keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Kiitos ystävät

Ihan ensimmäiseksi, lämpöisistä lämpöisin kiitos teille kaikille niin kommenteista kuin sähköposteista ja lohduttavista sanoista. Näinhän se on, että aina on riskinsä noiden ulkona liikkuvien kanssa. Meillä vain on ollut viime vuosina turhan paljon epäonnea näissä. 

Voitte varmasti uskoa, että säikähdin ihan sydänjuuriani myöden, kun tänä aamuna Pelle oksentaa ja on ihan apaattinen, ei syö ei juo. Kuopus jäi kipeänä nesteruiskun kanssa hoitamaan poikaa ja minä töihin ja varaamaan eläinlääkärille aikaa. Olin jo ihan varma, että nyt onkin jotakin tarttuvaa karmeutta kissapesueessa. Pitkin päivää soittelin kotiin ja kyselin väliaikatietoja ja sitten viimein iltapäivästä sain pojan lääkärin tarkastettavaksi. En muutoin olisi ollut näin hädissäni näin nopeasti, mutta kun tuo Kostin tilanne siellä painoi takaraivossa. Onneksi nyt kuitenkin näyttää, että Pellellä on vain bakteeritulehdus, arvot hitusen koholla. Sai nesteytystä varalta lisää, antiobioottipiikin ja kuurin kotiin sekä elektrolyyttejä kotitarpeisiin. Nyt onkin illan aikana vähän piristynyt ja pienesti syönyt sekä juonut ihan itse. Huoh! Mutta kuten jo pitkin talvea olen pohtinut, niin tämä viikko on vahvistanut sen, että nämä pienet punaiset eivät tule siirtymään ulkokissoiksi ollenkaan. Ei minun sydänressuni enää kestä tämmöistä pelkäämistä ja huolta. Kusti ja Emppu ovat jo ulkokissoiksi oppineet, joten jos tahtovat niin ulkoilla saavat. 

Sen verran olin huojentunut iltapäivällä lääkäriltä kotiin ajaessani, että hain ihan lohdukkeeksi eläinkaupasta pienille ne ihkaensimmäiset pannat ja Helmillehän oli pakko ottaa tuollainen ihana pinkki niittipanta. Kuvaus oli vain vähintäänkin haasteellista, katsokaas vaikka


Jollakulla oli meno päällä eikä ollut oikein kuvaustuulella, juuri ennätin sentään jonkinlaisen napsaista. Pellelle sitten sellainen komea oranssinen niittipanta, eihän nyt punaisella pojalla sentään tylsiä sinisiä tai mustia. Sitä en vielä kaulaan laittanut ja tietysti pitää nuo laatat käydä heillekin teettämässä.

Tässä neiti odottaa vielä pannan laittoa, aavistamatta mitä tuleman pitää


Jospa se tästä elämä taas jatkuisi, mielellään vähemmillä tragedioilla, kiitos.

6 kommenttia:

  1. Teidän osalle on nyt sattunut enemmän tragedioita ja huolta kuin laki sallii. Ymmärrän hyvin tuon sisäkissana pidon (tai tarhan rakentamisen ja pelkästään siellä ulkoilun). Se on niin kaksitahoinen asia, kun ei halua riistää toisilta vapauden ja metsästyksen iloa ja toisaalta sitten pelkää tapaturmia. Onneksi omalla asuinpaikallani ei ole mitään sattunut, mutta riskinsä on kaikissa paikoissa, jopa rauhallisimmissa ja pienimmissä saarissa.
    Halaus vielä sinne!
    Aivan ihanat nuo niittipannat ja huippuvärit punaisille!

    VastaaPoista
  2. Voi surku mitä vastoinkäymisiä, ei oikein osaa mitään sanoa. Lämmin halaus.

    VastaaPoista
  3. Oi luin vasta nyt tuon ikävän uutisen . Otan todella osaa, ikävä tapaus.Pieni itku tuli täälläkin päässä , tuli niin paha mieli kisun ja teidän puolesta. Paljon haleja ,toivon voimia toipua menetyksestä .
    Onneksi teille tuli nyt kivempaa puuhaa kun saatte kouluttaa kahta pikkuista valjaskävelijöiksi. Viettekö heitä valjailla ulos vai ovatko he ihan kotikissoja ? Meillä asustelee yksi innokas valjasulkoilija ja yksi täysin sisäkissa. He ovat itse saaneet päättää haluavatko ulos vai ei. Vapaana ei täällä taajama-alueella uskalla kisuja päästää ollenkaan on tuo liikennekin niin paha.
    Siskoni perheen kisut saavat kanssa liikuskella ulkona vapaana ja he ovat kanssa miettineet että vapauden hinta on tuo pienoinen turvattomuus mitä se tuo mukanaan. Sitä ei tiedä kukaan kumpi on parempi, kait se on olosuhteista paljon kiinni ja kaikkea ei voi millään ennakoida. Ikäviä onnettomuuksia sattuu, se ei ole kenenkään vika eikä niitä voi mitenkään kaikkia estää vaikka kuinka yrittäisi. Toivotaan että teidän perheellä olisi tästä eteenpäin vain myötätuulta oikein pitkäksi aikaa :)

    VastaaPoista
  4. Olen ollut itse sairaana ja nyt vasta luin suru-uutisen. Itkuhan täällä pääsi =( Lämmin, lämmin osanottoni! Pikaista paranemista pikku kaverille ja iiiso hali sinulle!

    VastaaPoista
  5. Onpa Helmi upea uudessa pannassaan.
    Pikaista paranemista

    VastaaPoista
  6. Ja ihan on Helmille osuva kaulankoristus. =)

    VastaaPoista

Lämpöinen kiitos kommentistasi:) Niitä on aina niin mukava saada ja lukea.