sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Arki nielaisi bloggarin


Juu, näin siinä on tainnut käydä. Pää kolmantena jalkana on ryntäilty joka suuntaan eikä kotona jaksa juuri muuta kuin pakolliset tehdä. Perjantaina ja eilen menin todella aikaisin nukkumaan ja silti olisin varmaan ollut juurikin samannäköinen kuin Kosti tässä alla


Käsityöt ovat olleet tästä johtuen hiukan toisenlaisia kuin yleensä ja niitä onkin vuorostaan tehnyt Miehekäs.


Kalusto on työtoveriltani ja rakkaalta ystävältäni. Ei rontti huolinut mitään korvausta. Mieheke siveli pintaan ruskeaa puuöljyä ja ovat taas kuin uudet. Entiset paksuista tukeista tehdyt olivat aivan kaatopaikkakuntoon kerenneet eikä niitä kannattanut enää kuntoon laittaa. Näillä pärjätään taas ainakin muutama vuosi.


Pihakeinu tuli sijoitettua suuren vihreän vaahteran juureen ja linturyökälekin on näemmä ennättänyt jo päälle kakkia. Kuvausreissustani tuli hauska sillä Valtsu se heti puskasta kaveriksi ennätti. Puskemisesta ei ollut tulla loppua ollenkaan.


Vaan antoihan tuo vielä viimeisenkin kuvan sentään ottaa. Kun nyt vauhtiin päästiin niin aloitettiin käsittelemään kuistejakin tuolla mainiolla öljyllä.


Niin se on tosiaan syksy tullut, pelargonia vielä sentään sinnittelee - kylmästä huolimatta.

Kutimetkin sentään kyllä vielä kilkkaavat, tosin verkkaiseen tahtiin juuri nyt ja ainoastaan ajanpuutteen vuoksi. Siksi olikin pitkästä aikaa mukava laittaa väripata porisemaan, mutta niistä sitten taas ensi kerralla.

Nyt on mukava mennä sytyttämään kynttilä ja lämmitellä grilli vielä kesän viimeisen kerran?

8 kommenttia:

  1. Hieno kuva Kostista. Hyvän näköistä jälkeä on puu-öljyllä tullut, kauniin väriset.

    VastaaPoista
  2. Sude: Kosti on mainio. Yllätti tuo puuöljy minut, luulin tuohon tarvittavan ytympiäkin käsittelyitä.

    VastaaPoista
  3. Tulipas kätsyn näköinen kalusto. Puuöljyllä ja maalilla saa yleensä dramaattista jälkeä aikaan jotta itsensäkin yllättää.

    Hienot kissakuvat :).

    VastaaPoista
  4. Neferi: totta turiset:) Kiitos kissain puolesta.

    Päivi: hupiherra tosiaan tämä karvajalka, pötköttäisi paapottavana kaiken päivää eikä malttaisi olla oikeasti ulkona.

    VastaaPoista
  5. Kyllä on Kosti väsyneen näköinen ja suloinen!
    Öljysin muutama kevät sitten pihakaluston ja päätin öljytä joka kevät, mut kuis kävikään... Kynttilät on ihania, meillä ei paljon vaan uskalla poltella, kun nuo kissat ei yhtään varo, eli takan reunalla vaan poltellaan.
    Kauniita syyspäiviä!

    VastaaPoista
  6. Kyllä se joskus tuntuu itsestäkin, että arki vie, ja minä vaan vikisen ;)... Kauniit tuli kalusteista ja kurrnauskis noita kissojanne :)!

    VastaaPoista
  7. Mammutti:Kiitos, höpöjähän nuo kisut on kynttilöiden kanssa, totta!

    Anette: Kurnut kiittää ja mie myös:)

    VastaaPoista

Lämpöinen kiitos kommentistasi:) Niitä on aina niin mukava saada ja lukea.