perjantai 28. helmikuuta 2014

Yksi rakkaista

Niin, yksi rakkaistani (poislukien tietysti perhekultanen) on tietenkin Kusti.


Tässä sitä kaihoisasti katsellaan ulos. Kaikenkaikkiaan kuitenkin sopeutunut todella hyvin pysyvään sisäkissan rooliinsa. Peuhaa muiden kissakavereiden kanssa turhia energioita pois ja nukkuu mamin vaatekaapissa karvastamassa.


Kusti on kova poika juttelemaan. Erilaisia kurnutuksia ja naukuja on vaikka miten monenlaisia.


Spesiaalijuttu meistä Kustille on tämä ominainen hämäävä hieman yrmy ilme, jolla helposti hämää vieraammat luulemaan kiukkuiseksi körmyksi. Vielä mitä, leppein olento kissojen sukukunnasta mitä löytyä voi. 

Minä olen tänään uhrannut pojalle paljon hellyyttä sillä tänään on taas ollut hänellä sellainen päivä, että tahtoisi tuonne ulos eikä ainakaan valjaissa. En viitsi nyt kiusata häntä sillä. Muuten tosiaan Kustista ei jalan vammaa enää juurikaan huomaa, mutta istuessaan syömään tai muuten siihen vastaavaan asentoon, laittaa tuon vasemman takajalan suoraksi vartalon viereen. Pitää joku kerta ottaa kuva niin huomaatte mitä tarkoitan. Se varmaan hieman vaivaa ajoittain. Varmaan saattavat säätilatkin vaikuttaa ihan niinkuin meillä ihmisilläkin.

Oikein ihanaa viikonloppua on hyvä myös tässä yhteydessä toivottaa. Me vietämme sitä Esikko-kullan kotiloman merkeissä, joten menoa ja meininkiä ei tule puuttumaan, hihii!

maanantai 24. helmikuuta 2014

Poijjaat akkunalla!

Tämän näköisinä istuivat poijjaat akkunalla hetki sitten


Tässä ihan selvästi kiistellään siivousvuoroista. Ei oikein kummallakaan tunnu olevan inspistä tarttua rättiin ja Tolu-suihkeeseen, laiskiaiset mokomat!

Vaikuttaa siis siltä, että jahka tässä saan hiukan murua rinnan alle, niin joudun itse hommiin:)


perjantai 21. helmikuuta 2014

Lomalle lomps!

Kun on paahtanut viimeisen viikon ennen lomalle jäämistä oikein urakalla ja tietää kotona odottavan hävityksen kauhistuksen, niin silloin olen havainnut yhden hyvän konstin lievittävän sotkuahdistusta.

Perjantaikimpun!


Poimin ruokakaupasta matkaani kolme kimppua reilun kaupan tulppaaneja, jokainen kimppu hiukan eri värinen ja sekoitin ne yhteen ja avot! Heti on mieli sotkunkin keskellä kirkkaampi ja leppoisempi.

Maisema ulkona on luminen ja märkä, mutta sisällä on lämpöistä murmeloida.

Meillä on täällä taas kovin rakkaudenkipeä Helmi-neiti. Uskomattomalta tuo tuntuu, että meidän pikkuinen (2.7kg) osoittaa jo aikuisen elkeitä ties monettako kertaa. Tässä on arvottu ja pohdittu, että lähtisimmekö veljen Pekka-punaista moikkaamaan vaiko emme. Hieman lähinnä mietityttää Helmin pieni koko, ei oikeastaan muuten. Pennuille, jos sellaisia tulisi - olisi jo kotejakin odottamassa.
Vaikeita kysymyksiä nämä.

Puh, kai se täytyy kodinkin puoleen tästä pikku hiljaa kääntyä ja aloittaa sotkujenkin raivaaminen. 

Oikein ihanaa viikonloppua sinulle lukijani.

lauantai 15. helmikuuta 2014

Sopivan lauantain resepti

Kun tietää jo etukäteen seuraavien kahden kuukauden sisällön: kiirettä, tulipalokiirettä, näyttöjä, niiden rakentelelua ja aukilukua ja töitä riittämiin, niin silloin kannattaa yrittää rakentaa niistä viikonlopuista edes joltisenkin siedettäviä.

Tällainen on minun reseptini tälle lauantaille:


Oikein mukavaa viikonloppua sinullekin ystäväiseni. Joku viisas joskus sanoi, että "Kiire on vain asenne" , joten se muistakaamme kiireen keskellä.

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Sunnuntai ja sunnuntaiolo

Tänään on tosiaan ollut ihan koko päivän sunnuntaifiilis. Olen siis ottanut äärimmäisen lötkösti. Kaksi edellistä yötä on mennyt kipuillessa jumittunutta rintarankaa ja nyt yritän sitä saada laukeamaan relaksantilla ja tuhdilla kipulääkecocktaililla. 

Kusti-kultanen kiteyttää kyllä kaikki lötköt sunnuntaifiilikset ihan kympillä, eikös?


Olen kyllä niin onnellinen, että poika on näin hyvin toipunut. Hirmuisen hyvin myös sopeutunut tähän sisäkissan elämäänsäkin ja hyvä niin. Ainoa ero entiseen Kustiin on, että tämä nykyinen on varsin kranttu ruokailija, hih! Taisi häkkikuukausinaan tottua gourmetherkkuihin ja siitä nyt sitten tutaan.

Nyt voisi keittää kupin teetä ja sitten ryhtyä harkitsemaan unten maille menoa.

Ihanaa alkavaa viikkoa sinullekin lukijani.