Sahramia

Sahramisukat

Silmukoita:  56s./2mm alumiini-Addit, 39 tassuun

Lanka: Wollmeise Twin Safran, menekki 65g

Malli: Oma, nostettujen silmukoiden kanssa leikkien

Upeaa lankaa tämä, hiukan puuvillamaisen tuntuista, kuten monet ovatkin jo raportoineet. Itse pidän tuosta tunnusta ja syytä onkin pitää sillä varastossa on vielä ihan liian monta vyyhtiä tuota samaista lankaa.

Nämä olivat oman varjo-KYHini 4/26-valmistuneet. Hiljaa hyvää tulee-opein tässä näemmä edetään, mutta eipä haittaa. Keskeneräisten laatikossa siis odottelee vielä 22 aloitettua paria valmistumistaan. Hih, ehkä sitten parin vuoden päästä ovat valmiita? Saapa nähdä.

Sitten sen seuraavan parin kimppuun.

Upea tunnustus

Näin upean tunnustuksen sain TeSalta , olipa iloinen yllätys. Tunnustuksia tuo sisällyttää myös saajansa tekemään. Kaikkiaan sen seitsemän kappaletta, hui! No, yritetäänpä:

1. Olen hiukkasen outo, laitan aina makaroonilaatikkoon ketsupin sijaan sinappia
2. Olen neurootikko astioiden suhteen, niiden tulee olla kaapeissa oikeassa järjestyksessä eivät sikinsokin
3. Silitän aina kaiken ja nautin siitä yli kaiken
4. Innostuessani jostakin jaksan toistaa sitä väsymättä vaikka satoja kertoja, kuten nyt vaikkapa sukkia, hih!
5. Olen hyvin tunteellinen ihminen.
6. Olen tarkka reilusta pelistä ja sen toteutumisesta
7. Suutun hyvin hyvin harvoin, mutta silloin suuriäänisesti

Siinäpä niitä. En valitettavasti millään pysty poimimaan noita seitsemää kelle eteenpäin lahjoittaisin. Luen päivittäin niin monia ihania blogeja. Napatkaa mukaanne, ken tahdotte.

Alli on aika tyttö

Näin se Esikko terapiahepastaan totesi tässä viimeksi. Oli istunut Allin selässä ja heppatytsin seisoessa hiukan epätasaisessa asennossa oli käskevästi komentanut: ”Seiso nyt Alli suorassa”. Positiivista tuossa oli se, että kaveri osasi hahmottaa, että itse olisi oikeassa asennossa jos hevonenkin olisi, edistymme siis hipsuvarpain koko ajan. Hellyttävää reissulla oli se, että meidän jälkeemme tuli uusi Esikkoa vanhempi poika sinne ja selvästi hermostutti kovin ja kun kutsu kävi hepoon tutustumaan, sinkosi poikanen karkutielle läheiseen puutarhaan ja isä tietysti perässä. Meillä ensimmäisellä kerralla oli toisin. Esikko olisi tutkinut hevosressun turvasta häntään asti, sormea silmään ja häntä ylös ja tutkimaan: ”Mikäs se täällä on?” Eli toinen on kovin arka ja toisella sitten on liiaksikin virtaa ja energiaa ja ennakkoluulottomuutta. Ehdottaisinkin pientä energiavaihtoa, toiselta vähän pois ja toiselle, miten olisi? Minäkin huolisin Esikolta ehkä noin 50% energiastaan, nyt ja heti – kiitos.

Tämä hellyttävä ruokailupaikka on takapihaltamme. Miehen serkun tekemä varmaankin aikojen alussa silloin joskus. Vaan hyvin tuo palvelee edelleenkin ja siellä vierailee jos jonkinlaista pupeltajaa pitkin kesää.

Minäkin siirryn tästä ruokailun pariin, kiitos!

Pupu Tupuna ja Ronski Gang

Kyllä, minuun iski jokin kumma kaihoisa tunnetila ja juuri kun olin nakkaamassa väripataan tavanomaisia ronskeja sävyjäni, tulinkin toisiin aatoksiin. Tulos on tässä, Pupu Tupuna, uutta Nallea.

Vaan sitten sieltä jostakin tuli se oikein hirmuisista hirmuisin Ronski Gang ja loppujen vyyhtien kanssa kävikin sitten näin, hui! Vasemmanpuoleinen on 100 % merinoa ja oikea sitten bambuvillasekoitetta.

Arjen helmiä ovat olleet viimeiset viisi päivää, allergiaoireista huolimatta. Ilon aiheita on ollut monia, Esikon hyvin menneitä päiviä, viilentyneen ilman myötä laskeneet turvotukset käsissä ja herkkuruoka vatsan pohjalla. Nenäkin kohta toivottavasti rauhoittuu lääkkeiden kanssa, paremmalta jo vaikuttaa. Lapset ovat tehneet normaalin taiston sijaan kaikenlaista mukavaa yhdessä. Ovat lenkittäneet Annia oikein olan takaa, pelanneet Afrikan Tähteä ja muistipeliä vaikka minkä verran, ylipäätään sellaista rentoa yhdessä oloa. Tuo ei aina kolmen hyvin samanikäisen kanssa ole selviö, ainakaan meillä.

Tänään on vielä ohjelmassa sauna, eilen kun ei oikein kukaan ollut siinä kunnossa, että olisi sinne jaksanut mennä.

Leppoisaa sunnuntaita itse kullekin.