perjantai 31. joulukuuta 2010

Triangeli

Nyt se sitten kostautui, puolikuntoisena ympäriinsä pyöriminen ja lepäämättömyys. Ympärilläni pyörineet tautipöpöt saavuttivat minutkin. Kun viimein suostuin menemään lääkäriin, olikin tuomio suoranainen pyhä kolminaisuus: poskiontelo-, keuhkoputki- ja kurkunpäätulehdus. Korvakin kuulemma turvottaa ja punottaa kiitettävästi.  Ääni on kiitettävän käheä ja antilooppia on tarjolla uudenvuoden cocktailiksi. Eilisen lääkärikäynnin ja apteekkireissun jälkeen lohduttauduin pistämällä hellaan tulen..


ja aloittamalla herkullisen, rauhoittavan harmaan ..



.. ihanassa "isossa" tekeleessä killuu ihan yhtä ihana silmukkamerkki, jonka ystäväkulta lähetti



.. tämän pitäisi olla valmis vuoden loppuun mennessä. Tiukille kyllä menee sillä olen nyt toisen hihan puolivälissä ja toinen vielä puuttuu kokonaan, mutta kyllä se tästä valmistuu.

Lohtukaverinani minulla on Valtteri-poika, mamin oma kurnuttaja ja Singeri.



Vuosi 2010 alkaa olla viittä vaille valmis. Laskeskelin tuossa, että olen vuoden aikana tehnyt 20 kpl sukkia, lähes kaikki ohuista langoista, muutaman pipon tai muun tekeleen, 3-4 huivia ja nyt sitten loppuvuodesta tämä isompi "tekele". Kohtuullinen saldo, ottaen huomioon erilaiset rajoitukset matkan varrella. Värjäyksiä sitten onkin padasta porissut noin 180 vyyhtiä, hui! Onneksi osan voi aina pistää eteenpäin maailmalle.

Haluankin nyt vuoden vaihtuessa kiittää teitä kaikkia täällä vierailleita ja kommentoineita. Uusi vuosi ja uudet ja vanhat kujeet odottavat muutamien tuntien päässä. Sitä seikkailua kohden siis taas.

Juhlikaa turvallisesti, minun cocktailini jäävät näemmä aika heikoille tällä kertaa.



tiistai 28. joulukuuta 2010

Sarjassamme eläinkunnan höpötyksiä: Juustosieppo!

Mikäs se sellainen oikein on? Annan pienen vinkin: tummanruskea tabby?kuvioinen, talvisin liki 12-senttiset karvat ja muhkean alusvillan omaava pörröturilas. Se istuu aamiaispöydässä tuolisi vieressä ja vaanii pöydälle sijoitettua juustoa. Testattu on, että loikkaa kevyesti liki puoleentoista metriin pienenkin siivun saadakseen. Sellainen sieppo se meidän Kusti-boy. Yrmeän näköinen kaveri, mutta harhaan menette mikäli luulette hänen yrmendaali olevan luonteeltaan. Vielä mitä, pehmopallero, joka rakastaa tulikuumia pattereita, välillä oikein hirvittää, että käristyy koko kattimaakari. Rakastaa myös sylityksiä ja antaa pyöritellä miten päin vain tahtoo. Eikä tuo juustoa liian usein saa, ei oikein terveellistä kissoille se.

Tässä minä yritän estää lankapaketin matkan maailmalle


(Pahoittelen erittäin hämäriä kuvia, välillä tuo karvakansan kuvaus on hyvinkin haasteellista)

Pikkupentuna Kusti oli oikein hoikkeliini poika, jolla kyllä oli melko pitkät karvat, mutta suhteellisen harvat. Sittemmin on pörhiintynyt oikein kunnolla eikä kaiken tuon karvamäärän alla suinkaan ole ollenkaan niin pullea. Erikoisosaaminen ketarat levällään selällään nukkuminen. Milloin ei sitten olla selällään niin muutoin vaan täysin takussa ja makkaralla sekä kärttyisenä räpsyvistä salamavaloista. Katse sen kertoo: "Häipykää!"



Mukavaa joulun jälkeistä elämää kaikille. Minä yritän parannella liian suklaan syönnin aiheuttamat näppyläni.



perjantai 24. joulukuuta 2010

Lämpöistä Joulua!

Oikein lämpöistä ja rauhaisaa joulua kaikille!

Toivoo koko Taigan väki

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Ilon läikkiä


Kyllä, olen vielä elävien kirjoissa, mutta juuri ja juuri. Ihan liikaa tekemistä ja liiaksi pitäisi revetä kaikkialle. Mutta jotain pientä näperrän silti koko ajan, aina hetken kerrallaan. Tuossa kuvassa näkyy tuo ihananihana tonttukortti, sain sen ja kauniin vihreän kirjanmerkin KristiinaS:ltä . Kristiina on varmaan kesällä saaressa nuo hellyttävät kuvannut, ihana kortti. Ja kirjanmerkki on jo kiltisti kirjan välissä, jonne kuuluukin. Yllätit Kristiina minut täysin, kiitos kaunein sinulle.

Tuossa kuvassa on myös jotain sellaista, jota olen luvannut tämän vuoden puolella tehdä, siis sen neuleen itselleni. Ylhäältä alas mennään - saumattomasti. Toivottavasti valmistuu vielä ennen vuoden loppua. Niin ja onhan tuossa nyt myös noita keskeneräisiä heijastinrossejakin.

 Olen yrittänyt voimaantua tässä viikonlopun aikana, jotta jaksaisin vielä tuon maanantain töissä pakertaa ja sitten jään loppuviikoksi vapaille. Tunnustan kyllä, että tulee tarpeeseen.

Lunta meilläkin riittää - katsokaas vaikka!

Lämpöä sunnuntaihinne!

torstai 9. joulukuuta 2010

Nairobin Torilla

Nairobin Torilla-sukat


Tarkemmat Speksit:

14s/puikko, puikot 3mm Knit Prot
Lankana 100% itsevärjätty merino 100g/310m
Omaan tassuun päätyvät.

Lankana näihin ruuhkaisen kirjaviin sukkiin käytin tosiaan itsevärjättyä sieltä ihan värjäysteni alkuajoilta.

Vyyhtihän näytti tältä:


Yllättävänkin rauhaisaa katsottavaa, loppujen lopuksi, sitten valmiina sukkina. Lankaa jäi 39-kokoisista sukista pikkuinen nöttönen eli kovin suuria sukkia ei yhdestä vyyhdistä taida saada. Tokikin teen aina melko pitkät varret, viluinen kun olen.



Pehmoiset ovat ja taitavat päätyä ihan kotikäyttöön, 100% merino kun ei taida olla niitä kestävimpiä saapaslankoja.

Myyjäisiin on valmistunut myös tällainen syysheijastinrossi. Muutamia pitäisi vielä lisääkin valmistua.


Tiistaina istuimme taas Länskärien neuleiltaa Nummelan Pressossa. Meitä oli melkoisen suuri joukko paikalla, pieniä "neulojia" myös kolmin kappalein. Hienosti jaksoivat ja viihtyivät ihan kaikki, niin isommat kuin pienemmätkin. Mukavaa oli myös nähdä uusia kasvojakin, tervetuloa vain kaikki lähialueelta tai kauempaakin joukkoomme.

Vinks:) Tuolla myytävien sivulla on vielä tuo Karkkipäivä-Dolly ilman uutta kotia:)

perjantai 3. joulukuuta 2010

Paluu kesämuistoihin

Omenat, ne kasvoivat yllättävän komeiksi. Puut ovat ikivanhoja ja huonolla hoidolla olleita, joten meille suuri ihmetyksen aihe. Noita napsittiin melkoinen määrä suihimme. Toivottavasti samalla mehevä määrä vitamiineja myös talven varalle.

Peurat ovat pitäneet lopuista huolen. Tulevat rohkeasti ihan tuohon talon viereen pellon reunaan noita puputtamaan. Hyvä, että kelpasi sillä kaikkea emme itse jaksaneet syödä.


Kuvia kesästä katsellessa tulee hiukkasen haikea olo, mutta aika mokoma rientää kuitenkin sellaista vauhtia, että eiköhän tuo uusi kesäkin ole täällä taas nopeammin kuin huomaammekaan.

Nämä kaksi tyttöstä ovat tuoreimmat värjäykseni: Karkkipäivä-Dolly ja Sikuriina


 

Pukkasin ne tuonne sivupalkin myyntisivulle.

Työtoveri puolestaan saa tämän heijastinrossin, toiveidensa mukaisesti musta-harmaasävyisen.


Seuraavaksi vuorossa neljä vapaapäivää ja hiukkasen värjäystä, ahh..

torstai 2. joulukuuta 2010

On onni omistaa ystäviä

Katsokaapa mitä mä sain.. oi sentään!


Ystävä-kulta lähetti kipeille kätösilleni uudet kämmekkäät ja lähettipä myös reumalankaa, jota pyysin Tampereen messuilta tuomaan. Lähetän takaisin päin hiukan värjäyksiä ja jotain, joka on shhh vielä toistaiseksi. Tässä paketissa oli myös tuollainen ihailemani hellyttävistä hellyttävin saunatonttu ja saunatuoksu. Tämä tonttu kyllä majailee hellan huuvan päällä vahtimassa kodin turvaa ja suojelusta, en henno viedä saunaan piiloon, hih! Paketissa oli vielä tuollainen jouluisen näköinen paketti, jonka taidan säästää jouluksi. Kyllä olet sydäntä lämmittävän paketin koonnut ystäväiseni, kiitos kaunein!

Tämä tässä alla on Regian ohutta sukkalankaa 100g/420m ja nimeltään Syksyn Lehdet. Värjäsin tilaustyönä tämän, tilaaja ei toivonut ruskeaa tähän lainkaan, siksi kovin punervan sävyinen.


Keitokset ja tikutus sen kuin jatkuvat, mutta se on tunnustettava, ettei joululahjoja taida tältä pajalta tänä jouluna syntyä lainkaan. Ei mahda minkään, kiire on sen verran kova, ettei nyt vain onnistu. Tuleehan se ensi vuosikin sitten, toivottavasti.