Jouluna sattuu ja tapahtuu

Otsikon mukaisesti - näin on! Mutta, palaan siihen kohta. Meillä jouluaattoa vietettiin aika perinteisesti niin, että meidän viisihenkinen perheemme oli kotosalla, myös Esikko-kulta ja siinä lisäksi sitten minun ja miehekkään veljet. Meillä molemmilla on vain yksi sisarus.Kumpikin vielä tuollaisia naimattomia herroja, joten saapa nähdä tuleeko lapsillemme serkkuja ollenkaan. Aika näyttää.

Olemme siis syöneet hyvin ja nauttineet melkeinpä rauhallisesta aattopäivästä. Kävimme haudoilla ja normaalien riisipuurojen ja päivällisten jälkeen jaoimme lahjat. Aika nappiin näyttivät menneen. Itse sain lämmitettävät jyvätossut, jotka varmasti ovat oikeinkin hyvät kipuileville jalkapöydilleni sekä myös Lila-kullalta aivan äärettömän kauniin revontuli-huivin. Se ja tossukat ansaitsevat ihan oman postauksensa. Se siis myöhemmin kunhan kuvausolosuhteet ovat otollisemmat.

Meidän aattomme kohokohdasta vastasi kyllä ihan sataprosenttisesti Esikko. Hän oli aamulla varhain ennenkuin muut heräsivät löytänyt Miehekkään partakoneen ja sakset. Tuolta löytyivät olohuoneesta Juha Tapion ja Nordmanin cd-levyt, molemmissa hyvin kaljun oloiset miehet ja olkkarista sitten meidän "kaljumme". Oli varmaan noita katsellut ja saanut kuningasidean, että tuollainen mullekin.

Tässä kuvassa Esikko nyt jo niin hyvin siistittynä kuin nyt partakoneen rajaajalla ja kammalla vain saa. Voihan kähmä, sanon vaan. Tuon paremmaksi en saanut sillä siellä on ihan kaljujakin läikkiä. Sanomattakin on selvää, että poju fanittaa noita edellä mainittuja heeboja ihan kybällä. Täytyyhän sitä lookin siis olla identtinen. Jostain syystä aattona ei kovin moni parturi päivystänyt. Eli uusi yritys joulun jälkeen sitten.

Siitä söpöydestä voikin sitten vastata Helmi-neiti. Tässä meidän käsityksemme joulukukasta.

Oikein ihanaista joulun jälkeistä aikaa itse kullekin. Minä totean vain, että eihän arki ja elämä yleensäkään olisi mistään kotoisin ellei sattuisi ja tapahtuisi, niinhän.