tiistai 31. tammikuuta 2017

Runsaudensarvia kääntämässä

Heipähei taas:)

Neulominen jatkuu taustalla. Lapasia on syntynyt kolmet tämän vuoden puolella. Ne kuitenkin lähtivät ääntäkin nopeammin Esikon matkaan kotilomalla käydessä. Nuori mies oli omaksunut uuden hienon tavan ja aina ulkoilureissuilla ohjaajan kanssa tempaisi hanskat sopivan talon katolle. Niitä ostohanskojahan sitten meni melkoinen määrä ja rahaa ihan turhaan niihin. Niinpä pohdin ja koska poju on aina tykännyt äidin neulomista jutuista niin päätin neuloa kotilomaviikonloppuna niitä tumppusia sarjatyönä hänelle. Ajatukseni siis, että kun toinen vieressä katsoo niiden syntyä ja kovasti odottaa ja hoputtaa niitä valmistuviksi, niin ehkei hennoisi sitten niitä kenenkään katolle heittää.


Tässä kuvassa vasta aloittelin ensimmäisiä ja tosiaan ne pujahtivat maailmalle ilman kuvatodisteita, harmistus sentään. No, ihan peruslapasia erilaisista jämälangoista kaksinkertaisena neulottuna.

Ideani kuitenkin näyttäisi ainakin tällä hetkellä toimivan, mutta varauksella tämän totean ja otan vastuun ja kopin jos huomaatkin yhtäkkiä talosi katolla outoja lapasia, hih! Näitä siis täällä Eteläisessä Suomessa saattaa näkyä.

Lapasten lisäksi olen suorastaan hurmiossa koruillutkin.

Rannekoruja memory wire:sta on syntynyt oikea runsaudensarvi, vai mitä?


Runsaudensarviksi nimitän koska annoin mennä ja herkuttelin runsailla helmillä ja koristeilla.


Erityisesti näistä tulee mieleen Mardi Gras-tapahtuma.


Tämä on kuitenkin oma suosikkini tuon yksittäisen kauniin kukkahelmen vuoksi.

Tällä hetkellä tikuttelen jälleen uusia lapasia sillä hyvähän noita on varmaankin olla varastossa. Ostin tarjouksesta Novitan Kajoa vaikken niin Novitan lankoja olekaan viime vuosina käyttänyt, mutta tuo vaikuttaa tarjoushintaansa nähden passelilta lapasiin.

Ihania kevättalven päiviä teille kaikille tänne eksyville!

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Uuteen vuoteen entisin kujein

Heipähei kaikille!

Täällä jatkuvat kaikenlaiset kujeet käsillätekemisen merkeissä.
Tällä kertaa olen tehnyt rannekoruja. Tein noita hopeoidusta memory wire:stä eli muistivaijerista. 


 Akvamariini linnunsulka

Kumituubia ja koristeena hiottuja, lämpökäsiteltyjä akvamariinihelmiä 8mm. Koristeeksi laitoin hopeoidun sulan ja linnun. Tämä menee omaan 7,5 - kokoiseen kätöseeni eli m-l siten, että on hieman väljä. Memorywire on siitä kiva materiaali, että sitä voi venyttää auki ja se palautuu takaisin kierteelle jämäkästi eli tämäkin menee monen kokoiseen ranteeseen eikä lukkoa tarvita


Afrikkaan rauha

Tämä samankokoinen kuin tuo edellinen eli m - l. Tähä käytin mustia kukkamaalattuja puuhelmiä. Koristeena tuo sulka kelttiriipus. 


Hopeinen 

Tämäkin kokoa m - l 
Tässä kokeilin erilaisia hopeoituja koristeita. 


Punainen linnunsulka

Tämäkin kokoa m - l ja koristeena punaiset helmet, hopeoidut lintu ja sulka


 Lumilintu

Tässä kokoa s - m 
Koristeena helmiäishelmet ja hopeoidut sulat.


Myrskylintu

Tämäkin s - m eli sirompaan ranteeseen. Tässä frosted kivihelmet myrskynsiniset, hopeoidut lintu ja sulka. 

Jokos uuvahditte pitkän listauksen aikana, heh - pahoitteluni. Nuo ovat vain osa satsista, joita tein. Muutamia samanlaisia on mennyt myös ystäville ja näistäkin osa voisi matkata sinunkin kotiisi. Vinkkaa sähköpostissani ( tuolla oikealla ylhäällä kuvauksessani) jos tahdot tuollaisen. Hp. 4e + 1,20e kirjemaksu perille.

 

Tämä  tässä ei olekaan askarteluideni tulos. Murunen juoksi hetki sitten iltavillinsä ja nyt on hyvä vetäytyä soffalle pötkölleen. Pörinäpeikkomme. Velmulla oli eilen historiallisesti huono päivä eikä pörissyt juuri yhtään, tänään sitten onkin taas ollut oma itsensä eli turinaa on joka muodossa riittänyt.

Mitäpä teidän uuteen vuoteenne on kuulunut? Toivottavasti hyvää.

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Joulua joulua

Niin se vain joulu tuli ja virallisesti taisi jo mennäkin.

Minä olen jakamani lahjat yhtä lukuunottamatta kaikki tänä vuonna tehnyt.

Ystäville lähes kaikille joko sukat tai koruja. Kaikki lähtivät täältä minun muistamatta kuvata, mutta tyttäreltä sain vielä jälkikäteen sentään torkkupeitosta kuvat, joten laitetaanpas tänne näkösälle.

Olen tainnut mainita vuoden mittaan muutaman kerran isoäidinneliöpeitosta, jota tein yhtenä isona neliönä vironvilloista. Se valmistuikin sitten pari päivää ennen jouluaattoa ja kun kävimme tyttären ja avopuolison luona aattoaamuna puurolla ja brunssilla niin veimme peiton muiden pakettien mukana sinne.

Kas tässä


Olin viisaasti kysellyt hieman etukäteen väritoiveita ja saamansa piti. Vaaleanpunaista ja eri sävyisiä harmaita.


Melko kookas tuosta tuli kolme reilun 200-250g kiekkoa 8/2 vahvuista vironvillaa peitto nielaisi ja kokoa taitaa olla noin 150cm kanttiinsa. Kuulosti siltä, että saajat olivat peittoonsa tyytyväisiä. Pieni väriläiskä nuorten kovin pelkistettyyn ja kauniiseen kotiin.

Joulumme muutoin on mennyt hyvin syödessä ja levätessä. 

Tästä on hyvä jatkaa uutta vuotta kohden taas.

Oikein hyvää joulua hieman myöhästyneesti sinullekin lukijani.

torstai 1. joulukuuta 2016

Helmi täällä moi!

Juu, moi vaan! Minä Helmi-rouva Kissanen täällä jutustelen.


Mami otti minusta tämmöisen kuvan nyt iltasella. Oli vähän kärttyisen oloinen kun oli ollut petivaatteita niiden sängystä vaihtamassa ja minä kuulemma karvastan koko sängyn. 

Minä siis möngin juuri tuolta peiton alta esiin ja nyt olen hiukan pöpperöinen kun näin törkeästi häirittiin. Mami sanoo minua välillä Mike Monroe-silmäksi. Onko minulla muka pallerosilmät, täh!

Minä olen hyvin herkkä eikä minua saisi tuollaisilla nimityksillä kiusata. Ihan stressaannun tuollaisesta. Muka hellittely-nimitys. Sekin on ihan hapatusta, että jäljiltäni saisi aamuisin teipillä kissankarvoja ripsistä irrotella ennen ripsivärin laittoa. Jättäisi mokomien ripsivärien laiton kokonaan. Eipä tuo kummemmalta niiden kanssa näytä, pah!

Mutta nyt täytyy mennä tyttösiä komentamaan, niillä on iltaralli alkamassa ja minä en siedä huonokäytöksisiä lapsia. Pitää mennä komentamaan Mamikin korupajansa ääreltä nukkumaan. On mulla raskasta.

Näkyillään taas!