höh sentään tätä maailman menoa..

Ai niin, olihan minulla ihan tähdellistäkin asiaa. Etsiskelen itselleni tuon alapuolen kuvan kaltaista tai vaikkapa useampaakin hunajalusikkaa, varakappaleeksi sillä kaikkein parhaaksi osoittautunut juoksevan hunajan kanssa. Esikko vain harmikseni tykkää tuota pureksia ja pelkään sen olevan kohta entinen ja mites mää sitten hinajani kuppiin saan, kysyn vaan?

Tämän kuvan lusikan ostin Tampereen messuilta, mutta löytyisikö näitä nettikaupoista mistään? Tai muuten kätsysti ostamalla?

Leppoisaa loppiaista teille ihanaiset ja teretulemast te uudet lukijatkin:)

Litsis lätsis

2012-01-05T18:36:00.001+02:00

Ihan karmeaksi heittäytyi keli eilen. Kuuttakymppiä pöröttelin kohti työmaata aamulla. Siltikin joku katsoi asiakseen siinä täydellisessä näkemättömyydessä lähteä ylämäessä ohitse, vanhalla Hiacella! Jotta ei niin väliä meistä muista liikenteessä menijöistä, höh!

Iltapäivään mennessä sitten kaipailinkin jo saappaita jalkaani, rämpiessäni nilkkoja myöden loskassa. Kysyn vaan, että mikä tämä tämmöinen talvikin taas on.

Edelleen kärsimme myös ajoittaisista sähkökatkoista, harmillista. Mutta eiköhän se tästä.

Emppu-poikaa yritin tallentaa filmille, hän heittäytyi hieman äkäisen näköiseksi

Emppu laittaa hauskasti korvat pohtiessaan taakse ja näyttää ihan Batmaniltä aina silloin, hihii!Huomaatteko myös, että pojalla on eriväriset silmät tuo meistä katsoen oikea on selkeästi päivänvalossa vihreä ja oikea sitten kullanruskea, David Bowien perillinenkö?

Poika myös istuu aina Miehekkään koulussa tekemällä turkoosilla pallilla katselemassa kun dippaan värjäyksiä, ihan selvä laaduntarkkailija minulla.

Tällaisia sieltä sitten tuli

Hajukumit ja muut tilpehöörit

2012-01-03T18:59:00.000+02:00

No, ei sentään hajukumeja, mutta sen sijaan uudet kalenterin kannet ja karkkivärisiä kyniä tuli hankittua uuden kalenterivuoden kunniaksi.

Hih, tunnustaako teistä kukaan muu potevansa samaa tautia? Eli siis, että aina kalenterivuoden alkaessa ja syksyllä on pakko söpöstellä ja hifistellä uusilla juttusilla. Piti oikein hankkia virkanaisen perusvarustekin, muumipenaali. Nyt kun vielä löytäisin sellaisen söpön ja juuri sopivan suuren ja pienen käsiväskyn, jonne kaikki maailman tärkeimmät tavarat saisin säilöttyä. Oikeastaan olen sellaisen jo löytänytkin, mutta se rökäle maksaa liian monta satalappusta, hui! Ei anna luonto eikä lompakko periksi sellaista hankkia.

Joulunkin saa kohta kerätä pois, ainakin jos on luottaminen kukkasten kuntoon

Minusta kaunis kyllä tällä tavalla rujonakin, enkä siis hennonut tulppaaneja vielä pois heittää vaan jään seuraamaan niiden rapistumista loppuun saakka.

Duhakin alkaa muuttua enää lieväksi röhäksi, elämä siis voittaa. Oikein nuhaisena helpottaa myös dipping-festivaalitkin. Kokeilkaapas vaikka. Ne minut taisivatkin näin nopsasti parantaa.

Uusi vuosi, vanhat kujeet

2012-01-01T17:07:00.000+02:00

Note to self: Ensi uutena vuotena muista olla varovainen mitä toivot. Tänään herätessä ihan kaamea duha:)

Pitäisikö sitä toivoa paljon sairautta, josko sitten saisi terveyttä, höh:)

Lohdutukseksi voi upottaa käpälät Kostin sekavan pehmoiseen masuun

ja nitkutella Frida Kahloja eteen päin

Kiitos teille kaikille ihanista kommenteista edelliseen postaukseen. Meinasi ihan tippa tulla linssiin. Oikein mahdottoman hyvää uutta vuotta ihan kaikille! Tästä se taas lähtee.

Hei hei vanha vuosi ja tervetuloa uusi

2011-12-31T15:48:00.000+02:00

Tämä vuosi on taas mennä hujahtanut huikean nopeasti.

Piti oikein ryhtyä miettimään mitä sitä tänä vuonna onkaan tapahtunut.

Viime vuoden viimeisenä päivänä toivoin hartaasti, että saisin olla tulevan vuoden terveempänä kuin edellisen. Koska tuo ei toteutunut niin uudistan toiveeni uudelle vuodelle, ähäs kutti!

Vuoden teema on olleet kyllä ehdottomasti värjäykset, olen täysin addiktoitunut. Parannusta ei ole näköpiirissä :) Sukkia täällä on valmistunut tasaisen hitaaseen tyyliini, muutama myssykkäkin, ihme kyllä. Hämärästi muistelen jopa huivin tai kaksikin tehneeni, lahjaksi ovat kyllä menneet, joten en pääse varmistamaan.

Vuoden harmeja ovat olleet veden kanssa taistelu, Esikon kouluongelmat ja Valtteri-kullan menehtyminen.

Vuoden iloja taas Emppu-murun tulo katraan jäseneksi, ystävät ja monet ihanat asiat ja tapahtumat, joita blogimaailman kautta olen saanut kokea. Kiitos teille kaikille, jotka olette jaksaneet minua ilahduttaa lämpöisillä kommenteillanne. Arvostan niitä suuresti ja nöyränä tunnustan, että olen ihan hunningolla vastavierailujen ja kommenttien suhteen. Yritän tehdä parannuksen ensi vuonna. Hurjasti on myös tullut uusia lukijoitakin. Tervetuloa teille ihan jokainen.

Vuoden viimeiset dippaukset kieputtelin tänään, Harakankellomajan ja Vadelmatyttösen

Kuten kuvasta voi huomata, olemme saaneet hennon puuterikerroksen luntakin. Voi ihmettä!

Minä juhlistan aattoani hyvällä ruoalla, neulomisella ja yllätys yllätys dippailuilla!

Ihan loistokkaan upeaa uutta vuotta teille jokaiselle!

Loputtoman hitaasti hyvä tulee-sukat

2011-12-29T18:35:00.000+02:00

Otsikko kertoo näistä varmaankin sen oleellisimman. Näissä taisi mennä ihan järjettömän pitkään. Milloin mikäkin keskeytys, muu puuha tai räpylöiden kipuilu esti näiden nitkuttelun. Mutta viimeinkin ovat valmiit. Menevät lahjaksi. Onneksi olen kuitenkin sen suhteen ajoissa.

Loputtoman Hitaasti Hyvä Tulee-Sukat

Silmukoita: 64s./2.25mm bambusukkiksilla

Lanka: Wollmeise Twin Spice Schwammerl

Koko: 38

Menekki: Pitänee tarkistaa:)

Fiilis: Huh ja puh. Tykkäsin näiden neulomisesta kovasti, mutta mikä ihme siinä oli, että valmistuminen kesti ja kesti;)

Oikein namin väristä tämä lanka.

Tein näihin hiukan muotoiluja resoreiden avulla tuonne säären alaosaan ja nilkan seutuville. Jospa pysyisivät jalassa edes hiukan paremmin siten.

Tylsään tapaani taas käytin tiimalasikantapäätä ja päättelin kolmen puikon silmukointina/päättelynä. Siten vain tulee kauneimmat omaan silmääni.

Eilen oli pakko naureskella tuota Emppu-kissaamme oikein tosissaan. Haisteli siinä hellanuunista ulos tullutta lasagnea siihen malliin, että annoimme pikkuisen makupala-annoksen herralle. Aikansa epäluuloisesti sitä katseli, kierteli ja yritti sitten "tappaa". Lopulta jonkin aikaa läimittyään ryhtyi oikean etutassun kynnellä poimimaan palan kerrallaan suuhunsa ja tassu piti tietysti pestä joka suullisen jälkeen. Lopulta kun oli mielestään riittävästi maistellut, otti ja "peitteli" aterianlopun. Yritin jopa videokuvata tuota, mutta hänhän ei ollut ollenkaan kuvaustuulella siinä vaiheessa vaan häipyi hetkeksi paikalta kokonaan. Joten nyt teidän on vain pakko kuvitella tuo mielessänne.

Myyntisivulle pukkasin joulupäivän värjäyksiäkin muutaman:)

Otsalampun valossa

2011-12-28T22:41:00.000+02:00

Hei vaan ystävät kalliit.

Liki kolmen vuorokauden kakku lienee nyt lusittu. Saimme sähköt takaisin puoli kymmenen aikaan. Vieläkin kuljeskelen taskulamppu taskussa uskaltamatta luottaa siihen, että tämä on pysyvää sorttia.

Meillähän talovanhuksen asukkeina ei lämmityksen suhteen ollut hätää, porimatteja on kaksin kappalein sekä hellauuni että vielä yksi pystyuunikin. Veden kanssa oli kyllä aika ongelmallista samoin valaistuksen.

Mutta kyllähän sitä himoneuloja keinot siinäkin tilanteessa keksii, katsokaas vaikka;)

Otsalamppu se on mainio keksintö, en ole ennen huomannutkaan.

Kostiakaan ei valojen himmeys tai puute tuntunut yhtään haittaavan vaan veti hirsiä neiti Nökön sylissä. Neiti Nökö puolestaan oli haalinut ympärilleen vanhan täkin, oli kuulemma vilu noissa perähuoneissa.

Kuvien laatu ei sattuneista syistä nyt oikein laadullaan huikaise, mutta jospa se tästä iloksi muuttuisi. Ainakin kunhan saamme kuormattua kahden jääkaapin ja yhden pakastimen sisällöt mäelle. Muutama paha sana on kyllä tullut sanottua. Juuri pahimpaan aikaan, kaapit lastattuna kaikella mahdollisella ruoalla. No, eivät ole enää. Tuleepa samalla pestyä kylmäkaapitkin.

Tsemppiä teille, jotka vielä tsemppaatte ilman vettä ja sähköä.

Meillä tuleekin sitten lähiaikojen hankintaan kunnollinen dieselagrigaatti sekä matkatelkkari. Niin ja perustan kunnollisen varmuusvaraston tuonne yhteen kuivakaappiin (lue: selviytymispakkauksen)

Ugh - olen puhissut. Piece vaan:)

Tänä jouluna..

2011-12-25T19:58:00.000+02:00

Tänä jouluna minun jouluni ei pitänytkään sisällään hurjaa määrää siivousta ja puunausta. Olen tuntenut itseni suuresti voimattomaksi. Kilppari mokoma oireilee ja onneksi nyt jo lääkityskin on kunnolla aloitettu ja pureekin, mutta hitaasti kuitenkin.

Pienesti olen laitellut esille jouluumme kuuluvia koristeita ja juttuja. Lievän ahdistuksen kera on juostu kaupoilla hakemassa tarvittavat joulukattauksia varten. Jouluumme kuuluvat yleensä meidän molempien sinkkuveljet ja hyvin maustettu liharuoka, hiukan niitä perinteisiä laatikoitakin ja kalaa on myös oltava. Ronttiveljet eivät ole pariutuneet ja hankkineet serkkuja meidän lapsosillemme. Mutta eipä väliä, niin rakkaita molemmat ovat ja jouluumme kuuluvat.

Nyt sitten on edessä joululomaa muutaman päivän verran. Aion ainakin itse käyttää sen paljolti lepäämiseen ja väripadan ja käsitöiden äärellä majailuun. Eikös sellaiseen ole ainakin kerran vuodessa lupa? Saattaapa olla, että historiallisesti kokeilen saamaani punaviiniäkin sopivassa kohdin.

Esikko viettää jouluaan pienten koneidensa parissa maansiirtohommia tehden. Minun koristekiveni realisoitiin välittömästi tähän puuhaan.

Pukin tuoma Tatu ja Patu-kirja on ollut ahkerassa luennassa ja koko joukko on perehtynyt innolla saamiina MP4-soittimiin. Onneksi pukki tuo myös joka joulu hyviä kirjoja, säilyy tuo aidon kirjan tuntuma eikä äidinkieli ihan katoa. Odottavat myös kauppojen aukeamista sillä olivat saaneet kummeiltaan lahjakortteja vaatekauppoihinkin.

Minä olen yrittänyt väistellä tätä patteria. Makaa kiinni patterissa jalkojeni päällä, hiukanko on hiki emännällä;)

Mutta – muistakaahan nauttia siitä rauhaisasta ja kiireettömästä joulusta. Muistetaan myös nauttia näistä yksinkertaisista asioista kuten lähimmäisten seurasta ja yleisestä kiireettömyydestä.

Lämpöiset, kanelintuoksuiset joulun toivotukset teille kaikille!

Lämpöistä Joulua!

2011-12-24T13:27:00.000+02:00

Oikein lämpöistä joulua teille kaikille!

Muistakaa levätä ja nauttia kiireettömyydestä.

Meillä ainakin piparimaljan pohja jo häämöttää, Esikon jäljiltä tämä:)

Päivän Kusti

2011-12-21T18:26:00.000+02:00

Tässä joulusiivouksen ja -kiireiden keskellä pakko vilauttaa Kustia. On herralla nukkuma-asennot, heh!

Luulisi tuossa olevan hankalaa nukkua vaan vielä mitä:)

Ps. Päivitin muutaman vyyhdin myös myyntisivulle.

Etsii, etsii vaan ei löydä

2011-12-17T20:27:00.001+02:00

Epätoivoisena yritän vielä täältäkin, ehkä joku teistä tietää tai kenties omistaa ja tahtoisi myydä.

Siis kuvan kaltainen pyykki-/tuuletusteline

Siis tuo pystyvarsi pingotetaan katon ja lattian väliin ja noita ripustusoksia on ainakin neljä kappaletta. Help! Tahtoisin toisenkin tuollaisen, veisin molemmat sitten tuonne toivottavasti pian valmistuvaan kodinhoitohuoneeseeni. Olen tämän meidän ostanut jo muutama vuosi sitten jostakin paikasta, jota muistiparkani ei enää osaa paikallistaa. Siis kysynkin teiltä avuliailta? Tiedättekö mistä tällaisia voisi joko samanlaisia tai samankaltaisia ostaa?

Tänään oli myös päivä, jolloin Emppu-poika nostettiin tuohon ulos portaiden kaiteelle. Hui sentään, että pelästyin kun alun aran haistelun jälkeen pinkaisi villiin juoksuun. Mutta, jäi kuitenkin tontille ihmettelemään ja kun muutamien tuntien ostosreissun jälkeen Neiti Nökön kanssa kotiuduimme, parkui poika surkeana ja märkänä tuolla perennapuskassa. Ihan itse ja vapaaehtoisesti sitten tuli vielä sisällekin ja nyt on niin ollakseen sisällä lämpöisessä.

Muutoin menee kohtuuhyvin, mutta Kosti uhittelee ja haastaa riitaa kaiken aikaa. Saa siis olla tarkkana noiden kahden ollessa lähekkäin. Mutta katsokaas miten nätisti istuivat Repen kanssa ruokaa odottamassa

Näitä karvakasoja sen sijaan hiukan kitkerästi vielä katsoo

Tuo harmaa noista onkin tosi äänekäs ja vaatelias tapaus, kuten kuvakin kertoo. Kusti-parka on sen näköinen, että ahdistaa.

Huomenna singahdankin sitten Helsinkiin ystävää tapaamaan, ihanaa!

Oikein leppoisaa viikonloppua teille kaikille.

Ps. Lähipäivinä pukkaan viisi vironvillavyyhtiä tuonne myyntisivulle (8/1 vahvuutta).

Voittajat arvottu!

2011-12-11T18:40:00.003+02:00

Vihellyksen kera peli arvonnassa poikki!

Onnettarena toimi Neiti Nökö, joka poimi 62 osallistujan joukosta numerot 38 ja 12. Siispä voittajiksi selvisivät ArualMaria ja Inkeri, jotka kommentoivat näin:

ArualMaria kirjoitti...

Vautsi, miten hienoja värejä taas kerran. Olet kyllä taitava! Mä toivoisin lisää intensiivisiä hieman murrettuja värejä, semisolideja. Ja jos arpaonni suosii mua, niin toivoisin jotain semisolidia lankaa, väreinä jotain sektorilta keltaoranssi-ruskea-myrkynvihreä (murrettuja sävyjä). :)

6. joulukuuta 2011 11.47

Inkeri kirjoitti...
Tykkään punaisen sävyisistä langoista.
5. joulukuuta 2011 18.20

Onnea teille molemmille oikein kovasti. Pistän pataa porisemaan ensi viikon aikana ja viimeistään maanantaina 19.12. polkaisee Posti-Kusti langat mukanaan. Laittakaahan voittajat osoitteitanne tulemaan mailiini zeldanposti @ gmail.com (välilyönnit vain osoitteesta pois)

Tilauksessa kunnon talvi

2011-12-10T15:11:00.000+02:00

Loppuviikostahan tuota lunta jo saimmekin oikeinkin mukavasti. Näytti jopa hiukkasen idylliseltä, kun ulos katsahti.

Vaan kuinkas kävikään? Tänä aamuna sitten räystäät tippuvat ja lumi uhkaa muutta loskapuuroksi, sniif

Tämähän vaatii selvästi vastatoimenpiteitä, eikö vain?

Kuten keittiön ikkunalle tonttu- ja enkeliparaatin

Ikkunaparat nekin vaatisivat kunnon remontin ja huollon. Ehkäpä ensi kesänä sitten. Tällaista se on talovanhuksen kanssa.

Porimatin päälle sijoitin uutta ja vanhaa joulukoristetta, heti hieman mieli lämpeni ja kirkastui

Väriä elämään saa tietysti myös aina dippauksistakin

Muistakahaan myös tuo arvonta, aikaa osallistua on vielä huomiseen iltaan asti.

Ensilumen kunniaksi...

2011-12-05T16:01:00.002+02:00

...Arvonta!

Juups, teitä lukijoita tupsahtelee koko ajan lisää. Olenpas minä siitä iloinen, tervetuloa vain matalaan, mutta värikkääseen majaani. Ajattelinkin teitä ilahduttaa arpomalla käsinvärjättyä lankaa.

Eli

Arvon kaksi vyyhtiä ( siis kaksi palkintoa) itsevärjäämääni sukkalankaa 150g/390m.

Miten sitten osallistua arvontaan?

1. Jätä kommentti tähän postaukseen ja siihen yhteystietosi jollakin tavoin, että voiton sattuessa kohdalle sinut tavoitan:) Edit. Nimimerkkikin tietysti riittää, pääasia, että sinut voi yksilöidä ja huhuilla sitten tarvittaessa:)

2. Anna kommentissasi minulle värivinkkejä uusiin värjäyksiin, niitä ei ole koskaan liikaa.

3. Kerro mitä värejä tahdot omaan palkintovyyhtiisi mahdollisen voiton napsahtaessa kohdalle.

Arvonta-aikaa on ensi sunnuntaihin 11.12.2011 klo 18.00 saakka. Onnea kovasti arvontaan!

Ja miksikö ensilumen kunniaksi? Kyllä, saimme viimeinkin kauan odotetun ensilumen maahan nyt iltapäivällä. Saapa nähdä kuinka pysyvää tuo on, mutta neiti Nökö riemuitsee ja juoksee koirulin kanssa pihalla ympäriinsä. Tuli kuulemma jouluinen fiilis heti kertaheitolla, hih!

Niin, olen koko viikonlopun vain dippaillut ja dippaillut, ihan pää suorastaan kiehuen ideoita, värejä ja kaikenlaisia luovia juttusia. Kotona sen sijaan en olekaan saanut juurikaan mitään aikaan, mutta ehtiihän noita, eikös:)?

Tällaisia padasta tupsahti ja koko ajan tupsahtelee vain lisää, liekö olen aivan höyrähtänyt?

Nyt nauttimaan kuumasta teekupposesta, flunssa ryökäle minua yrittää korventaa.

Voihan rähmä!

2011-12-02T12:57:00.000+02:00

Inhottava, kamala, yököttävä, kipeän tomaattinen silmätulehdus iski takavasemmalta, tarkemmin sanottuna Esikolta. Ei ollenkaan kivaa. Onneksi Esikko jo parantui ja lähti tukitädilleen muutamaksi päiväksi. Onneksi tässä on nyt neljä päivää aikaa parannella räpsyttimiä ja toivottavasti lääke auttaa nopeasti.

Minä yritän lohduttautua värjäyksillä ja kuumalla teellä.

Tällaisia tuolta padasta tällä kertaa tupsahti:

Vasemmalta lukien Voikukka, Kehäkukka, Suudelma ja Luumuinen. Oikeat ladyt! Ohuempaa ja paksumpaa sukkista. Pitäisikö sitä seuraavaksi yrittää taikoa poikakvartetti:)

Sinnehän minä nuo taas pukkasin:)

Uusi viikko ja sykerö

2011-11-28T17:11:00.001+02:00

Niin se viikonloppu ennätti viuhahtaa taas ohitse. Ei oikein mukaan tainnut meikäläinen keretä.

Emppuli jatkaa sopeutumistaan ja koko ajan edistyy - välillä jo pusketaan Kustia tai Repeäkin - Kostin kanssa hitusen kärhämöi välillä. Tai oikeammin epäilen, että Kosti yrittää isotella ja toinen sitten puolustautuu. Mutta hyvään suuntaan ollaan jo menossa. Jospa jo kohta voisimme uloskin päästää, näin ainakin uskon. Sitä odotellessa nautitaan sylityksistä ja rapsutuksista sisällä.

Olipas viime yönä myrsky, tienpinnat olivat aamulla aivan oksien peitossa. Myötätunnon halini teille kaikille, jotka jäitte ilman sähköä.

Mutta ei tuo viikonloppu haaskuuseen kyllä mennyt, sillä väripata porisi iloisesti kaiken aikaa.

Tällainen sykerö jäi jäljelle vyyhdityksen jälkeen:) Vyyhdit menivät tietysti sinne

Nyt kupilliselle mustaherukkateetä. Ai nam:) Niin ja kiitos teille kaikille ihanista kommenteista edelliseen postaukseen.

Edit. oli pakko tulla näyttämään Empun uusi nukkupaikka, Neiti Nökön vaatekaapin toiseksi ylin hylly:)

Emppu tuli taloon

2011-11-23T19:07:00.000+02:00

(Anteeksi epätarkka kuva, mutta kuvattava on aika vilkas liikkeissään:)

Muistatte varmaan Emppu-kissan, jolle huhuilin uutta kotia tässä taannoin. No, sellaista ei niiden huhuilujen avulla sitten löytynyt ja meidän sydämemme ei antanut periksi, että reipasta 10-vuotiasta poikaa piikitettäisiin. Niinpä sitten viime sunnuntaina hyppäsimme autoon ja huristimme Nummelaan hakemaan poikaa uuteen kotiin eli meille. Meillähän on aiemmin ollutkin neljä kissaa, mutta Valtteri-polon hukkumisen seurauksena olemme olleet vain tällä triolla. Ajattelimme, että ainakin yritämme totuttaa Emppu-Elmeri-Eemelin (huomaatteko, jo on tullut lempinimiä) tänne maalle muiden karvakuonojen kaveriksi.

Paluumatkalla Nummelasta kävi ilmi, että Empulla on hyvin kantava ääni. Ei selvästikään pitänyt kopassa matkustamisesta ollenkaan. Perillä sitten laskimme kopan keskelle olohuonetta ja avasimme luukun. Poju istua napotti kopassaan sen vajaan kolme varttia ennen kuin uskalsi tulla ulos. Tämäkin varmaan johtui ympärillä päivystäneestä nelitassuisten kolonnasta. Ensimmäisen illan kulutti siihen, että vuoroon puski jotakuta meistä ihmisistä, naukui tai sähisi/murisi nelijalkaiselle. Mutta ihmeitten ihme, teki hädät hiekkalaatikkoon vaikka päinvastaista lähtökodista vakuuteltiin. Nyt sitten ollaan siinä tilanteessa, että kolmas vuorokausi on kääntynyt iltaan ja edelleen muristaan tai sähistään jos joku karvakavereista tulee liian lähelle, mutta edistystä siinäkin on huomattu. Annista on vakuuttunut, ettei ole luotettava. Yöt naukuu, että tahtoisi ulos. Olemme päättäneet jaksaa, jotta kiinnittyisi kunnolla uuteen kotiinsa ja tottuisi nurkkiin. Tarkoitus ei suinkaan ole tehdä Empusta sisäkissaa vaan heti kun alkaa vaikuttaa siltä, että on tottunut muihin eläimiin saa alkaa harjoittelemaan tuota ulkoilmaelämää muiden tapaan.

Emppu on hauska ja älykkään oloinen kissa. Juttelee ihan mahdottomasti. Jos hänellä on asiaa, tulee viereen ja taputtaa tassulla reiteen. Aamulla heräsin siihen, että taputteli minua kasvoihin ja naukui. Varmaan se oli kissankielellä: ”Pösilö, päästä mut jo ulos!” Taitava kiipeilemään ja hurjan voimakas, nostaa itsensä pelkkien etutassujen varassa ikkunalaudalle hyppäämättä. Oli eläinlääkärin tarkastuksessa todettu 5,5-kiloiseksi. On aika korkea ja kookas siten, ei ollenkaan tanakka. Tutustumista siis jatketaan puolin ja toisin ja eiköhän tässä ihan juttuun tulla jo tuota pikaa. Pitäkäähän peukkuja, jotta kun ulos aikanaan päästetään, myös palaa takaisin, hih!

Iloista viikkoa teille kaikille, me jatkellaan keskustelua Empun kanssa, mjau!

Messut

2011-11-19T17:04:00.001+02:00

Niin, sinne messuillehan sitä eilispäiväksi tuli lähdettyä. Aamulla varhain liikkeelle viemään Esikkoa koululle ja sieltä suoraan Miehekkään kyydillä Hyvinkään ABC:lle. Sieltä minut sitten koukkasivatkin pian matkaansa Taava ja Lila. Kaunis kiitos Taavalle kyydistä.

Suuntana siitä sitten Tampere. Väkeä oli aivan hurjasti liikkeellä, varsinkin siltä se tuntui koska oli perjantai eikä kaikilla suinkaan varmaan mahdollisuutta messuille lähteä töiden tai muiden velvollisuuksien takia. Mutta hallihan on onneksi suuri, joten mitään pakokauhua ei ennättänyt tulla väenpaljoudesta huolimatta.

Suoraan sanottuna tunnustan, että D-halli taisi jäädä kokonaan katsastamatta, mutta ihan riittämiin oli nähtävää ja katsottavaa A- ja C-halleissa, joita tuon reilun 4-5 tunnin kuluessa ennätimme koluta.

Voitteko uskoa, lankaa en tuonut lainkaan muassani. Sitäkin enemmän kaikenlaista pikkuista tilpehööriä.

Olen pidempään etsiskellyt itselleni pellavaista käyttötunikaa. Sellaista, jonne mahtuisi alle vaikkapa lämpöinen trikoopaita. Ihan arkikäyttöön. Ja löytyihän sellainen kyllä

Itse keikuin pitkään mustan ja tämän vihreän välillä, kunnes Lila sitten vakuutti minut siitä, että vihreää välillä.

Tämänhän nappasin Matelin Lahja-Aitan ständiltä. Messutarjous onneksi sillä ovh on sentään niinkin huikea kuin 129e.

Tuo musta pöllökännypussukka tarttui puolestaan Riimingan ständiltä. Olen töissä tunnettu siitä, että jätän työkännykän sinne sun tänne ja sitten sitä kiikutellaan perässäni luokseni taas takaisin. Tässä on kaksi vetoketjullista taskua, toiseen siis kännykkä ja toiseen vaikkapa kukkaro ja avaimet tai sitten vaikka kaksi kännykkää, oma ja työsellainen.

Tämä hellyttävä enkelituikku taas oli pakko adoptoida ihan vain tuon ihanan kasvojen ilmeen vuoksi. Jouluhan on ihan tuokion päästä ja tätä katsoessa tulee hyvälle mielelle. Harmikseni en vain muista mikä oli valmistajan nimi C-hallissa siellä aika perällä tämä ständi kuitenkin oli, vinkatkaa mikäli tunnistatte valmistajan.

Näitä koruja sitten kannoinkin kotiin aika lailla. Siellä on ihanat karkkikorvikset Elvarilta, samoin piparipoikakorvakorut samasta paikasta. Sydänkaulakorujen myyjä jäi myös huomioimatta, mutta kauniita ovat silti, maatuskakorviksia en voinut vastustaa ja Kelttikorujen ständille menen aina vakiosti. Tällä kertaa mukaani osuivat huuhkajakorut, hopeaa.

Näiden lisäksi ostin hiukan leimaustarvikkeita ihan määrättyihin tarkoituksiin, mutta niitä en nyt taida esitellä

Lila myös lahjoi minua syntymäpäivälahjalla

Silmälasiliinoja, upea suuri nappi, maatuskakoruja niin ranteeseen kuin kaulaankin ja vielä suloisia silmukkamerkkejäkin. Voi kiitos kaunein, ystävä-kulta.

Messuilta sitten suuntasimme kaupunkiin ja syömään ravintola Hookiin Kehräsaareen. Hurja annos tulikin syötyä ja kylläpä maistui. Hiukkasen meillä oli sitten huonoa tuuria loppumatkasta sillä myöhästyimme kuuden junasta ihan pari minuuttia ja sitten seitsemän pendolino jäi sinne samaan sumaan odottelemaan minne kaikki muutkin Helsinkiin pyrkivät junat. Toijalan-Viialan seutuvilla oli tapahtunut yliajo, jonka vuoksi päärata oli suljettuna ainakin sen puolesta tunnista tuntiin. Todella surullista tuo, tämä on toinen kerta kun kohdalleni osuu tuollainen junalla kulkiessa. Kotona taisinkin olla sitten hiukan ennen kahtatoista ja tänään onkin nukuttu väsymystä pois tosi myöhään aamuun.

Oli todella kiva reissu, otammehan uusiksi Lila sitten ensi vuonna?

Terkkuja myös V:lle, jonka kanssa treffasimme pikaisesti päälavan läheisyydessä. Oli mukava nähdä sinut. Iloista joulun odotusta sinulle.

Nyt sitten nauttimaan viikonlopusta ja kynttilöiden hämystä.
Edit. sen verran, että kaikki myytävät ovat nyt sitten tästä eteenpäin siinä yläbannerin alla omana sivunaan:)

Oravannahkoja ja höpötihöö:)

2011-11-16T18:24:00.000+02:00

Olen tehnyt oravannahkakauppoja Aulin kanssa. Minä lähetin lankaa ja Auli tällaisia ihanuuksia

Olen ihan mykistynyt näistä. Tuo maatuskapussukka on kyllä aarre ja karkkipussipussukka niin hauska, ettei mitään rajaa. Olet sinä aika ihana Auli, halauksia monen monta ja kiitos kaunein.

Olen nauttinut tuossa Esikko-vapaasta viikonlopusta ja mitäpäs muutakaan sitä silloin tekisi kuin sekoittelisi väripatoja. Sinne taas keikautin melkoisen kasan tuotoksia.

Neulomuksiakin olen edistänyt, vaikkei mitään valmista vielä olekaan esiteltäväksi. Mutta pikkuisen on pakko vilauttaa sillä lanka on niin kaunista (Wollmeisea, Spice Schwammerl) ja kehittelin tuohon perussukkaan jonkinlaisia muotoiluja resorien avulla. Katsotaan mitä siitä valmiina tulee, sutta vaiko sekundaa vaiko ihan onnistuminen. Hetki vielä menee, jotta nähdään.

Nyt sitten lähinnä odottelen perjantaita kuin kuuta nousevaa. Loikkaamme Lilan kanssa Tamperetta ja messuja kohden. Tulkaahan moikkaamaan ken tunnistaa. Yksi tuntomerkki ovat Elvarin harmaat variskorvakorut, jotka ajattelin laittaa korviini. Ne korvissa tulee aina niin iloinen mieli.

Leppoisan hämyistä keskiviikkoa teille kaikille!

Sunnuntaiporinat

2011-11-06T15:12:00.001+02:00

Täällä on juhlittu Esikon ja Neiti Nökön syntymäpäiviä, 15 ja 14 täyttivät pienoiseni. Ovat hauskasti syntyneet peräkkäisinä päivinä, 10 minuuttia erotti, ettei olisi tullut sama syntymäpäivä molemmille. Synnytyssalissakin lääkäri ja kätilö löivät vetoa, valitettavasti en kyllä enää muista kumpi vedon voitti, hih!

Onnea siis molemmille rakkaille!

Olen myös poristellut pataakin jälleen

Vasemmalta lukien Sooda (oikeasti kirkkaampi ja tummempi), Blair Witch, Ruusunen ja Hilma

Pukkasin ne taas sinne

Ja vielä yksi tärkeääkin tärkeämpi asia. Esikon kummitädin perhe joutuu luopumaan muuton takia Emppu-kissastaan. Emppu on siis 10-vuotias valkoharmaakirjava leikattu kollipoika. Tottunut siihen, että saa kulkea ulkona ja tulla sisälle hellittäväksi kun itsestä siltä tuntuu. Pitää kyllä siis sylittelystäkin, mutta omilla ehdoillaan. Nyt uusi koti onkin sitten ylemmissä kerrostalon kerroksissa eikä Emppu sopeudu sisäkissaksi. Olisiko täällä ketään, joka pystyisi Emppu-pojan adoptoimaan? Emppu tuodaan perille uuteen kotiin madotettuna ja eläinlääkärin lähtötarkastamana. Asia on akuutti sillä mikäli Empulle ei löydy uutta kotia, joudutaan se piikittämään. Sitä me kukaan emme tahtoisi. Oma kissapataljoonamme on aika suuri ja pelkään, ettei Kosti sulata uutta kollia joukkoon. Siis levittäkää sanaa Empusta, pyydän. Apulaan käsittääkseni ilmoitus myös on tulossa ihan lähipäivinä.

Sunnuntaita toivotellen

Ihan kreisit sukat

2011-11-05T22:01:00.001+02:00

Tuossa kesällä KyJyjä aloitellessani en näemmä ajatellut kärsääni pidemmälle, sillä aloittelin aika monet sukat Schoppel-wollen ohuesta Zauberballista. Eipä siis auta muu kuin yrittää noita tikutella valmiiksi.

Tässä nyt sitten yhdet masokistin taidonnäytteet

Ihan kreisit sukat (KyJy nro 3/11. valmistunut työ)

Silmukoita ja puikot: 2mm bambut 16s/puikolla

Lanka: Schoppel-wollen Zauberbal 4-fach väri 1564

Koko: 39 (tiedä vielä kenelle)

Menekki: 70g

Fiilis: Aika voittaja-olo, olen selättänyt Zauber-mörön

Oikeasti, olen täysin hullaantunut näihin Zauberin väreihin, mutta näihin päiviin asti olen inhonnut syvästi näiden ohuempien Zaubereiden neulomista, lanka on epätasaista ja siistiä jälkeä ei saa tekemälläkään. Älkää ymmärtäkö väärin, en tuomitse kaikkia Zaubereita suinkaan - tuo paksumpi Zauberin sukkalanka 6-fach on vienyt sydämeni täysin ja odotan vain aina uusia värejä ilmestyväksi siihen. Lace-vahvuutta en sitten olekaan edes kokeillut.

Nyt onkin hyvä jatkaa seuraavan KyJyn kimppuun taas, huh!

Leppoisaa lauantai-iltaa teille kaikille!

Puikoille koti

2011-11-04T11:36:00.001+02:00

Jo jonkin aikaa olen pohtinut, että missä fiksuimmin säilöisin pyöröpuikkojani ja työpaikkani myymälässä Lohjalla tällainen tuli sitten vastaan. Graafisen alan yksikkömme Helsingissä oli innostunut näitä kokeilemaan ja niitä on tulossa lähitulevaisuudessa myös Human In-verkkokauppaankin erilaisina versioina ja malleina, muttei siis ihan vielä. Anteeksi siis jo hieman ennenaikainen intomielinen hehkutukseni, olen vain niin innoissani. Kooltaan tämä on 16 x 20 x 7 cm. Kuviointien mahdollisuudet ovat loputtomat. Kansio ei siis ole päällystetty vaan graafisessa käsittelyssä kiinnitetty tuohon pahviin jo valmiiksi, ei siis kulu hetkessä pois tai lähde irtoilemaan sattumanvaraisesti. Eri pituuksille ajattelin ottaa oman laatikkonsa. Siis heti kun niitä saa lisää, tämä kun on yksi mallikappaleista vielä.

Tuolla ne pyöröt (murto-osa) nyt ovat, sievästi pesässään.

Vietän tässä pekkaspäivää ja nautin hiljaisuudesta täällä kotona, lapset ovat koulussa ja pyörittelen pyykkikonetta hiljaksiin, hörpin teetä ja neulon, ah! No, tunnustetaan, että tässä ohessa myös keitokset porisevat, mihin sitä leopardi pilkuistaan pääsisi:)

Ihanaista perjantaita teille kaikille ja kiitos taas niistä kaikista ihanista kommenteista, joita olitte edelliseen jättäneet.

Pörröiset...

2011-11-02T18:57:00.000+02:00

ystävämme Kusti (Kusti halii Nököä) ja ...

Kosti (leikkii ikkunaprinssiä)

Pimeys alkaa nyt olla pahimmillaan tai parhaimmillaan, miten kukin näkee. Hyvä hetki kaivella kynttilät esiin ja poltella niitä. Myös lämmin kupponen kaneliteetä auttaa luovimaan kylmyyden keskellä. Juuri nyt on vaikea kuvitella miten sitä tarkenee sitten pakkasilla, mutta eiköhän sitä taas siihenkin aikanaan totuta.

Väripatoja kiehuttelemalla sitä voikin hiukan mieltään piristää ja raikastaa.

Kas, tässä..

Poltettu maa

Sammakkoprinsessa

Greenday

Kiherrys vol. 2

Mukavaa syysiltaa teille kaikille ja kiitos vielä kauniista kommenteista tuohon edelliseen postaukseen. Tulimmepa molemmat Nökön kanssa niin hyvälle mielelle.

Palmikkoiset

2011-10-31T19:49:00.000+02:00

Neiti Nökö pari viikkoa sitten esitteli Gina Tricotin nettikaupasta palmikkolapasia ja kainon vienosti tiedusteli, josko hänelle samantyyliset saisin tehtyä. Eihän niitä bambin silmiä pystynyt vastustamaan mitenkään. Varsinkaan kun Ginan lapaset olivat 100% akryyliä. Kaivelin lankavarastoa ja sieltä tulivat vastaan yksinäiset kolme kerää Rowanin Kid Classicia luonnonvalkoisena. Siitä sitten kaksinkertaisella langalla puikottelin lapaset tytsille. Tulikin tosi paksut ja lämpöiset. Vielä on aikomukseni tehdä ihan ohuesta alpakasta simppelit aluslapaset, joita voi sitten pitää kylmimmillä pakkasilla lisälämmikkeenä näiden alla.

Nökö tykästyi näihin kovasti ja tekeepä mieleni itsellenikin tuollaiset tekaista, kun vaan olisi aikaa jossakin välissä. Tosin ennen sitä tuli Nököltä jo tilaus palmikkopiposta ja tuubikaulurista, joten KyJy-työt siis saanevat vieläkin valmistua hitaanpuoleisesti.

Kosti, suuri metsästäjä

2011-10-26T18:48:00.000+03:00

Olen aina luullut, että harmaahousuinen hienohelmamme ei saisi hiirun hiirtäkään kiinni. Muistoissa oli vielä kesäinen lintujen/oravien pilkantekokin (heittelivät herraa kävyillä päähän). Vaan pistipä harmaahousu emännän suun suppuun. Tuli kovin rehvakkaana tuolta angervopuskista, mitäpäs muutakaan mukanaan, kuin turkkiinsa sävy sävyyn sovitettu hiirunen. Rassukka vielä elossakin ja niinhän nuo pedot tekevät, että rääkkäävät ja kiusaavat hiiruparkaa vaikka kuinka kauan. Tämä rehvakas tosin polleudessaan jo välillä hukkasikin paistinsa. Siinä porukalla naureskelimme kissaa, joka pyöri nurmikolla kuin puolukka siellä… ja etsi hukassa olevaa hiirtään. Löysi sentään lopulta ja söi elävältä, yäk, yh ja uh!

Lopun aikaa voikin sitten esittää herranterttua sisäkissaa ja kuorsata pankolla.

Ps. päivitin myyntisivua hiukkasen myös:)

Väripadalta päivää..

2011-10-19T17:33:00.000+03:00

Patani on taas porissut ja hinku sen äärelle edelleen kova. Ei siis mahda minkään, saatte kestää kuvasaastetta yllin kyllin. Mutta eikös se olekin niin, että harmaan sateen keskelle hiukkasen värivitamiinia on ihan paikallaan.

Leppoisaa keskiviikkoa teille kaikille, tervetuloa myös uusille lukijoille. Toivottavasti viihdytte.

Artturin uusi kaulaliina

2011-10-16T19:59:00.001+03:00

Artturi on pieni orpo apina, joka muutti luoksemme viime viikolla. Meille se muutti, koska kaupan hyllyllä istuessaan kertoi haluavansa tulla Esikon ystäväksi, olla tukena ja turvana yöreissuilla ollessa. Esikko minulle kertoi, että Artturi syö pähkinöitä ja hedelmiä sekä eläinten raatoja. Huh!

Mutta jotakin Artturilta Esikon mielestä puuttui ja se oli kaulaliina. Niinpä sitten tämän erittäin vaativan tehtävän edessä nöyrryin ja lähdin penkomaan jämälankalaatikkoa. Nyt on sitten Artturillakin lämpöinen kaulaliina ja saa talven pyrytkin tulla.

Pakko kertoa myös tämä: ihmettelin eilen illalla, että mihinkäs se iskä taskulampun kanssa lähti? Tähän Esikko minulle: "No, sehän lähti etsimään aarretta!". Heh, en pistäisi pahakseni reilunkokoista aarretta, mikäli sellainen mailtamme löytyisi.

Nyt on taas mentävä katsomaan lapsosia yöpuulle. Mukavaa sunnuntain jatkoa teille kaikille!

Punastuu

2011-10-14T18:36:00.000+03:00

Punastuu vain edelleen tämä minun lankamaailmani. Dippailin ensimmäisen vironvillani punaisin sävyin ja tällainen siitä sitten tuli

Työviikko taas takana ja perjantai koittanut. Tuntuu, että nämä viikot sujahtavat huikeaa vauhtia eteenpäin, perässä en meinaa pysyä ollenkaan.

Aikomukseni on levätä ja kaikessa rauhassa pitkästä aikaa dippaillakin taas. Tuo kuvan vyyhti lienee jo reilu viikko sitten keitelty, joten hitusen jo polttelee sukkalankojen kimppuun pääsy, niin neuloen kuin värjätenkin. Katsotaan josko tuo Esikko sen verran antaisi mamin touhuta.

Aurinkoista viikonloppua teille kaikille.

Wham Bam

2011-10-09T17:23:00.000+03:00

KyJyt etenevät pikku hiljaa. Tässä lempparimallini Wham Bam.

Neiti Nökö onnekseni suostui kuvattavaksi ja saatiin kauluri käytössä kuvattua

Wham Bam (Ravelry-linkki)

10. valmistunut KyJy (9. aloitus)

Lanka: Colourmart Cashmere Wool Heavy dk, väri Claset

Puikot: 6mm bambupyöröt Addi

Menekki: 89g

Kenelle: Minulle:)

Fiilis: Pidän kovasti, niin pehmoinen. Harmikseni päästää väriä jonkin verran jo kuivana, joten katsotaan mitä pesu saa aikaan.

Sunnuntai on täällä päin ollut upean aurinkoinen. Ulkona oli oikein mukava istuskella lämmin villapusakka päällä ja teekupponen kätösessä.

Nyt lienee viisain mennä erotuomariksi, sen laatuista ääntä kuuluu yläkerrasta;)

Hiirose emännän sukat

2011-10-08T11:32:00.004+03:00

Iloisena voin todeta, että 9. KyJy-työni on valmis!

Otin nämä mukaan taannoiselle Tallinnan reissulle kakkostyöksi ja edellisen työn valmistuttua menomatkalla, pääsinkin sitten jatkamaan paluusuunnalla Hiirose Emäntiä (KyJy#10).

Hiirose Emännän Sukat (9. valmistunut KyJy, 10. aloitus)

Lanka: Itsevärjätty Novita 7V, väri Hiirose Emäntä

Puikot: Bambuiset 3mm

Ohje: Perussukkaa ribbineuleella, tiimalasikantapää, nauhakavennus ja päättely silmukoimalla

Koko: 39+ (56s, 5s x 2 kantapäässä)

Kenelle: Neiti Nökölle, heppatytön tarpeisiin

Fiilis: Näistä mie tykkään:) Namit ja vaikka itse tykkäsin rauhaisista ja tyylikkäistä väreistä, niin Miehekäs totesi, että: "Onpas synkät sukat!" On tainnut tottua ainaiseen väri-ilotteluun tässä talossa, heh! Se mikä oli ihmeellisintä oli tuo raidoitus, joka totteli noin kauniisti. Minähän en tunnetusti pyri mihinkään tasaraitoihin värjäyksissäni. Mutta enpä laita vastaankaan. On varmaan pakko dippailla vastaava lanka itsellenikin omiin Hiirosiin.

Näissä alemmissa kuvissa punainen ei ihan näyttäydy oikein. On luonnossa tummempi ja kirkkaampi. Mutta näkeehän noista sen mitä tarkoitus olikin, siis kantapään ja sukan kärjen.

Oikein leppoisaa lauantaita teille kaikille!

Palasin vielä kertomaan mukavasta arvonnasta, menkäähän tekin sinne osallistumaan. Siis Virveriikan luokse.

Opossumi Amazonilla?

2011-10-03T17:13:00.001+03:00

Tässä jo viime viikon loppupuolella suoritin dippailun eli langan uiton jaloa harrastusta jälleen ties monennenko kerran.

Tällaisia sieltä sitten uiskenteli esiin:

Opossumi Oksalla

Voimakasta turkoosipetroolia sekä murrettua oranssia

Amazonilta Etelään

Tässä puolestaan oliivinvihreää ja syklaamifuksiaa punaista.

Pohjalankana näissä Novitan Tico Ticoa ja Regian 4ply sukkalankaa.

Nyt sitten takaisin KyJyjen pariin, jotain pitäisi saada aikaan ennen joulua, hui!

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille ja hei vaan kaikki lukijat, teitähän alkaa olla hurjasti.

Edit. pukkasin nuo nyt myyntisivulle, oli hiukkasen kiirusta tuossa aiemmin:)

Sukkaset Nökölle

2011-10-02T11:58:00.003+03:00

KyJy-projekteistakin taitaa olla aika taas raportoida välillä. Olen lähes kauhulla katsellut, että monilla on jo loppusuora näkyvillä ja itsellä tässä vasta 8. KyJy-työ valmiina. No, tiedostin kyllä jo mukaan lähtiessäni, että olen hidas nautiskelijaneuloja ja etten mahdollisesti määräaikaan mennessä saa kaikkia valmiiksi. Arkikin kiireineen syö tärkeää tikuttamisaikaa, mutta eihän tämä ollutkaan verenmaku suussa-hommaa alun alkaenkaan vaan hauskaa itsensä haastamista ja eihän sitä vielä tietysti varmuudella tiedä vaikka jotenkin saisinkin kaikki työt jouluun mennessä valmiiksi. Katsellaan siis rauhassa.

Mutta siis kahdeksannet valmistuneet ovat

KyJy #18 sukat neiti Nökölle (8. valmistunut työ)

Lanka: Itsevärjättyä Nallea 100g/260m

Puikot: 2,5mm alumiiniset ja loppuvaiheessa hermojen menetyksen jälkeen Ponyn bambuiset 2,5mm

Ohje: Jossain määrin mukaillen tätä (Ravelry-linkki)

Koko: noin 39,5

Menekki: 95g

Kenelle: Neiti Nökölle

Fiilis: Lanka ja pintaneule eivät sopineet mielestäni lainkaan yhteen ja tekeminen oli kyllä hiukan kärsimystä, sen tunnustan. Tästä syystä myös tahdoin ehdottomasti tehdä tämän nihkeyttä aiheuttavan työn mitä pikimmiten alta pois. Tärkeintä kuitenkin, että Neiti Nökö itse pitää kovasti. Jotta puh vaan!

Tässä vielä kärsimyskuvaa oikein läheltäkin, jotta muistaisin vastedes välttää moisia virheitä.

Sunnuntain ilma ulkona on ihanan kirpsakka ja lämmin teekupponen tuntuu paljon mukavammalta ajatukselta kuin lenkki ulkosalla, joten taidan kuunnella laiskaa minääni ja kaivautua neuleshaalin alle neulomaan.

Oikein ihanaa sunnuntaita teillekin.

Jk. AW, joka olet ostanut minulta lankaa, osoitteesi puuttuu - laitatko sen minulle. Olen lähestynyt sinua sähköpostilla:)

Ihanat naiset reissussa

2011-10-01T17:36:00.001+03:00

Jep, näin oli. Meitä oli tilataksillinen naisia Tallinnan reissulla perjantaina. Suuntasimme lahden yli hyvän aamupalan saattelemina ja perillä Tallinnan satamassa nappasimme ystävällisen Annan kyytiimme maksitaksoon ja suuntasimme Aade Lõngin villatehtaalle villoja katsomaan.

Kuskimme oli ystävällinen Toivo, kiitokset myös hänelle

Voitte uskoa, että taksissa riitti innokasta pulinaa koko matkan ajan ja pakkohan sekin aika oli käyttää neulomiseen. Reilun puolen tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme tehtaan pihaan

Kovinkaan suurelta tuo ei näyttänyt ainakaan tästä kulmasta katsottuna. Sisältä kuitenkin löytyikin sitten villaa vaikka kuinka

Ja kyllähän sitä kaikille riittikin, vaikka siellä olikin myös toinen meitä suurempi ryhmä näitä rohmuamassa.

Aadesta mukaani tarttuikin aika monta vyyhtiä

Aika saalis, vai mitä?

Se perimmäinen tarkoitus kyllä oli hakea sieltä näitä:

Ihan ohutta 8/1 villaa huivilankavärjäyksiini. Haluan kokeilla myös niitä vielä sopivana ajankohtana.

Aadesta sitten hyppy takaisin taksiin. Juuri ja juuri mahtuivat ostoksemme kyytiin, onneksi.

Aadesta suunta jatkui Karnaluksiin

Karnaan mennessä minulle tahtoo aina käydä niin, että tulee runsaudenpula kaikesta siitä tavaramäärästä, mutta onneksi oli pikkuinen muistilappu siitä mitä piti mukaan katsastaa ja tässäpä nämä:

Nukanpoistajan hankinta on ollut listallani jo vaikka kuinka pitkään ja viimeinkin sen sain hankittua, hiukan vajaat 12 euroa maksoi tämä jos nyt oikein tulkitsen vironkielistä kuittia.

Pientä tilpehööriä myös vaikka kuinka: Noita Gütermannin peltirasioita ostin kolme, pitävät sisällään ompelulankoja perusväreissä ja rasiat ovat kauniita katsella.

Myös pehmytvartinen uusi virkkuukoukku piti napata, edelliselläkin reissulla näitä pari ostin ja olen hyviksi kipeille sormilleni havainnut. Puikkoja tuli ostettua vain yhdet, bambuiset kolmoset, niitä ei ennestään monia ollutkaan ja tarvitsen aina useammat samaa kokoa. Nappeja tuli hamstrattua useampi kymmenen, ovat kooltaan 3-4cm ja hinta ei tosaan päätä huimannut, hinta taisi olla 0,64e + 20% paikallista veroa siihen päälle yhdelle napille. Suomessa napit ovat ihan hävyttömän hintaisia ja tuolla on myös valikoimaa vaikka muille jakaa.

Varakappale noita pitkiä 3m rullamittoja piti myös ottaa ja karbiinihakoja kännykkäpusseihin. Värilliset hakaneulat tulevat heijastinkukkiin, joita talveksi taas tulee tehtyä.

Kuvista näyttävät puuttuvan 2 Regia Highland Tweed-kerää, jotka vielä tarttuivat käpälään.

Karnan jälkeen tassuttelimme kohti Solaris-kauppakeskusta ja siellä sijaitsevaa Vapianoa. Nälkä jo kurnikin aikalailla ja hyväähän siellä ruoka olikin ja Tallinnassa leivonnaiset vievät kielen mennessään, tosin tuovat varmaan vastineeksi jokusen renkaan vyötäröllekin:)

Pian syömisen jälkeen olikin jo kiirus suunnata laivalle. Lapsille namia ja Miehekkäälle rommia.

Paluumatkamme sujui iloisen naurunremakan siivittämänä ostoksia ihastellessa. Osa väestä opetteli virkkaamaan huovutettavia pannunaluskukkia. Tunnustan, että minun aivoni alkoivat varhaisen herätyksen johdosta olla siinä vaiheessa aika nyrjähtäneet ja tyydyin tikuttelmaan KyJy-töitä eteenpäin.

Kyllä olikin mukava reissu, kiitos teille kaikille mukana olleille. Ihanaa terapiaa tämmöiset.

Feeniks-lintu

2011-09-22T18:43:00.000+03:00

Mietin kovasti syksystä inspiroituneena, että mitä värejä laittaisin seuraavaan keitokseeni.

Mielen pyörteissä poreilivat syksyiset ja syvät värit ja niinpä sieltä kuumuudesta sitten hyppäsi esiin

Feeniks-lintu

Lämpöistä oranssia, ruskeaa ja liilaa. Aavistus kullanruskeaa mausteena.

Tiedän, ettei Feenikslintu löytämissäni kuvissa ole ihan tämän värinen, mutta jostain syystä nimitys silti sopii tälle vyyhdille erinomaisesti.

Taidan jatkaa vyyhdin silittämistä..

Kirjaostos

2011-09-21T19:19:00.000+03:00

Ostan harvakseltaan neule- tai käsityökirjoja. Seuraavan kohdalla tein nyt kuitenkin poikkeuksen.

Posti kantoi tämän luokseni Bookplussasta ja hyödynsin samalla sähköpostiin kopsahtaneen alekuponginkin.

Näin äkkiselauksella näyttää varsin hyvältä

Tarkka ohjeistus mitoittamiselle ja erilaisille työskentelytavoille ja mikä parasta ohjeista kaaviot

paljon myös tekniikkakuvia, toki myös jo paljon tuttuakin asiaa, mutta mielestäni kelpo opus ja hyvä kokonaisuus

Nyt onkin hyvä hetki syventyä tähän ja juoda kuppi kuumaa teetä - ulkona sataa, yllätys yllätys!

Jättikorva

2011-09-19T18:15:00.000+03:00

Tuntuuko teistä koskaan, ettei teitä kuunnella. Minusta useinkin. Puhun ja selitän, kerron ja selostan. Sitten hetken päästä minulta kysytään juuri selittämiäni asioita kuin ei koskaan olisi kuultukaan. Aamullakin pyysin tiskit laittamaan koneeseen ja koneen käyntiin. Siellä ne olivat tiskit vielä illallakin altaassa odottelemassa, minuako? Pöh sentään!

Tämä jättikorva kyllä kuuntelee minua, herkeämättä sanoisin:)

Kunpa tämä karvanlähtö jo hellittäisi, kohta ei ole koirassa montakaan karvaa jäljellä.

Väripadallinen herkkuakin pomppasi sinne.

Ja nyt siivoamaan - puhinoita on hyvä upottaa fyysiseen urakointiin:)

Sukkavalo

2011-09-18T17:35:00.001+03:00

Hiphei, valmistunut KyJy!

Sukkavalot (valosukat) (KyJy#2/7. valmistunut työ)

Lanka: Opalin sukkalankaa, harmikseni hukkasin jo vyötteen (Kuitenkin 150g kerä)

Puikot: KnitProt 2,5mm

Koko: 39

Menekki: 110g

Kenelle: Itselle

Miksi sukkavalot: Hih, nämä toivat valon syyspimeisiin iltoihini

Fiilis: Hiukan jatkoa edelliseen, näitä tehdessä kolotti jos sun vaikka mistä ja naureskelinkin jo, että oikeat sukkavalot nämä:)

Pakko näyttää vielä eräs ihanuus ja söpöläinen. Neiti Nökö oli koululla neulahuovuttanut ja katsokaas minkä ihanuuden toi kotiin. Miten maltan sormeni pitää tuosta erossa?

Varasinkin Nököltä heti oppitunnin, että opettaa äitinsäkin neulahuovuttamaan.

Oih, väripatakin on porissut, mutta siitä taas lisää alkuviikosta. Upean aurinkoista sunnuntaita teille ihanaiset.

Ps. Kiitos kaikista ihanista kommenteistanne, olen ollut superlaiska vastaamaan viimeaikoina, mutta jokaisen olen kyllä lukenut ja mieleeni tallettanut.

Pieniä iloja

2011-09-17T20:28:00.000+03:00

Lauantai-ilta, valmistunut ja vielä kuvaamaton KyJy. Sauna tuolla lämpenee.

Olen istunut tässä koneella seuraavan KyJy:ni kanssa ja herkutellut vadelmateellä hunajan kanssa.

Vasta hetki sitten huomasin, että ihan sävy sävyyn tekele ja teekuppikin:)

Suurta iloa tuottivat myös tavarataivaan löydöt. Edulliset sellaiset.

Näppärä ja suloinen usb-hubi löytyi mammuttimarkkinoilta

Olen myös pidempään etsinyt suurta ja ennen kaikkea silmää hivelevää toilettipussia. Kriteerinä oli, että sisään mahtuisivat korkeammatkin putelit ja että sen voisi pakata myös ketterästi reissuun mukaan. Pienessä Minilandia-kaupassa sellainen sitten etteeni sattui. Paksua kanvaasia hellyttävillä kisuilla, paksu ja ronski metallivetoketju. Ylhäältä kulmasta löytyy vielä purjerengastagi, josta pussukka on helppo laittaa kylppärin naulakkoon roikkumaan. Kokoa on 35cm x 25cm noin.

Samaisesta kaupasta löysin myös ihanat oliivinvihreät roikkuvat korvikset. Koekäytin ne, mutta nikkelille ärtsyt korvani tykkäsivät kyttyrää, niinpä koukut saivat lähteä ja jostakin pitää etsiskellä hopeiset tilalle.

Pienestä sitä välillä ilostuu, euroja ei näihin mennyt montakaan.

Huomenna kenties sitten kuvaa valmistuneestakin. Nautinnollista lauantaita teille kaikille!

Marioepidemia

2011-09-11T17:11:00.001+03:00

Minuun on kyllä nyt iskenyt pahemman luokan mariomyssyepidemia. Tämä neljäs versio on Lang Yarnsin Westistä, muistaakseni. Tavoilleni uskollisena olen taas hukannut vyötteen jonnekin. Pitäisi varmaan ostaa tuonne uunin päälle sellainen kaunis sisustuksellinen maljakko, johon voisin ryhtyä säilömään vyötteitä valmistuneista töistäni.

Myssystä tuli suurempi ympärysmitaltaan kuin aiemmista ja neiti oli sitä mieltä, että saan pitää tämän itselläni. Hän kuulemma realisoi aiemman Puro-myssyn. Muuten en vastusta, mutta tahdon myös itselleni samanlaisen juuri tuosta samaisesta väristä, joten pakko on sellainen vielä toinenkin tikutella.

Mariomyssy Lang Westistä (6. valmistunut KyJy/22. aloitus)

Kenelle: Minulle

Ohje: Jatan Mariomyssy

Lanka: Lang Yarns West
Menekki: 76g

Puikot: Prymin Knit Prot 5mm 100cm (Magic Loop-tekniikalla) ja 5mm sukkapuikoilla päättelyt.

Fiilis: Nams, pidän väristä ja langasta kovasti. Lienee pakko suunnata vielä Silkkitielle katsomaan olisiko tätä siellä jäljellä muissa väreissä. Niin ja rimmaa Kostiin vallan mainiosti:)

Seuraavana taitavat huomioni saada jälleen sukat.

Prinssi ja nukkaposki

2011-09-11T13:56:00.000+03:00

Sammakkoprinssi ja Nukkaposki

Pohjalankana Nallea.

Aurinko meitä sateen jälkeen hellii ja karvakaverit ovat hellyyttä vailla. Tosin neiti Nökön kaapattua nämä kaverukset syliinsä ilme ei ihan siitä todistanutkaan:)

Pikkuhiljaa alkaa karvakaulukset jälleen pojille ilmaantua ja jos on yhtään uskominen näihin enteisiin (vrt koiran karvanlähtö ja uuden luominen) niin saamme taas kylmän pakkastalven. Mutta se nähdään talven mittaan se.

Aurinkoa sunnuntaihinne!

Roiskii, valuu, tiputtaa ja pisaroi

2011-09-10T16:43:00.001+03:00

Vettä on jälleen riittänyt. Oikeinkin riittävästi. Se on aina minulle hyvä ja loistava syy pysytellä sisällä väripadan äärellä. Jotta antaa roiskia vaan, sisällä on värikästä ja kuivaa.

Viherrys ja Mimi ovat he kaksi. Värit valitettavasti eivät tässä toistu täysin oikein Viherrrys on selkeästi lämpöisempi livenä. Lisää on kuivumassa. Oi kotikellarin kodinhoitohuone (ja värjäämö) valmistu pian! Mutta kun, sitä tehdään aina kun on aikaa ja rahaa eikä niitä koskaan ole yhtä aikaa ainakaan, höh!

KyJy-rintamalla valmistuu hyvää vauhtia jälleen uusi Mariomyssy. Ne on vaan niin ihania. Tekisi mieleni tehdä yksi sellainen kaikista mahdollisista väreistä. Nyt kun hoksasin myös tehdä niitä muiden viisaiden ohjeiden mukaan magic looppina niin jopas on helppoa ja mukavaa.

Ihanaista lauantaita kaikille sateesta huolimatta.

Koruharakan sukat

2011-09-08T17:26:00.002+03:00

Väriharakka täällä heippa:)

Minulla on riippuvuus ja se kohdistuu väreihin. En saa niistä kyllikseni ja varmaankin toistan itseäni, mutta pahinta mitä voisi tapahtua (lähes) olisi, että maailmasta häviäisivät värit.

Sain eilen 5. KyJyni valmiiksi ja voin taas suunnata kohti seuraavaa työtä. Niitähän kyllä riittää. Nämä menevät lahjalaatikkoon odottamaan joulua ja eräitä hitusen pienempiä tassusia.

Muuten, nämä eivät meinanneet edetä ollenkaan koska unohduin tuon tuostakin vain tuijottelemaan syntyvää pintaa, hih!

Koruharakan Sukat (5. valmistunut KyJy/21. aloitus)

Lanka: Itsevärjätty Nalle 100g/260m (väri Whisky)

Puikot: Takumi 2.25mm bambuiset

Koko: 39 (64s)
Menekki: 100g (onneksi kerä kerrankaan ei ollut vajaa)

Kenelle: Joulupukki tietää vaan ei kerro:)
Ai miksi Koruharakan sukat: täältä löytyy selitys

Fiilis: Leijailee vieläkin - vetäkää alas kun kerkeätte

Nyt tää menis sitte niinku nitkuttaan taas..

Suun täydeltä makeaa

2011-09-05T17:59:00.000+03:00

Eilen iski ihan aidosti suklaan himo. Miehekäs toikin minulle asioiltaan pari patukkaa suklaata, Geishaa ja Suffelia. Nams - maistuivatpas hyvältä. Siitä sainkin sitten taas dippausidean ja tässäpä tulos.

Ylhäällä Suffeli ja alhaalla Vaaleanpunainen Pantteri

Siinä sitä on makeaa mahan täydeltä, koettakaa kestää, hih!

Myssyttää

2011-09-04T14:29:00.001+03:00

Pinkki mariomyssy (KyJy #19, 4. valmistunut)

Malli: Jatan Mariomyssy

Kenelle: Neiti Nökölle

Menekki: 122g

Lanka: Sandnes Garnin Easy vaaleanpunainen

Fiilis: En pidä Easystä lankana tässä myssyssä, seuraavat jostain muusta langasta. Käsialakin voisi olla tasaisempi, plääh!

Neljäs KyJyni siis valmistui viimein kaiken kiirehäslingin keskellä. Onneksi muitakin on jonkin verran tullut tikuteltua, joten ihan epätoivonen tilanne ei sentään ole, mutta kyllä tässä vielä saa yhden jos toisenkin hetken tikutella ennen kuin kaikki 24 ovat valmiina, hih!

Sitten vain seuraavan KyJy:n kimppuun taasen.

Olen myös saanut aivan ihania tunnustuksiakin, suuret kiitokset teille Neule-Kirppu ja Kesän Lapsi.

Palaan näihin vielä tuonnempana, vaativat hiukan ajatustyötä ja sitä ei juuri nyt ole havaittavissa riittävästi:)

Oikein rentouttavaa sunnuntaita kaikille!

Edit. into piukeena halusin vielä näyttää viimeisimmät dippailutkin:)

Vasemmalta lukien Aurinkolintu, Belladonna (taas) ja Kyyhkyslakka. Huiskaisin ne taas sinne

Namihammasta kolottaa edelleen

2011-09-01T19:08:00.000+03:00

Juu-u, edelleen kolottaa namihammasta. Olen varmaan jäänyt paitsi liian monesta karkkinautinnosta elämäni aikana.

Vasemmalta lukien Muumilimu, Namilandia ja Sinne missä pippuri kasvaa. Merinoa edelleen. Josko nyt olisi sitten aika synkeämpien sävyjen, toivon niin. Liika karkki on vaan haitaksi hampaille eikös juu?

Bloggerkin näytti päivittyneen, oletteko uskaltautuneet kokeilemaan jo?

Karkkipäivä väripadalla

2011-08-30T18:21:00.000+03:00

Niin, iski oikein karkkinen olo padan ääreen asettautuessa ja pakkohan sitä oli sisäistä ääntä totella. Liemiin valikoitui melkoisesti hentoisia karkkivärejä. Yhden sentään maltoin hiukan maltillisemmin keitellä.

Saanko esitellä: Bunny, Pelle Hermanni ja Rosa

100% merinoa Schoppelilta.

Nyt sitten takaisin KyJyjen pariin, jotta joskus valmistuisivatkin, hihii!

Kesän viimeinen heinä?

2011-08-29T23:04:00.000+03:00

Suokaa anteeksi sähellys täällä blogissa. Yritän päästä eroon kuvien turhasta suuremmaksi klikkailusta. Ainakin minusta itsestäni on huomattavasti mukavampi katsella jo valmiiksi hiukan suurempia kuvia. Toki tämä myös sitten pitänee huomioida siinä, ettei laita liian montaa kuvaa per postaus, eikös vain?

Lienevätkö nämä sitten viimeisiä aurinkoisia heinäkuvia. Niin kovin sateista on taas tänään ollut.

Samalla kuitenkin sellainen päivä, että on voinut hyvällä omallatunnolla dippailla. Siellä ne nyt kuivuvat - karkit, hih!

Ihanaista alkanutta viikkoa!

Sadonkorjuun aika

2011-08-27T16:24:00.001+03:00

Kesä taitaa vedellä viimeisiään. Tänään on luvatusti ollut upean aurinkoinen ja lämmin päivä.

Miehekäs toi tämän aarteen eteeni hetki sitten

kriikunoita, omasta puustamme

Omenoitakin sieltä ainakin jokunen tulisi

Liekö taas tulossa kylmä talvi sillä Anni aloitti hurjan karvanlähdön samaan tapaan aikaisin kuten viime vuonnakin. Monta kertaa päivässä tulee pieni muovikassillinen karvaa, olen ihan tukossa. Minähän olen siis allerginen kissoille ja koirille, mutta tulen kyllä toimeen muut ajat, mutta nämä karvanlähdöt saavat oireeni valloilleen. Katzitkin pöllyttävät, ovat myös alkaneet pulskistua jo nyt. Ihan kuin keräisivät jo vararavintoa talven varalle, hih!

Esikon kanssa olemme viihtyneet kirjan parissa, Matti Katti on kova sana tänään.

Pikkuisen erän pukkasin myös värjäyksiä myyntiin

Ihanaa viikonloppua kaikille.

Reissumyssy

2011-08-26T17:28:00.000+03:00

Hiphei, reissusta palattu hei:)

Kuusi tuntia mennessä ja viisi tullessa. Siinä ajassa sitä ehtii kummasti puikkosia heilutellakin. Niinpä pystynkin esittelemään "jo" kolmannen valmistuneen KyJy:n

Ihan puun takaa ja yllättäin, Mariomyssy 2

Kuva edelleenkin hitusen huono sillä Neiti Nökö on potilaana enkä hennonut ulos häntä riipiä.

Mutta, tällä kertaa tulikin jo sopivampaa kokoa. Lisäsin pituutta/korkeutta myssylle yli kolme senttiä ja johan alkoi suuripäisillekin sopivaa tulla.

Toisenkin työn sain reissussa hyvään malliin, mutten vielä julkaisuvalmiiksi asti. Kaikki ajallaan.

Mariomyssy (3. valmistunut/23. aloitustyö)

Menekki tähän työhön 71g

Lankana Novita Puro, väri Kivi

Magiclooppina 5mm KnitPro Prymeillä ja 5mm sukkiksilla.

Fiilis: Näitä kyllä lisää vaan:)

Täällä kotona oli kaikki sujunut ihan hyvin, nyt sitten vain viikonlopun viettoon.

Kyjy etenee

2011-08-21T19:23:00.000+03:00

Sunnuntai on ollut mukavan leppoisa. Olen saanut hiukan tikuteltua noita Kyjyjäkin eteenpäin ja yhden jopa valmiiksikin asti: Mariomyssyn, josta oli tarkoitus tulla myssy neiti Nökölle vaan en kyllä tiedä ollaanko isopäistä sakkia vai mistä lie johtuu, mutta tämä on enemmänkin alakoululaisen kokoa. Kaikki 100g kulutin, muttei siltikään ole riittävän reilu neidin päähän. Mutta eihän se haittaa - aina jostain pienempikin pää löytynee. Jokatapauksessa Kyjy nro 20 on nyt valmis. Tämä siis toinen valmistunut työni tässä tempauksessa.

Valitettavasti tällainen tökerö kuva, mutta eipä auta sillä yhtään näin pientä päätä ei meiltä löydy:)

Kyjy nro 20 (valmistunut 2/24)

Mariomyssy

Lanka: Sandnesgarn Easy 2 kerää (100g)

Nyt sitten vain muiden töiden kimppuun, myssylinjalla jatketaan edelleen hetken aikaa.

Ensi viikko onkin minulle hiukan erilainen sillä olen työmatkoilla tuolla pohjoisessa tiistaista torstaihin asti. Kotijoukotkin ovat aivan ihmeissään, että äiti ei olekaan kotosalla muutamaan päivään. No, eivätköhän nuo hyvin pärjää isänsä kanssa ja hyväähän se varmasti tekee porukoille, etten ole aina hyysäämässä. Pitkät junamatkat aion kyllä hyödyntää puikkojen parissa, jipii:)

Oikein leppoisaa sunnuntaita kaikille!

Helsinki-päivä

2011-08-20T18:38:00.002+03:00

Tänään oli taas sellainen ihana ystävä-lauantai. Aamulla kapsäkin kanssa onnikkaan ja kohti Kamppia.

Nämä meidän tapaamisemme ovat aina sen laatuisia, ettei koskaan onnistu tyhjin käsin palaaminen. Ei vaikket ostaisi itse mitään, niin vähintäänkin tuliaisia sieltä on aina tuomisina. Niin nytkin. Ihana Sarpun tuotantoa oleva pussukka, silmukkamerkkeihin renkaita ja suloiset pöllökorvikset. Taidetaan molemmat olla höpsähdetty pöllöihin, ovat ne niin ihania ja arvoituksellisia olentoja. Minä olin aikonut Lilalle tekaista erään kivan yllätyksen vaan kun räpylät ovat olleet niin kipeinä niin nappasinpa Samun ja Orvokin ja kotiutin heidät uuteen kotiin.

Eikä se ihan vielä siihenkään päättynyt, vaan vielä tällaisen hauskan kirjankin sain. Tätä me ryhdymme neiti Nökön kanssa kyllä zoomaamaan lähitulevaisuudessa.

Enkä tainnut kyllä ihan ilman omiakaan tuomisia selvitä sillä kun tepsutimme aluksi Sinelliin. Lilan sieltä piti tarvikkeita hakea ja tarttuihan minullekin jotakin pientä sieltä. Niistä ei nyt tosin kuvaa ole, mutta kaulakorutarvikkeita lähinnä ja siellä sitä tuli sorruttua myös Suuren Käsityölehden tarjoustilaukseenkin. Sinellistä matkamme jatkui Fiinaneuleeseen, lähinnä koska oli lähimpänä sillä hetkellä eikä mieli tehnyt liikoja kävellä. Tarpeeseen ja aikomuksen mukaisesti sieltä sitten 5mm puikko-osa ja kolme pidempää kaapelia Knit Pro:hini (100cm, 120cm ja 150cm). Nämä kyllä ovat Prym Knit Prota, mutta käyvät kyllä noihin toisiin hyvin.

Se osuus, jonka ei kuulunut toteutua, olikin sitten se langanosto vaan kun oli rottamaisesti ladattu uudet Highland Tweedit ihan siihen kassan lähelle tyrkylle ja niin minun värejäni. Kassiinhan ne sitten piti pakata. Ovat vähän paksumpaa 150g/375m. Hyvä niin, väliin on ihan mukava neuloa paksumpiakin sukkia.

Päivän mittaan tuli pidettyä huolta niin höpötyksestä kuin ruokahuollostakin. Kiitos sinulle siis Lila ihanasta päivästä.

Kotimatka menikin sitten tunnin torkuilla bussissa. City-maraton vähän matkaa hidasti ja perillä kotikulmilla taas vuorostaan Wuosisatamarkkinat ja kylä täynnään ihmisiä, eipä juuri eroa huomannut pienen ja suuren kylän välillä, hih!

Kotona sitten ikkunalla odottikin tämä ikkunaprinssi

Rentoa ja upean lämmintä viikonloppua teille kaikille, nautitaan tästä.

Samu ja Orvokki

2011-08-18T21:54:00.000+03:00

Orvokki Omenainen ja Samu-Serkku

Suomenlampaan vahvistettua sukkalankaa

Mieli haikeana keittelin varastoni viimeiset suomenlampaan sukkikset. Mitähän kivaa näistä keksisi? Pakko varmaan lähiaikoina kysellä kehräämöltä taas tätä lisää.

Tätä kuvaa oli pakko hihitellä sillä tätä katsoessa luulisi neiti Nökön vääntävän Kustin ylähuulta vaan ei sentään. Poju vain hieroi ylähuultaan neidin sormeen, liekö kutitti tai jotain.

Kyjyni ei oikein nyt edisty, osin kiireen ja osin reumavaivojen takia. Ryökäle sentään, tässähän tulee kohta kiire. Vaan periksi ei anneta, ni!

Tänään minua on ilahduttanut upeaakin upeampi sateenkaari illan päätteeksi.

Ilon pipanoita sateen keskellä

2011-08-15T18:10:00.000+03:00

Hih, erotatteko tuosta kuraisesta autoni takaikkunasta mikä siinä on?

Lähdin aamulla työpaikkaa kohti huristelemaan ja taustapeiliin katsoessani näin tuo siellä takalasissa. Ajattelin neiti Nökön sen sinne eilen illalla taiteilleen. Enkä hennonut sitä pilata pyyhkimällä. Oikea päivän piristys ja sopivasti sateiseen ja harmaaseen maanantaifiilikseen. Kotona sitten neitiä kiittelin niin kävikin ilmi, ettei hän eikä kukaan muukaan kotijoukoista ollut tuota tehnyt. Mutta olipa kuka hyvänsä, hyvälle mielelle siitä tulin heti aamusta. Tällaisia arjen pieniä ilon pipanoita.

Valoisaa uutta viikkoa teille kaikille sateen ropinasta huolimatta.

Ale ale!

2011-08-14T01:30:00.000+03:00

Me Repen kanssa tulimme vain pikaisesti sanomaan, että tuolla myyntisivulla kaikki varaamattomat värjäykset nyt ensi viikon alessa, 10e vyyhti. On pakko saada raivaus ja tyhjennys täällä kotona edistymään. Noukkikaahan pois, hih!

Niin ja se Repekin tietysti

Rontista pikapikaa napattu kuva verannalla ja tietysti milläs muulla kuin kännykällä, joten laatu ei ole parhaasta päästä.

Kesällä vielä kerran..

2011-08-12T19:31:00.000+03:00

Vielä kerran vaeltelin kamera kädessä rannalla ja linssiin tarttui tällaisia

Tämä taisi olla ulpukkaa?

Hetken oli ihan tyyntäkin .. sateen ropinan keskellä ja aurinkokin näyttäytyi

Tätä en tunnistanut, mutta kaunis on.

Pidän kovasti näistä portaista.

Uskollisesti palvelleet Nike-kävelykenkäni

Naapuritontin kaunis ja suloinen laituri

Sain siis tilaisuuden nauttia luonnon rauhasta tänään. Olin siis Moksijärvellä ja totesin, ettei tämän hiljaisuuden voittanutta taida olla. Käämin käristys oli monta kymmentä astetta alempi pois suunnatessani. Mieli lepäsi.

Kyjynkin raportoinnin hoidin aiemmin viikolla reippaana tyttönä.

Tässä vielä kollaasina kaikki 24 aloitustani. Nyt sitten vain nitkutellaan valmiiksi.

Se on kuulkaas viikonloppu nyt, lepoa ja mukavia asioita toivottelen.

Padan porinoita

2011-08-07T17:53:00.001+03:00

Vettä roiskii ja aurinko paistaa. Vinkeä ilma ollut tänään siis.

Väripatani on kuitenkin porissut eilen taas ja tässäpä tulokset sieltä

Vasemmalta lukien: Saara, unelmieni nainen, Paksu Bertta ja Lady Gray

Sinne muiden joukkoon putosivat nämäkin. Ticoticoja pohjalanka näissä vuorostaan.

Pakko myös näyttää vähemmän selkeä kuva puhelimeni näytöltä.

Minä katselen päivittäin Kostia, mitäs teidän muiden näytöiltä löytyy?

Hissutellen

2011-08-06T20:50:00.002+03:00

Niin se vain sujahti ensimmäinen työviikkokin ohitse. Hienoisia käynnistymisvaikeuksia itselläni kyllä huomasin.

Sellaiseen ei oikein auta muu kuin aika. Jospa se sitten ensi viikolla olisi jo mielikin täydessä työvalmiudessa loman jäljiltä.

Kyjy minulla etenee niin, että vielä kaksi aloitusta ja sitten voi keskittyä pelkkään neulomiseen valmiiksi töiksi. Vain yhden olen saanut tähän mennessä täysin valmiiksi. Mutta arvasin kyllä tämän jo lähtiessäni tempaukseen mukaan, joten ei mitään uutta auringon alla siis.

Se haittapuoli tuosta nyt on ollut, että kun on vain keskittynyt aloituksiin, niin oikein mitään valmista ei ole ollut esiteltäväksi asti.

Mutta vilautetaanpa kuitenkin Koruharakan sukkia, jotka aloitin itsevärjätystä sukkalangasta.

Miksikö koruharakan? No, koska sen niminen nettikorukauppa on olemassa ja koska sorruin "krääsään" menneellä viikolla ja ostettu koru on aivan sävy sävyyn sukkien kanssa. Nams - tykkään molemmista.

Lauantaini on sujunut hissutellen sillä Esikko on hoidossa ja Neiti Nökö ystävällään. Kuopus Kepponen on siis saanut vierihoitoa kokorahalla.

Sain myös lankavarastoni värjättyjen osalta täysin siivottua. Pukkasin tuonne myyntisivulle hurjan määrän itselleni tarpeettomia.

Iltauinnilla kaakaomukin kanssa

2011-08-04T19:25:00.000+03:00

No, oikeastaan lapset olivat sillä iltauinnilla ja me vanhemmat niiden kaakaomukien kimpussa.

Eilen illalla oli hiukan sellainen rauhaton olo ja niinpä pakkasimme itsemme ja Annin autoon ja suuntasimme Vihtijärvelle uimaan ja evästämään. Kaunista oli ja lapset nauttivat. Kuuma kaakao maistui todella herkulliselle meistä kaikista. Otamme pian uusiksi, kyllä!

Ilta-aurinko paistoi kauniisti ja järvi oli aivan tyyni

Piti vielä leikkiä hiukan vastavaloonkin, ihan vain muistoksi

Anni muuten roikotti kuonoaan ja kieltään takaikkunasta ulkona suurimman osan matkaa. Vastaantulijoilla oli varmaan ihmettelemistä. Höpsö hauva. Mutkaton automatkaaja vaikka hyvin harvoin autolla matkustaakin. Hyvä niin.

Ensimmäinen loman jälkeinen työviikko alkaa olla pian pulkassa ja on hiukan ollut uupunut olo iltaisin kotiin tultua. Kestää siis hetken ennenkuin taas tottuu. Kai sitä oli niin lomautunut, että tuntuu siksikin hiukan vaikealta. Mutta tästä se taas lähtee.

Ja vielä suuret kiitokset Elinalle tunnustuksesta. Lämmitti kovasti mieltä ja tulipa hyvä mieli:)

Arjen kauneutta

2011-08-02T22:27:00.001+03:00

Tänään olen löytänyt ympäriltäni arjen kauneutta. Yksinäisen heinän muutamine kavereineen. Niin hento ja kaunis..

Verannan ikkunakarmilta tuohen palasen, sekin niin herkän sievä.

Keikistelee suorastaan..

Ja kommenttilaatikosta kauniin tunnustuksen

Kaunein kiitos teille Virveriikka ja Maria

Tähän tunnustukseen kuuluu vastata kolmeen kysymykseen:

Lempivärini olen melkoisen kaikkiruokainen, senhän nyt saattoi arvata. Mutta pääsääntöisesti voimakkaat, lämpöiset ja intensiiviset värit. Päälle eksyy usein tummaa jäntevää petroolia, hellää, turvallista harmaata ja lempeää ja kultaista luonnonvalkoista.

Lempiruoka Olen kalaruokien rakastaja ja juustojen janoaja

Minne haluaisin matkustaa Järven rannalle alkukantaiselle mökille. Hiljaisuuden lähteille, puiden kanssa kuiskaamaan ja kätösilläni kilkkaamaan..

Eteenpäin tätä pitäisi jakaa. Voi pojat ja tyttäret, miten minä ikinä pystyn valitsemaan?

Enkä valitettavasti pystykään, joten poimikaahan kaikki matkaanne.

Tänään oli taas Länskäreiden tapaaminen. Kiitos ihanaiset seurastanne, nauru tekee niin hyvää:)

Strösseliksi meni

2011-07-30T21:07:00.001+03:00

Niin, eihän se elämä ihan pelkkää mustuutta sisällään pidä, ehei sentään:)

Tänään olen päässyt herkuttelemaan tällaisilla.

Neiti Nökö näitä taikoi tänään ja tietenkin laadukkaista raaka-aineista:)

On pakko vielä esitellä eräs postin luokseni kiikuttama ihanuuksien ihanuus. Tiedän, tämä on ihan sitä turhuuksien roviota ja tavarataivasta, mutta kun välillä vaan on pakko - tiedättehän sen tunteen. Tahtoo!

Ja sisälläkin oli niin hienosti hyödynnetty vanhoja farkkuja, tässä tapauksessa sammareita.

Mun on varmaan pakko vielä adoptoida toinenkin farkkuvuorinen. Menkää ostamaan ne pois, etten ennätä sortua, jookos!

Tuolta niitä löytyy ja mikäli et tahdo etsyyn rekisteröityä, niin luulen kyllä, että onnistunee myös tätä kautta tilaus:) Ai niin, tämä ei ollut maksettu mainos. Minusta vain hienoja ideoita tulee jakaa muillekin:)

Ihanaista lauantai-iltaa teille kaikille ihanaisille!

Turmiolan Tommi

2011-07-29T19:28:00.000+03:00

Otsikko kyllä kertoo aika lyhyesti ja ytimekkäästi kaiken tästä päivästä. Lyhyesti totean vain, että rikkoutuneita astioita, useampi pahoinpidelty mänty ja miniläppäri, jonka näyttö on entinen. En puhu tänään niistä rikkimenneistä ikkunoista, harmittaa liiaksi. Tuo poika tulee kalliiksi. Sakset ovat taas olleet kovassa käytössä myös, leikkelee paitojaan ja housujaan jälleen. En ymmärrä tuota juttua ollenkaan. Pitkään mietin kaupassa ostanko uusia vai pistänkö pojan menemään noissa kouluun ja selittämään kyselijöille mistä on kyse. Miehen kokoiset verkkarit ja collarit maksavat ihan kiitettävästi.

Toivottavasti männyt tästä vielä elpyvät, viilteli sen toisen vielä pahemmin. Mistä lie löysi aseen ja minkälaisen - en vielä ole jäljittänyt sitä.

Sitten hiukan koomisempiin asioihin, Kustia nauroin eilen aamulla. Oli poika hiukkasen märkä, katsokaas vaikka. Jäljet kertovat, että aamukasteisilla pelloilla oli tullut juostua.

Yh, hyh - sanoo ilme

Auttakaa mua, kuivatkaa mut heti!

Toinen veljeksistä taas otti eilen näin lokoisasti keskellä pihamaata

Repestä valitettavasti harvoin saa kuvia, on niin täysin oman tiensä kulkija eikä tykkää kamerasta sitten vähääkään, mutta vilautetaan sentään persoonallista nenuaan ja tassuaan

Heti kuvan oton jälkeen oli jälleen kiire reissun päälle. Se on sellainen kulkija-Kuosmanen tämä poika. Hurja hiiri- ja rottakissa. Onneksi sentään välillä saa hiukan sylitellä ja helliäkin.

Minun päiväni on koostunut paikkojen penkomisesta ja sainkin lankainventaarion tehtyä. Yli 8 kiloa lankaa lähtee kiertoon. Neulomoon heivasin yli 5,5 kilon lankapaketin , myyntisivulle loput itselleni puhumattomat värjätyt ja huuto.nettiin 2,7 kilon sukkalankapaketin. Penkomiset jatkuvat varmaankin seuraavaksi kankaiden osalta, mutta aikaisintaan huomenna.

Viimeinen lomapäivä on siis käytetty kohtuullisen hyödyllisesti. Ukkonen jyrisee taas tuolla taustalla, liene kohta viisain sulkea kone.

Harmaata kerrakseen

2011-07-26T21:50:00.000+03:00

Sehän nyt lienee tosiasia, että rakastan harmaata yli kaiken. Enkä suinkaan vähiten tämän harmaan herkun takia:)

Tässäkin kuvassa täysin taju kankaalla. Ei eväkään heilahtanut vaikka kuinka räpsin. Sain kuvaa katsoessani uuden värjäysajatuksenkin, hihii!

Päivä on ollut ihana, olen saanut värjätä rauhassa. Huutonettiinkin sain monen vuoden tauon jälkeen pukattua muutaman itselleni turhan tavaran. Vielä pitäisi monenlaista sinne laittaa, huh ja puh! Talo on edelleen kirppiksestä huolimatta ihan täynnä kaikkea tarpeetonta, mutta kuitenkin sellaista, etten hennoisi UFFillekaan viedä. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa hyvä tulee! Mieli ja sielu kuitenkin janoavat avaruutta ympärille. Langoille ja kankaillekin himoaisin Ikean Hemnes-kaappeja - täytyy ryhtyä säästämään ja sitten hurja inventaario käyntiin ennen kuin uusiin kaappeihin tällään.

Harmaita tänäänkin vyyhdittelin - tämmöisiä

Oikein leppoisaa tiistaita kaikille!

Kirppistellen

2011-07-24T19:07:00.002+03:00

Pihvilihajalkainen adjutantteineen - tervehdys!

Kuten kuvastakin voi päätellä vietimme päivän kirppiksellä. Väkeä oli ihan mukavasti, mutta ne kaikki kuusi sadekuuroa, jotka niskaamme saimme, olisivat saaneet jäädä tulematta. Haittasivat kovasti myyntiä. Onneksi kuitenkin saimme melko paljon myytyäkin. Ajattelimme ottaa vielä uusinnan ennen kesän loppua jos vain ilmat sallivat. Kukkahattuni muuten ostettiin päästä, hei hei vaan hattuseni:)

Kotiin tultuani olenkin ollut aivan tönkköjalkainen. Sen verran kuitenkin tsemppasin, että vyyhditin viimeisimmät dippaukset.

Vasemmalta lukien Plip Plop, Hento Kuiskaus, Havannalainen ja Vampira

Suomenlampaan sukkalankaa nylonilla vahvistettuna. Vampiraa en oikein mihinkään kuvaan saanut ikuistettua täysin todenmukaisena. Se on violetti kyllä, mutta se on hiukan tummempi ja taittaa hitusen enemmän punaiseen kuin kuva antaa ymmärtää. Havannalainen taas on hyvin tumma suklaanruskea, jossa taas vivahdus viininpunaista.

Melkoista vauhtia kuluvat nämä lomaviikot, kaksi jo mennyt ja huomenna alkaa sitten se viimeinen. Kevyesti kyllä jaksaisin lomailla ihan vaikka koko kesän, hih!

Mutta nyt saunaa lämmittelemään, on pestävä päivän pölyt pois.

Aurinkoista sunnuntaita! (Siellä se taas muuten möllöttelee, uskokaa tai älkää - kaiken sen sateen jälkeen)

Mini se on mukava auto

2011-07-23T09:30:00.002+03:00

Lueskelin tuolla iltayöstä vielä blogeja ja osuin hienoon Mini-projektiin. Siinä laitetaan Miniä arvoiseensa kuntoon ja hyvä niin sillä ne ovat tosiaankin hauskoja ja hienoja autoja.

Miksikö minä sitten tässä suuna päänä kehuskelen Minejä? No, minulla on ihan erityinen suhde Miniin sillä minun leikkimökkini pikku tyllerönä sattui olemaan punainen Mini. Suurin osa penkeistä oli otettu pois ja ikkunoissa oli hienot verhot, oli minulla jopa pelargonia siellä kojelautaikkunalla. Isäni sen minulle mökiksi tuunasi. Tosin ei silloin tiedetty moisista tuunaamisista yhtään mitään. Sääli, ettei siitä ole yhtään ainoaa valokuvaa, en ainakaan tiedä, että olisi.

Hauska muisto myös lapsuudesta on se, että isäni tekemä neulatyyny on yhä käytössäni, tosin juuri nyt harmikseni hukan teillä kuten muutkin neulatyynyni. Se on pyöreä, taustanaan nahkapala ja välissä vanua. Etuosa on oranssi froteinen päivänkakkara. Tuo on käsin ompelemalla tehty ja pistot ovat todella pienet ja siistit. Isäni siis on ammatiltaan konepuuseppä, mutta aina ollut minusta enemmänkin perinteinen kädentaitaja kuin linjastomies. Nyttemmin kyllä jo eläkkeellä.

Itse pidän käsillä tekemistä äärimmäisen tärkeänä ja suorastaan terapeuttisena. Itse ainakin huomaan usein stressitilanteissa etsiytyväni puikkojen äärelle tai jonkin näpertämisen pariin. Siinä tehdessä sitä toki niitä asioitaan työstää kyllä, mutta rennommin ja ehkä myös rauhallisemmin.

Pelottava asia eiliseltä on tieto, että tuossa ihan lähellä, puimaladon takana käy ilmeisesti karhu viljaa syömässä. Tuolla on jatkuvasti tuoreita karhun ulosteita. Selvisi syy sillekin, ettei Anni sinne kovin mielellään tahdo lenkille. Vainuaa ilmeisesti karhun.

Mutta oli karhu tai ei, minä jatkan dippaamista. Eilen jo muutaman vyyhdin dippailin - hentoista ja utuista, tummaa ja temperamenttista. Odotellaan siis kuivumista. Pari uutta Kyjy-aloitustakin sain aikaiseksi, mutta eipä niitä nyt ainakaan vielä kannata esitellä. Ehkä sitten kun on päästy hiukan aloitusta edemmäksi. Otin nyt vain tavoitteekseni saada kaikki aloitukset mahdollisimman nopeasti tehdyksi ja sitten voi keskittyä tikutteluun rauhassa.

Hiki pinnassa jatketaan tänäänkin. Yöt on nukuttu ihan au naturellina, vielä karhuparka säikähtyy jos ikkunasta sisään vilkaisee, hih!

Kesän iloja

2011-07-22T14:18:00.000+03:00

Kesä se on sitten täynnään iloja. Saa pelata frisbeetä, kiusata kissoja ja juosta muuten vaan. Vaikkakin täytyy tunnustaa, että pelaajamme hyytyi jo vartin päästä ja halusi sisälle:) Kuuma siis on, varjossa äsken 29 astetta. Kaikesta huolimatta aion väripadan ääreen kohtasellaan. Suomenlampaan sukkalankaa tällä kertaa, nami nami.

Kosti ja Kusti ovat tosiaan löytäneet uuden reitin ulos ja yhtenä aamuna Kusti jopa hyppäsi tuosta sisäänkin vaikka pudotusta on yli kaksi metriä.

Sunnuntaina aiomme neiti Nökön kanssa Tanhuhovin kirpputorille. Neiti myy pieneksi jääneitä vaatteitaan ja minä hiukan sitä sun tätä tarpeetonta. Tulkaahan moikkaamaan ken sinne eksyy. Minut tunnistaa tuosta alapuolella näkyvästä kukkahatusta ja suurista pöllön silmiä muistuttavista aurinkolaseista. Sinne en kyllä ajatellut lankoja mennä myymään, mutta jos nyt sattuisit jotain ostamaan tätä kautta niin sieltä saa kyllä hakea, vinkkaus vain ja tiedän kaapata vyyhdit mukaan.

Nautitaan kesästä vaikka välillä onkin jo ihan tukalankin kuumaa.

Ukkonen vaiko peräti akkanen?

2011-07-21T18:10:00.000+03:00

Viime yönä saimmekin nauttia aivan hurjasta ukkosesta ja rankkasateesta, vei ryökäleen kuuro melkein pihatiemmekin mäestä mennessään

Tuo vertailu ukkosesta ja akkasesta taas juontuu lapsuudesta sillä Ruotsin serkkuni, suomalaisten vanhempien koko ikänsä siellä asunut poika tapasi aina sanoa ukkosta akkaseksi, ei millään oppinut oikeaa lyhyiden kesälomien aikana tuolla pohjoisella pohjanmaalla leikkiessämme. Terkkuja vaan Petrille sinne Ruotsin maalle.

Kisuliinit ovat varmaan myös olleet yöllä aika kauhuissaan sillä sisällä on tänään sitten riehuttu tosissaan

Vuoroon pestiin velipoikaa ja vuoroin retuutettiin.

Nämä pojat ovat kyllä niin sylivauvoja kuin olla voivat ja sylittelyä kyllä sitten piisaakin

Rakastan Kustin nenän ja huulten sävyä, oikea namupoika

Tassukin on aika miehekäs ja tumma. Vatsakarvat kaipaavat jälleen kampaamon käsittelyä, on taas ilmeisesti mennä hiihdelty puoli puskaa muassa.

Marie my sweetin serkkuja ja muutaman muun heittelin myyntisivulle taas:)

Huivituttaa

2011-07-18T22:19:00.001+03:00

Marie my sweet

Pohjalanka White Blue Faced Leicester 2 ply 70% wool/30% nylon 100g/345m

Mieleni tekee ensi talveksi tummanpunaista semisolidia pehmoista huivia ja tästä se tulee. Malli vielä hiukan pohdinnassa, mitään kovin suurta huivia ei tästä määrästä tule, joten malliehdotuksia otetaan ilolla vastaan:)

Tässä samalla voinen tehdä tunnustuksen lankahamsteroinnistakin: Novitan syysvärit sytyttivät sen verran, että tuli hankittua Rose Mohairia leijonankeltaisena, Luxus Cottonia beigenä tiskirätteihin, Polkua kokeeksi värissä Mustajuuri ja 7veikkaa värissä Fasaani.

Annia eivät tekemiseni tänään ole tämän enempää kiinnostaneet

paitsi imurointi, jolloin pakeni keittiön pöydän alle ja katseli epäluuloisesti vuorotellen minua ja imuria.

Tämä alkaa olla se aika kesästä, jolloin jo pikkuisen alkaa huomata kesän kääntyvän loppupuolelleen. Ohra kuitenkin on onneksi vielä näinkin vihreää eli ihan syksyn tuoksuista ei vielä voi puhua.

Tänään tosiaan herkuttelimme kanttarellikastikkeella ja uusilla perunoilla. Nami nami! Ilmeisen hyvää se tosiaan oli koska tuossa iltasella yhytin esikon kastikepannulta ruokalusikan kanssa. Yhtään ei jäänyt jäljelle, siitä sankari piti huolen.

Nyt taitaa olla aika mennä laittamaan pannu kuumaksi heinän tekijöille, josko jo malttaisivat tältä päivältä lopettaa.

Suu mustikassa

2011-07-17T20:27:00.000+03:00

Jepulis, näin on. Kävin Esikkoa heppaterapiassa käyttämässä ja ajoin tuolta suuren kylän kautta. Nappasin kauppiaalta mukaani pensasmustikkaa ja kanttarelleja. Mustikoista ei ole kuvaa näyttää sillä popsin sen litran jo huiviini. Mutta lohdutukseksi sentään kanttarelleista

Huomenna teen oikein kermaisen ja sipulisen kanttarellikastikkeen kera uusien perunoiden, nams!

Kesä on siitä niin mukavaa aikaa, että marjoja kypsyy litroittain ja tuoreita sieniäkin on saatavilla, ainakin torikauppiailta mikäli on yhtä saamaton kuin minä niitä itse poimimaan

Onneksi sentään pensaissa näyttäisi olevan tulossa niin punaista kuin mustaakin

Muutaman harmaavarpusenkin pukkaan tuonne myyntisivulle. Ken vielä niitä tahtoi, niin ainakin muutama tarjolla nyt.

Kyjy:jä olen taas muutaman aloituksen saanut aikaiseksi, mutta en niistä viitsi alkutekijöissään kuvia laittaa. Räveltämössä kuitenkin projektisivulla.

Sunnuntaini kulunee dippailujen ja hyvän ruoan parissa. Oikein leppoisaa sunnuntaita teillekin!

Iltalenkillä

2011-07-14T21:14:00.000+03:00

Tämä päivä ei sitten kyllä mennyt aivan putkeen. Yritin löytää noita Tico Ticoja värjäyksiini, tuloksetta. Länsi-Uudellamaalla noita ei sitten ilmeisesti ole. Kolme paikkaa kolusin, onneksi Lila lupasi koettaa jelppiä hädässäni. Lohdutukseksi rohmusin lähes kaikki löytämäni Nallet matkaani. Syyttäkää siis minua, jos ette löydä yhtään valkoisia Nalleja kaupasta:)

Kaiken lisäksi Viivi-biilistä puhkesi oikea eturengas. Jotensakin tuntui siis, etteivät kaikki haltijat olleet puolellani.

Mutta ei anneta kaikenlaisten vastoinkäymisten haitata. Iltapuhteeksi otimme Neiti Nökön kanssa kameran ja Annin matkaamme ja lähdimme iltalenkille. Näin innokas lenkkeilijä meillä oli muassamme.

Tienpientareet ovat ihan täynnään kaikkea kaunista

Minusta jopa erilaiset heinätkin ovat niin kauniita

Ja eräs joka paikkaan nenänsä työntäväkin taisi saada aivastuskohtauksen

Naapurin orivarsa sai meidän jakamattoman huomiomme

Miehiä ihailimme heinätöissään

Takaisin tullessa yllätimme Repen hiirijahdista, heti kuvan ottamisen jälkeen nappasi saaliinsa ja jolkotti ylös kotipihaan sitä talteen viemään.

Minä kyllä rakastan kesää yli kaiken, se on se minun vuodenaikani. Ei tarvitse palella eikä vilusta väristä. Saa vaellella mailla ja napsia kuvia mitä kauneimmista yksityiskohdista. Kaikkein parasta on tietysti loma, ei kiirettä minnekään. Sen kun vaeltaa ja haaveilee. Niin ja tietysti värjäilee ja tikuttelee, mitä sitä ihminen muuta voisi toivoa, kysyn vaan:)

Savannin jengiä pukkasin muutaman myyntisivulle. Nyt keittämään teekupposta. Tajusin tässä juuri, että olen näinä päivinä ollut ilman kahvia jo puoli vuotta. Välillä tuoksuttelen juuri keitettyä kaffetta, mutta ei sen kummemmin sitä kuitenkin tee mieli. Vähän sama asia kuin makkarassa, minusta grillattu makkara tuoksuu hyvälle, mutten suurin surminkaan suuhuni laittaisi (tiedän, olen kummallinen suomalainen).

Harmaa hyöky

2011-07-12T13:17:00.001+03:00

Minuun iski jonkin sorttinen mania, neuroosi tai joku muu höpöys. Vai mitäs sanotte? Harmaata ja petroolia, harmaata ja pinkkiä, harmaata ja tummaa oranssia ja harmaata ja, ja... aina vaan. Vielä ei nimittäin loppua näy sillä miehet jonkinlaista ensiapua pumpun moottorille antoivat, ei olla ns. kuivilla vesillä mutta jospa se tuosta. Läiskin nämä harmaavarpuset tuonne myyntisivulle jahka kerkiän ja kuivuvat kunnolla. Kunhan tästä harmaahulluudesta tokenen, niin minkäs sitä sitten ottaisi seuraavaksi valikoimaansa, hihii!

Edit. tässä vielä kauniisti vyyhdittynä

Ihan pakko näyttää myös nämä ihanuudet, jotka Lilalta sain lauantaina.

Kiitos sinulle ystäväiseni.

Meillä oli kyllä ihan äärettömän mukava päivä ja meni ihan liian pian. Meidän on otettava uusiksi mahdollisimman pian. Omia ostoksiani en taida täällä sen kummemmin esitellä sillä ihan vaatelinjalla alerekeiltä poimien etenin päivän mittaan. Yhtään en lankaa ostanut, mikä kyllä oli vain hyvä asia sillä ihan liikaahan tuota jo on ennestäänkin.

Tämä kuva minun on myös pitänyt näyttää, sudenkorento ilmeisesti. Ressukka löytyi pihalta, mutta värit ovat äärettömän kauniit ja koko otus muutenkin upea.

Ihanaa, että on hiukan viileämpi päivä. Hyvä tekosyy touhuta sisällä, eikös?

Lomamieli

2011-07-11T13:13:00.000+03:00

Ensimmäinen virallinen lomapäivä, aah!

Lämpöä oli ulkomittarissa 29 varjossa, huh vaan!

Tässä lähitienoilla on ollut hirmuisia kuuroja ja ukkosia, mutta me olemme saaneet vain pikkuisen rippuisen vettä, kuten maastakin voi todeta. Tuolta pellon reunalta otin kuvan.

Onneksi kuitenkaan kukkaset eivät ole ihan näin kärsineitä

ja tietenkään osa niityn kasveista ei vedestä niin kovasti olekaan tarkkoja

Vanhaa tallia olemme miettineet kovasti, lähinnä siis, että mitä sille tehtäisiin. Vielä emme ole hennoneet maan tasallekaan laittaa.

Neiti Nökö pystytti kissaherroille kampaamon pystyyn ja ensimmäinen asiakaskin jo ilmaantui:)

Ihan putkeen ei kyllä loman alku ole mennyt sillä vesipumpun moottori kärähti, ihania rahareikiä aina kun ei odottaisi ja puhumattakaan, etten pääse ihan heti taas värjäämään elleivät miehet keksi jippokolmosia.

Jk. päivitin muutaman vyyhdin myyntisivulle.

Nyt jatkamaan kyjyjen alullepanoa, mieluummin aloittelen mahdollisimman pian kaikki ja sitten vain tikuttelen niitä valmiiksi omaan tahtiini.

Ihanaista kesäpäivää teille kaikille!

Miksi ei kyjy luista?

2011-07-08T17:16:00.001+03:00

Niin, se onkin hyvä kysymys. Kaksi tekosyytä keksin ainakin heti paikalla, työt ja värjäykset:)

Ensimmäisestä tekosyystä pääsin eroon reilu tunti sitten sillä kolmen viikon loppulomani alkoi ja toisestakin mikäli jaan aikani järkevästi ihanaisten harrastusteni kesken.

No, tämmöisiä sitä sitten tuli Novitalaisista dippailtua menneellä viikolla, loput kuivuvat tuolla vielä narulla. Miesväki puisteli päätään ja voivotteli, etteivät ehdi kellarin kodinhoitohuonetta vielä jatkaa heinätöiltä. Epäilen kuitenkin, etteivät surkutelleet minun vuokseni vaan koska ovat kyllästyneet etikan katkuun ja haluavat minusta patoineni eroon. Outoja hemmoja, en tajua, eihän tuota edes huomaa?

Sipulipussi

Savannin Jengi

Velhoilua

Margarita

Olen myös ihastellut pikkuruista käenkaaliani viime päivät - se on ihan innostunut kukkimaan. Kauniita hennon vaalean liiloja kukkasia, suloinen kapistus. Myös kliivia innostui kukkimaan ja tänään sain yllättäen valmiiksi istutetun apostolinmiekan alun. Ihmeellinen luottamus läheisilläni näiden elossa pitämiseen. Teen siis kaikkeni, jotta voisivat hyvin.

Nyt nauttimaan kupillisesta persikkaista valkoista teetä, sain testiin sellaista pari pussia tutulta, mutta en kyllä huomannut kysyä mikä onkaan valmistaja.

Tämän illan nautin pelkästä olla öllöttelystä ja yritän pysytellä housuissani huomista ystävän tapaamista odotellessa.

Hiirose emäntä

2011-07-04T21:11:00.000+03:00

Vilautan vain, Hiirose Emäntä hän:)

Tekisi mieleni värjätä enemmänkin, mutta nyt on niin kostea ilman ala, etteivät vyyhdit kuivu näemmä parissakaan päivässä, joten odotelkoot sitten jonkin aikaa vielä.

Tämä on siis se vyyhti, jonka kanssa riehuin noiden laiskanlinnojen ympärillä. Arvelen (en siis ole mitannut) viisimetriseksi, olisi pitänyt mitata ennen kerimistä ja vyyhteämistä uudelleen. Puolet ja puolet siis dippasin.

Kangaskasa tuossa jo vinkkasikin oman erittäinkin käyttökelpoisen metodinsa, täältä pääset sitä katselemaan ja myös blogistaan löytyy lisää juttua aiheesta. Mielenkiintoista tosiaan, täytyy kyllä tuotakin vielä kokeilla. En kyllä varmastikaan innostu hirmumääriä raitalankoja tekemään, mutta aina välillä olisi kiva niitäkin uitella. Enemmän kuitenkin lienen tosiaan höpsö dippailija, vähän sinne ja tuosta tuonne-tyyliin, hih! Yllätykset ovat kivoja ja pientä epätäydellisyyttäkin välillä tarvitaan. Vastapainoksi on sitten mukava herkutella aika-ajoin raitalangoilla.

Assistenttini pihamaalta vaati tulla kuvatuksi:)

Pyysi kertomaan, että on ihan kesäkuosissa, ajellut komeat poskipulisonkinsakin kesäksi pois. Dieettikin kuulemma tullut hiukan väkisin, kun ei jaksa samaan malliin pupeltaa kuin talvella, niin ja tietysti jokaöiset maratonit pitkin poikin maita ja mantereita kuluttavat tuota energiaa toden teolla. Siitäkin pyysi esittämään eriävän mielipiteensä, että kuvaaja-orja jätti komean hännän kuvasta kokonaan pois, hmmh!