perjantai 31. elokuuta 2012

Lääkäritätiä moikkaamassa


Saanko esitellä pikku-Lepakkomme:)

Eilen illalla huomasimme Helmi-ressun silmien rähmivän oikein tosissaan. Aavistuksenhan sitä jo heti silloin noutaessa epäilin ja näin tosiaan sitten olikin. Onneksi oli tälle päivälle varattuna tuo perusterveydentarkastus molemmille, niin Helmille kuin Pellellekin. Ei siis muuta kuin pienet kantokoppaan ja huristeltiin Nummelaan.

Ihana lääkärimme totesi saman kuin me olimme epäilleetkin. Siis, että Helmi on Helmi ja tosiaan uskoi pikku neidin olevan vain sen 8+ viikkoa vanha. Pelle lienee ilmoitetun ikäinen ja tähän nyt viittaisi myös painotkin eli Helmi painoi 750g ja Pelle 1540g. Pienoisemme siis 2 ja 4kk.

Ei korvapunkkeja, Helmillä silmätulehdus, erittäin laihanlaisia, mutta jo nyt pulskistuneet jonkin verran eli ei mitään mitä hyvä ja laadukas kissanruoka ja hellä hoiva ei auttaisi.  Madotus suoritettiin ja madotellaan nyt varmuudeksi vielä muutaman kerran lisääkin. Helmi on antibioottitipoilla viikon verran, Pellen silmät ovat terveet. Mennään sitten hakemaan ensimmäiset rokotukset kuukauden päästä kunhan Helmikin on hitusen kasvanut ja molemmat vahvistuneet ja saaneet kunnon madotuksen vielä toistamiseen.

Lääkärissä käyttäydyttiin niin hienosti, että johan olimme ylpeitä. Vain siinä vaiheessa kun lääkittiin kumpaakin olivat sitä mieltä, että nyt riitti tätä lajia.

Kotiin päästyä sitten maittoikin ruoka ja kunnon riehunta, sitten taas Pelle olikin jo aika uupunut


Hauskaa miten eri luonteisia nämä pienet ovatkaan. Pelle on itse rauhallisuus suurimman osan aikaa, ihan kuin ajaton viisaus jo asuisi silmissään. Hänestä on helppo ottaa tämän kaltaisia kuvia, on paikallaan kuin patsas. Hauskasti tosin pitää häntäänsä. Pojalla kuulemma nikamaepämuodostuma tuolla hännänpäässä, joko satuttanut sen pienenä pentuna tai sitten synnynnäistä. Helmi taas ihan kuin se Aristokattien Marie, aina räpeltämässä jossain ja vauhti sellainen, ettei toivoakaan juuri saada tarkkoja kuvia.

Mutta nyt sitten nukkumaan viikon työ- ja toimintaväsymyksiä pois:)


tiistai 28. elokuuta 2012

Pikku pilkahdus aurinkoa

Tosiaan pienen pienen hetken pilkotteli tuolta ilta-aurinko ja Kusti sopivasti haaveili lempipaikallaan.  Voi tätä murua, niin kiltti kollipoika.


ja Helmi sen kuin jatkaa neulomuksiaan. Viime yön juoksenteli Neiti Nökön sukka hampaissaan pitkin poikin eikä malttanut nukkua, hirmuinen meno koko ajan päällä. Pelle on paljon rauhallisempi tapaus. Katselee rauhassa touhoserkkuaan ja taitaa pohtia, että voihan nenä tuon kanssa. Hetki sitten oli huitomassa Pellen pyllyä toisen ollessa siellä missä kuninkaatkin ovat yleensä yksin:)


Tämmöisiäkin tipautin laariin taas pienen erän.


Ihanaista viikon jatkoa teille ja tervetuloa lukijaksi Weba!

maanantai 27. elokuuta 2012

Neulojan kissat vai neulovat kissat?

Jo heti kärkeen anteeksipyyntö, että pommitan teitä kissakuvilla, mutta on pakko.

Mitä tästä voisi päätellä?


tai tästä, hih! Pettämätön vainu kisuilla, tuon kokoista jämäkerää ei löytäisi kuuluisa Erkkikään, mutta nämä kyllä.


Ylemmästä kuvasta erottaa myös hyvin kaverusten kokoeron vaikka Pelle siinä hiukan lysyssä istuukin. 

Nyt keskitytään syömään ja kasvamaan ja perjantaina mennään lääkäritätiä moikkaamaan. Tuo ihmisneuloja aikoi meidät myös pestä, hui!

Helmi ja Pelle

Retki kaakkoiseen Etelä-Suomeen on tehty ja arvaahan sen, että kotiin sieltä tultiin kahden pienen karvakorvan kanssa. Emokissoja tuossa talossa oli kolme! Hui! Pentueitakin kolme kappaletta, joista saimme tiedon, että 4kk, 3kk ja 5vkoa iältään. 

Meille oli siis ajatuksena ottaa kaksi poikaa. Näin myös mielestämme katsoimmekin ja kantokoppaan sievästi aseteltiin 4kk Pelle-poika ja 3kk toinen poika, jota kutsuimme Kaapoksi tuolloin.

Kotona sitten katselimme Kaapoa uudelleen tarkasti ja vertasimme Pelleen. On puolet Pellen koosta, joten herää kyllä nyt vankka epäilys, ettei ole vielä kolmekuinen vaan ennemminkin reilu 2kk. Kaiken kukkuraksi Kaapo taitaa olla tyttö. Ristiäiset uusiksi siis ja näinpä me esittelemme Helmin (edessä) ja Pellen (takana).
Ovat niin hellyttäviä nukkuessaan sylikkäin ja Pelle pesee Helmin joka toinen tunti läpimäräksi. 


Suunnistan heti alkuviikosta pienten kanssa eläinlääkärin tarkastukseen, ovat sen verran laihoja ja talossa oli niin paljon kissoja, että tahdon varmistua kunnolla heidän terveydestään. Nyt ainakin saavat kermaviiliä, nappuloita ja kosteaa pentumuonana riittävästi ja hiekkavadin tarkoituskin on tajuttu. Reippaasti leikitään ja kehrätä ja naukua osataan, joten eiköhän tästä Helmikin hyvin lähde kasvamaan isoksi kisuksi.

Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille. Ja  Inka - kaunis kiitos tunnustuksesta. Ihana!

perjantai 24. elokuuta 2012

Dippilaarin porinaa


Juu, täydensin laarin:)

torstai 23. elokuuta 2012

Valokuvaus se on niin helppoa!

Uskotteko?

Todistan sanani.


Kusti-kulta, olepas nyt paikoillaan hetkinen!


Ja kas tässä tulos!

No, oikeasti siinä välissä taisi olla liki sata kuvaa, joissa kaikissa mitä villein pään hyörinä ja tässäkin sitten värit ihan päin pylleröä, höhöö!

Sitten yritin kuvailla lankoja myyntisivulle. Mutta valo loppui eikä sisällä jaksa leikkiä iltavalossa kameran asetuksilla enää tähän aikaan. Palataan siis siihen asiaan sitten huomenna illalla.

Olen myös leikkinyt pidemmillä vyyhdeillä värjätessäni ja sain aikaan tämmöistä


Miehekäs kun vielä tekisi ne suunnittelemani vyyhdinpuut, isäukko myös on luvannut niitä tekevänsä. Mutta tiedättehän te meidät värjärit, emme jaksa millään odottaa kun kaikki pitäisi olla heti ja nyt.

Tunnustan myös, että olemme menossa viikonloppuna katsomaan kisuja, saapa nähdä mitä siitä seuraa. Vielä en varmasti uskalla vannoa, mutta onkos sitä koskaan käyty kisunpentuja katsomassa tulematta muutama kainalossa kotiin?


keskiviikko 22. elokuuta 2012

Ihana postipäivä!

Juuri sellaisina päivinä, jolloin tuntuu, että vähän kaikki on mennyt pieleen ja joka toisen asian kanssa on saanut taistella sekä ajella vielä sen päälle 200 km Viivi-biilillä. Sellaisina päivinä sitä ilahtuu ihan silmäkulmien kostumiseen saakka löytäessään postilaatikosta jotakin tällaista.


Ihania, niin ihania!



Ei sieltä kämmekkäiden alta näy, mutta räpylät ovat taasen aika turvoksissa. Tulivat siis enemmän kuin tarpeeseen taas. Onhan minulla muutamat ystävä-kultien näitä neulomat, mutta kun aina huikkailen parit toisistaan niin nyt on taas  tallella olevatkin. Kyllä minä vielä toisetkin parit etsin:)


Samoin on nestettä hiukkasen nilkoissa, mutta älkää antako sen häiritä. Sukat ovat aivan ihanat.

Lämpöinen halaus sinulle Klikli  

Minä laitan sinulle lankadippausta tulemaan kunhan kerrot mitä tahtoisit:)

Vinkkaan vielä täälläkin eräästä ajankohtaisesta asiasta. Jos tiedät punasävyiset (tai moniväriset muuten vain persoonalliset) maatiaiskollipennut (ei haittaa olivat sitten lyhyt- tai pitkäkarvaisia) vailla kotia tässä uudellamaalla, niin vinkkaappa meille. Täältä löytyisi koti pienille veljeksille. Asuisivat ensin kasvamassa ja elämän alkeita oppimassa tässä sisällä. Sitten ensi keväänä alkaisi ulkoilevan kissan elämä pikkuhiljaa.  Eli saisivat olla kuten nämä nykyisetkin siellä missä haluavat, ulkona tai sisällä. Maita ja mantuja tässä on yllin kyllin missä jolkotella eikä tarvitse olla naapureita häiriköimässä heti. 

JK. olen saanut ainakin kolme ihanaa tunnusta viime kuukausina. Kiitos teille niitä laittaneille, en ole unohtanut niitä. Vastauksia tulossa jahka ajatus taas juoksee.

perjantai 17. elokuuta 2012

Rokokalliolla

Palavereja voi järjestää eri tavoin. Samoin yhteishenkeä viritellä monenlaisissa paikoissa. Me vietimme tiimimme kanssa palaveri- ja linjojenvetopalaverin luonnon helmassa, Rokokalliolla.


Korkealta kallion laelta löytyy oikein komea leiripaikka ja kota


Jostain syystä tuolla ulkona maistuu ruokakin ihan älyttömän hyvältä samoin kaffet.


Pilviratsuja oli upea ihailla


Siellä sitä tuli istuttua ja tiirattua kaukaiseen horisonttiin puiden yli.

Kotiin päästyä sitten suihkuun ja teekupilliselle. Ah mikä päivä!

Jotakin pudottelin sinne laariinkin, käykääpäs katsastamassa.


keskiviikko 15. elokuuta 2012

Ei voinut vastustaa

Sinnehän sitä SNY:n kävin minäkin ilmoittautumassa.



Oikeinkin kutkuttavaa pitkästä aikaa. Edellisestä kerrasta onkin jo vierähtänyt tovi jos toinenkin:)


maanantai 13. elokuuta 2012

Ihan pakko:)

Muistatteko vielä kummipoikani Pekan ?

Pekasta on kasvanut jo näin komea kissanalku.


Kyseessähän siis on veljeni koltiainen, joka on jo tähän ikään ennättänyt rymytä lähes yhden kiipeilypuun entiseksi ja sittenpä se uni maittaakin:) Tämä vesseli ei yhtään vähennä Repen ikävääni.

Niin siinä kuulkaa on nyt sitten käynyt, että Repeteus on päättänyt jäädä naapuriin. Parempi tässä tilanteessa Repen kannalta näin. Mutta meillä on nyt etsinnässä punasävyiset kollivauvelit tähän kasvamaan. 

lauantai 11. elokuuta 2012

Leppoisa lauantai

Lauantaipäivä on näyttänyt vaihteeksi sään puolesta niitä parempia puoliaan ja hyvä niin.

Ihastelin tuossa verannalla vielä viimeisiä rippikukkia, vieläkin osa näyttää niin kauniilta.


Pihallakin yllätin itseni ja istutin alkukesästä muutaman daalian tuohon seinävieruspenkkiin. Ja - kas ihmettä, sieltä on tulossa nuppu!


Daalian vieressä oli arvokas ja niin kaunis työläinen!


Sisällekin oli siis pakko saada ja jotakin suloista ja vihreää ja niinpä tassuuni tarttuivat kukkakaupasta nämä mehikasvit, nimeä en taaskaan harmi vain muista, mutta rakastan tällaisia aavistuksen ei niin tyypillisiä huonekasveja. Tietty määrä rujoutta ja erikoisia muotoja kiitos


Näitä on kaksi, yksi kummallekin olohuoneen ikkunalle roikkumaan.

Myöskään tätä pikkuruista rustiikkista lintuhäkkiä ei voinut kauppaan jättää vaan nyt se etsii itselleen paikkaa verannan pöydällä. Lasilintu muutti sinne vierasmajailemaan hetkeksi,


Esikkokin osaa auttaa itseään kun nälkä yllättää. Makutottumukset vain ovat aavistuksen pelkistetyt ja oudot.


Sinappikurkkusalaattia siinä dieettityyliin voittomalla leivällä. 

Ihanaista ja aurinkoista lauantain jatkoa teillekin ja tervetuloa taasen uudet lukijat. Olette lämpimästi tervetulleita!

tiistai 7. elokuuta 2012

Uninen mussukka

Meillä on täällä sateesta kuivuva uninen mussukka, hihii!



Tuli tuolta tihkusateesta pari tuntia sitten sisälle kuivattelemaan


ja kyllä nuo masukarvat tosiaan harjaakin taitavat kaivata. Olen niin kade noista kauneuspilkuista, mulle kans:)


sunnuntai 5. elokuuta 2012

Kesätytön sukat

Tänä kesänä olen neulonut, jos mitenkään mahdollista, vieläkin hitaammalla tempolla kuin yleensä. Olen ihan perusmoodissanikin erittäin hidas "nautiskelijaneuloja", mutta nyt kesällä harvinaisen pitkä yhtäjaksoinen kesäloma ja sateiset ilmat ovat houkutelleet minua lähinnä vain väripadan äärelle.


Pitkästä aikaa kuitenkin sain jotakin valmiiksikin, nimittäin Kesätytön sukat!




Kuten näistä sukkien kärjistä otetuista kuvista ehkä näkeekin, minulle kävi tässä vanhanaikaisesti. Tikutin intopiukeana niin pitkät varret, että toisen sukan kärjessä sitten lanka loppui. En jaksanut mistään alkaa huhuilemaan mininöttöstä lisää vaan lähdin penkomaan jämäkoria. Lanka siis loppui tuossa vasemmassa sukassa, tuon alhaalta laskien toisen vihreän raidan jälkeen eli sitä seuraava keltainen on jo sitten Schoppelwollen Admiralia ja sitä seuraava vuorotellen valkoista Nallea ja Zauberin Crazya. Kyllähän sen tietysti huomaa jos rupeaa oikein syynäämään, mutta olkoon näin. Minulle riittää.

Kesätytön Sukat

Silmukoita ja koko: 64s ja 39
Lanka: Novita Nalle Kukkaketo, Päivänkakkara
Puikot: Knit Picks Pro puiset 2mm
Malli tai ohje: Ei ohjetta, varresta aloitus, nilkassa kiristysresori, tuttu tiimalasikantapää, nauhakavennus, sukan kärki päätelty silmukoimalla
Fiilis: Aikas nam, pidän näistä väreistä kovasti, oikein kesäiset:) Vielä on kesää jäljellä, jee!

Sitten on myös pakko näyttää huonolaatuinen kuva unisista kaveruksista eilisillalta, ovat ne hellyttäviä.

 
ja molemmat siinä Miehekkään jalkojen juuressa. Yleensä Anni koisaa aina tuolissa istujan jalkojen päällä hautomassa, hih!

Ihanaista sunnuntaita - täällä nuo hurjan paksut, tummat ja roikkuvat pilvet menivät ohitse. Mitenkäs teillä?

perjantai 3. elokuuta 2012

Väripadalta päivää!

 
Juuh, siellä olen taas poristellut. Ihanaa ja vallatonta puuhaa! Pukkasin nämä laarin puolelle.
 
Ensimmäinen puolikas työviikko siis takana. Onneksi oli aloitus tällainen pehmeän lyhyt. Mukavaa taas töitäkin tehdä kuitenkin.
 
Surkeutta edustaa taas Repen poissaolo. Lähti reissuun taas juhannuksen jälkeen. Ilmeisesti koska ei tule juttuun Kostin kanssa. Tällä viikolla viimeksi naapuri kertoi nähneensä pihallaan. Tässä täytynee tosiaan varmaan ryhtyä vakavissaan neuvottelemaan naapurin kanssa, että ottaako omakseen. Heidän kolmen kissansa kanssa tulee ihan mainiosti toimeen. Pahaa pelkään, ettei suostu kotiin jäämään niin kauan kuin Kosti täällä on. Tämä meidän muu kolmikko taas tulee ihan kohtuullisesti keskenään toimeen. Sanon kohtuullisesti koska Empulla ja Kostilla on tämä jonkin sortin lievä rähinä päällä koko ajan. Mutta Emppu ei jää jalkoihin vaan antaa rettelöitsijälle takaisin tilanteen niin vaatiessa, joten tuosta en ole huolissani. Kusti-poju taas on kaikkien kaveri, kuin se kuuluisa karavaanari:)
 
Tähän lienee hyvä arkiviikko lopettaa ja ryhtyä viikonlopun viettoon.