sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Stara nimeltä Velmu

Heipähei ja ihanaa sunnuntaita itse kullekin!

Mietin ja pohdin ja sitten tulin tulokseen, että voisin tehdä esittelysarjan karvaisista kavereistamme. Missään ikäjärjestyksessä saatika "tärkeysjärjestystä" ei ole tullut asetettua. Kaikkihan nämä kuusi ovat meille yhtälailla rakkaita. Samoin omia persooniaan kaikki.

Pääosassa tänään siis Velmu Alexander.
Velmu on tänään eksaktisti 7kk ja 8 päivää.
Syntyisin pörrömme on tuolta keskiseltä/eteläiseltä pohjanmaalta. Iso kiitos siis edelleen sinne, että vinkkasitte ja saimme murusen luoksemme.


Poju on varmasti sosiaalisin kissa, johon olen elämäni aikana törmännyt. Aina siellä missä me ihmisetkin. Käyttää intohimoisesti hampaitaan, muttei koskaan kynsiään leikittäessä. Hampaillakaan ei ota kovin lujaa muuta kuin korkeintaan vahingossa. Ihaninta mitä Velmu tietää on leikkiä "tyttökavereiden" kanssa ravaamalla yläkerrasta alakertaan ja päinvastoin. Velmullahan on melkoinen puhtaanapitäminen turkissaan ja onkin kyllä ihan tomera siinä hommassa. Tosin meillähän on tuo elävä pesulatyyppi nimeltä Pelle ja poju meneekin laiskuuden yllättäessä Pellen luo pesuun ja ai kun turkki kiiltää ja on pehmoinen sen jälkeen.


Velmu on myös keskusteleva kissa. Ei niinkään nau'u kuin kurisee ja pörisee ja kaikkia sen kaltaisia ääniä käyttää tai sitten jos ei huomiota saa riittävän nopeasti niin tulee olkapäälle ja hieroo poskiaan sinun poskiisi. Velmu opetteli Pipsan ja Neelan ammattitaitoisella opastuksella avaamaan kaikki ovemme ulko-ovea lukuunottamatta. Velmu rakastaa myös vettä, istuu useinkin tiskialtaassa vaikka hana olisi päälläkin. Tykkää myös juoda suoraan hanasta.


Ruoan suhteen Velmu ei ole nirso lainkaan, kaikki kelpaa - myös ihmisten itselleen tekemä ruoka.


Kehrääminen sitten, sitä poika harrastaa lähes 24/7 aina ja kaikkialla. Kolttosia tämä rontti tekee ihan päivittäin, mutta kuka nyt tämän näköiselle tyypille voisi pitkään vihoitella, kysyn vaan?

Sellainen rakkauspakkaus on hän. Me täällä jatkellaan kasvamista ja elämän rikkauksiin tutustumista. Velmu kuittaa ja kiittää.

maanantai 5. tammikuuta 2015

Tänään

Tänään - selkäni on ollut kovin kipeä
Tänään - silmäni oireilee episkleroosia
Tänään - korjailin kissojen rikkomaa rakasta enkelituikkuani, siipirikkoni hän on nyt.

 
Tänään - aion neuloa ystävän sukkia, meneillään sukka 2/2 puolessa välin.

Huomenna - aion nukkua pitkään ja lukea hyvää kirjaa.

Elämä on täynnään makuja ja kirjo on rikasta näin uutena vuonnakin. Tästä siis jatketaan.

perjantai 2. tammikuuta 2015

Uusi vuosi

Niin se vaihtui - ties monennenko kerran. Vauhti tuntuu kiihtyvän kaiken aikaa vaan.

En tehnyt minkäänlaisia lupauksia, mutta siivosin uuden vuoden kunniaksi muutaman lipaston laatikon ja löydettyäni tämän seuraavan kuvan kortin sieltä - päätin sen kehystää ja sitä ajatusta lähteä näin alkuun noudattamaan.


Siinä se nyt keittiön lipaston päällä minua muistuttaa arjen otteista uutena uljaana vuonna.

Neela puolestaan otti uutta vuotta vastaan näin


Anni ei niinkään rentona ollut. Koko ajan jonkun kyljessä liimautuneena ja vapisi ja tärisi niin, ettei siitä ollut loppua tulla. Ressukka!

Säästän teidät menneen vuoden muisteluilta. Toivon vain uudesta entistä parempaa ja kaikille turvaa, huolenpitoa ja hyvää mieltä. Teitä lukijani kiitän mukana kulkemisesta, toivottavasti jatkatte matkaa kanssani myös tänä vuonna.