tiistai 31. joulukuuta 2013

Hei hei ja tervetuloa!

Noin kai sitä pitäisi todeta vuoden viimeisenä päivänä.

Ainakin itse, kun katsahdan menneeseen vuoteen, joudun toteamaan, etten toivo uudelle vuodelle muuta kuin sen olevan parempi kuin edellisen. Lupauksiakaan en tee muuta kuin totean itselleni näin:


En alennusmyyntejä ole penkonut oikeastaan lainkaan, mutta muutama kirja tarttui tänään kauppareissulla matkaan. 

Tuo yllä näkyvä Janoschin hellyttävä kirjanen oli yksi. Ihan kuin minä ensi vuonna, juu juu!
Jos jostain löydätte, niin napatkaa ihmeessä matkaan. Täydellinen apeuden syöveriin, rempseään naurun remakkaan ja kaikkiin muihinkin hetkiin.


Myös nämä kaksi uivat liiveihini tai siis ostoskärryyni.

Oikeanpuoleinen tahtoo väittää, että Zelda aikoo ensi vuonna opetella virkkaamaan. Juu, uskoo kun näkee, mutta toivossahan on hyvä elää, eikös?

Mimmi-lehmä taas on Esikko-kullan lemppareita ja tätä luetaan taas seuraavalla kotilomalla varmaan kannesta kanteen useaan kertaan.


Tästä vekkulista on vielä näytettävä kuva sillä joku ei voisi enempää inhota kuvaamista.


Ymphhh, sanoo tämä ilme.

Ulkona taas möyryää hirmuinen puhuri - saapa nähdä miten käy taas sähköjen? Mutta ennen sitä kiitän teitä kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivotan onnellista uutta vuotta! Ensi vuonna taas!

lauantai 28. joulukuuta 2013

Unelmapehmo ja hötönhöttö

Näistä kahdesta on loma tähän asti koostunut.

Näin jokin aikaa takaperin Kalastajan vaimon blogissa ihanaisen beanien ja sellainenhan oli aivan pakko saada puikoille sillä tuo malli näytti jopa siltä, että voisi tähänkin guuppaan jopa mallata. Pistinpä siis tilausta vetämään Rowanin Angora Hazelle. Neljä kerää kotiutin tätä unelmaisen pehmoista ihanuutta ja yksi on nyt siis neuloutunut valmiiksi beanieksi. Toinen harmaa ja kaksi muun väristä odottelevat vuoroaan ja aivan varmasti niistä tulee samanmoiset sillä tämä on lähdössä lahjaksi.


Söpöstely-Beanie 

Malli ja ohje: Kalastajan vaimo-blogista täältä
Lanka: Ohjeen mukaisesti Rowan Angora Haze, harmaa nro 529
Puikot: 40cm, 60cm ja 100cm Knit Pron pyöröt, 3,5mm.
Silmukoita: Ohjeen mukaan 94
Kenelle: Vielä ei voi kertoa, mutta lahjaksi on lähdössä tämä beanie
Fiilis: Mikä herkku ja pehmo. Ihanan helppo ja nopea tehtävä. Tehkäähän tekin.

Toinen on jo muuten puikoilla:)

Mitäs se hötönhöttö sitten on?


No, tätä tietenkin eli juuri dipattua villaa. Yritän taas ehtiä värttinäkehruutakin harjoitella, jottei tähänastiset taidot ihan unhottuisi.

Ihan vielä ei olla kamuja sähkörukin kanssa, mutta värttinällä onkin hyvä ensin harjoitella ja kohta sitten taas otetaan uutta kontaktia Jörön kanssa (sähkörukki sai uudiskasteen vastoinkäymisten jälkeen)

Nyt taidan suunnata suklaarasialle. Masu onkin jo herkkuruokaa pullollaan, joten pieni suklaajälkkäri ei liene pahitteeksi.


keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Jouluna sattuu ja tapahtuu

Otsikon mukaisesti - näin on! Mutta, palaan siihen kohta. Meillä jouluaattoa vietettiin aika perinteisesti niin, että meidän viisihenkinen perheemme oli kotosalla, myös Esikko-kulta ja siinä lisäksi sitten minun ja miehekkään veljet. Meillä molemmilla on vain yksi sisarus.Kumpikin vielä tuollaisia naimattomia herroja, joten saapa nähdä tuleeko lapsillemme serkkuja ollenkaan. Aika näyttää.

Olemme siis syöneet hyvin ja nauttineet melkeinpä rauhallisesta aattopäivästä. Kävimme haudoilla ja normaalien riisipuurojen ja päivällisten jälkeen jaoimme lahjat. Aika nappiin näyttivät menneen. Itse sain lämmitettävät jyvätossut, jotka varmasti ovat oikeinkin hyvät kipuileville jalkapöydilleni sekä myös Lila-kullalta aivan äärettömän kauniin revontuli-huivin. Se ja tossukat ansaitsevat ihan oman postauksensa. Se siis myöhemmin kunhan kuvausolosuhteet ovat otollisemmat.

Meidän aattomme kohokohdasta vastasi kyllä ihan sataprosenttisesti Esikko. Hän oli aamulla varhain ennenkuin muut heräsivät löytänyt Miehekkään partakoneen ja sakset. Tuolta löytyivät olohuoneesta Juha Tapion ja Nordmanin cd-levyt, molemmissa hyvin kaljun oloiset miehet ja olkkarista sitten meidän "kaljumme". Oli varmaan noita katsellut ja saanut kuningasidean, että tuollainen mullekin.

Tässä kuvassa Esikko nyt jo niin hyvin siistittynä kuin nyt partakoneen rajaajalla ja kammalla vain saa. Voihan kähmä, sanon vaan. Tuon paremmaksi en saanut sillä siellä on ihan kaljujakin läikkiä. Sanomattakin on selvää, että poju fanittaa noita edellä mainittuja heeboja ihan kybällä. Täytyyhän sitä lookin siis olla identtinen. Jostain syystä aattona ei kovin moni parturi päivystänyt. Eli uusi yritys joulun jälkeen sitten.


Siitä söpöydestä voikin sitten vastata Helmi-neiti. Tässä meidän käsityksemme joulukukasta.



Oikein ihanaista joulun jälkeistä aikaa itse kullekin. Minä totean vain, että eihän arki ja elämä yleensäkään olisi mistään kotoisin ellei sattuisi ja tapahtuisi, niinhän.

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Joulun toivotus ja myrskyn häätökäsky

Eilen tosiaan vietimme useamman tunnin jälleen ilman sähköjä ja tänään menivät uudelleen. Koska luottoni Fortumiin ei juuri nyt ole kovin suuri, niin päätinpä tulla toivottamaan kauneimmat ja ihanimmat joulun toivotukset kaikille jo nyt.


Joulua toivottelee myös yksi nelijalkaisista eli tällä kertaa Emppu noin 13v. Emppukin on aikoinaan löytökissana talteen otettu ja siksi ikä on vain noin-arvio. 

Herra ja kaikki me muut toivotamme siis sitä leppoisinta ja mukavinta oloa jokaiselle.


lauantai 21. joulukuuta 2013

Kuulumisia Kustilta!

Tuossa jokin aika sitten Kristiina kyselikin Kustin kuulumisia, joten laitetaanpa tämä jouluinen kuva tänne.



Siinä sitä poju on auttamassa neiti Nököä paketoinnissa. Tuossa näkyy tuo toipilasjalkakin eli vasen takajalka. Kusti ei vielä saanut aikaa röntgeniin ennenkuin vuoden alussa. Ortopedi haluaa sen katsoa ja ajat olivat hieman kortilla, joten luvalla ulkoilee häkistään valvotusti ja tarkemmin selviää luutuminen ja muu sitten kuvauksen jälkeen. Kävelee ja jopa juoksee. Käyttää varovaisesti tuota kipeää jalkaa. En osaa sanoa johtuuko ontuminen pelkästään vammasta, mutta sen tiedän, että jalkahan on nyt leikkauksen ja korjaamisen jälkeen eri mittainen kuin toinen ja tokihan tuo rauta tuolla sisällä hankaloittaa varmaan astumista. Selvää lienee, ettei tuosta entistä tule, mutta hyvin tuntuu pärjäävän sillä kyllä. Ulkoilemaan en enää uskaltaisi päästää vaikka toinen kaipaavasti istuukin ulko-oven edessä tuon tuostakin.

Minä jäin joululomalle jo eilisestä alkaen ja suuri osa lomasta menneekin opintojen parissa, puuh! Mutta, onhan loma aina lomaa. Otamme rauhaisasti ja vietämme tässä kotosalla ihan sellaista leppoisaa kotijoulua, lahjat on hankittu ja nyt vain odotellaan aattoa. 

Eihän oteta kukaan turhaa stressiä näistä joulunpyhistä, eihän! Vaan - nautitaan pienistä asioista ja leppoisasta mielestä.

Edit. se siitä leppoisasta joulumielestä! Taas ollaan sähköttä. Pienen hetken riittää vielä akussa virtaa ja onneksi on varamokkuloita, mutta grrrr. ... Fortum!

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Rientää tukka putkella..

Hei vaan täältäkin pitkästä aikaa!

Arki pitää kiireisenä, viimeisiä työpäiviä viedään tänä vuonna ennen pidempää lomaa ja sitähän se tarkoittaa, että pientä loppukirin makua on ilmassa, jottei odottaisi huono omatunto ja karmea kiirepino heti vuoden alussa työpöydällä.

Opiskelut myös vaativat niitä loppurutistuksia eli näyttöjä pitäisi rakentaa huimaa vauhtia eli tarkoittaa sitä, että joululoma mennee niiden parissa. 

Tähän saumaan sitten iski tuo Seija-myrskykin ja jätti meidät sähköttä yli vuorokaudeksi. 

Perjantaiaamuna siis menimme neiti Nökön kanssa aamiaiselle paikalliselle ABC:lle ja piirsin sitten ne silmätkin vasta työpaikalla kohdilleen.

Kaiken huipuksi illalla olivat vielä pikkujoulutkin Finlandia-talon Suomi nauraa-näytöksen merkeissä. Itsellä se tarkoittti melkoista suhaamista ja järjestelyä, jotta voisi rauhassa muutaman viinilasillisen juoda illan aikana. Mutta siitäkin selvittiin.

Tämmöisellä kostyymillä kaulalla ja korvilla mentiin


Itse näytös oli kyllä todellakin katsomisen arvoinen, joten mikäli vielä lippuja onnistutte näytökseen saamaan niin eikun sutena paikalle.

Puolen yön bussilla sitten kohti kotia ja jatkokyytiä siellä. Jonottaessani bussiin, kuuntelin takanamme odottavaa nuorten miesten joukkoa. Ihan siistejä nuoria, mutta se kielenkäyttö. Normaalia keskustelua kyllä, mutta joka toinen sana oli v...u, xxxx, v...u. Olin ihan ihan vähällä, etten kääntynyt kysymään: "Vituttaako?" Anteeksi tämä, mutta pakko laittaa näin. En tiedä olenko sitten jo vanha tai jotain muuta outoa, mutten todellakaan kestä kuunnella tauotonta kiroilua tai muuta rumaa kielenkäyttöä varsinkaan jos se liittyy normaaliin arkipuheeseen. Ymmärrän kyllä, että rumia sanoja tulee suusta ikävissä tilanteissa taikka kun hermo menee, mutta ei se kyllä normaaliin arkipuheeseen kuuluu eikä jokapäiväiseen puheeseen. Uggh.

Nyt sitten lataamaan taas akkuja sillä hieman taas pätkivät nuo sähköt - ryökäleet!

torstai 5. joulukuuta 2013

Tunnelmapalanen

Vietän vapaapäivää tässä kirpeänsuloisen  pikkupakkasen sävyttämässä torstaissa.

Olen herännyt jo varhain toimittamaan jälkikasvua opintojen äärelle. Sen jälkeen kiertelin marketissa muutamia pakollisia täydennyksiä hakemassa. Sitten hennon leijailevan lumisateen siivittämänä takaisin kotiin. Pikajärjestelyä täällä kotona, vain välttämättömät ja kahvi porisemaan. Sitten oleellisten asioiden äärelle.



Elävää tulta ja Celinen joululauluja tunnelmapaloiksi. Suosittelen lämpimästi.

Tulta tosin on hieman vahdittava, ettei uteliaat viikset sinne turhan lähelle ehättäisi.

Kutimista ei kuvaa ole, mutta kovin harmaita ovatkin tällä erää. Joulupukin juttuja ne, viisain siis mennä niitä jatkamaan, että ennättävät ajoissa valmiiksi. 

Leppoisaa loppuviikkoa.

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Miten niin ajoissa?

Niin, ihmettelen vaan tuota Miehekästäni, kun meinasi minun olevan ajoissa nähtyään tämän laatikon.


Minulla alkaa olla pikku hiljaa joulumieli ja kotia tulee hiljaksiin laiteltua kuosiin joulua ajatellen. Kuitenkaa en aio stressata eli meillä ei vietetä sitä joulua siellä kaapissa. Kuitenkin on hauskaa laitella kaikenlaista pientä ja miettiä lahjoja lähipiirille ja perheelle. Mitään kallista en kenellekään hanki, mutta yritän ajatuksella miettiä jokaiselle sopivaa juttua. 

Meillä on allergisia täällä kotona eikä oikeaa joulukuusta tai joulun kukkia sisälle tule. Hyvin on kuitenkin saatu joulu aina tekokuusellakin rakennettua ja muunlaisilla koristuksilla viriteltyä.

Itsekään en kenellekään uskalla joulukukkia viedä juuri allergiariskin vuoksi.

Taas tuolla ulkona tuulee ja tuivertaa ja myrskyä uhataan. Meilläkin sähköt ovat välkkyneet nyt pitkin iltaa ja siksipä tulinkin varalta jo nyt alkavat viikot kaikille toivottamaan. Aloitetaan siis uusi kuukausi ja viikko hyvillä mielin ja arjesta sen iloineen nauttien.