Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pentuset. Lifestyle. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pentuset. Lifestyle. Näytä kaikki tekstit

lauantai 25. lokakuuta 2014

Nukkuva kissa

Kyllä sitä oikeasti aina välillä ihmettelee missä kaikissa asennoissa kissat pystyvätkään nukkumaan. Tänään esimerkiksi Neela nukkui kiipeilypuun ylätasanteella näin


Siinä ympärillä mahdollisimman hiljaa hääriessäni hän sitten alkoi vaihtamaan asentoaan.


Ensin aivan pöpperöisenä tönötettiin näin. Tuo jalka sinusta päin katsoessa on siis takajalka.


Sitten neiti hieman hyöri ja pyöri ja lopulta kyllästyi minuun ja asettui tähän perinteiseen kerään.

Yleisesti meillä eletään hyvin touhukasta aikaa. Pennut ovat kaikki kolme nyt reilun 4,5 kk vanhoja. Aamuisin on hirmuinen naukukonsertto kun kaikki viisi kissaa tahtovat evästä kupuun. Sitä sitten pikaisesti. Toilettihuolto ja sitten alkaa aamuralli, huh! Sitten painuvat kaikki koisimaan. Päivällä varmasti vaihtelevasti touhuavat. Kaikenlaista pikku tuhoa usein kotiin tultua saamme korjailla ja taivastella. Illalla sitten sama rutiini kuin aamullakin. Sen lisäksi iltaan mahtuu hurja määrä sylittelyä ja kaikenlaista muutakin touhua. Velmu on sylikissa ja sosiaalinen kuin mikä ja tykkää sylistä kuin sylistä. Neela taas on erityisen rakastunut Kuopus Kepposeen, aina siellä hänen kainalossaan. Pipsa taas on hyvin itsenäinen, sylissä viihdytään pari sekuntia kerrallaan. Oman tiensä kulkija ja pippurinen luonne. Helmi ja Pelle taas jotenkin pentujen tulon jälkeen ovat ottaneet aikuisemman roolin. Sylissä viihdytään kyllä, mutta ilmeisesti on niin, että ne omat rauhalliset hetket pentujen kanssa ovat kummallekin kullan arvoisia ja viettävät niitä aina kun ihmispalvelijat viihdyttävät pentuja.

Mutta summa summaarum - yhtä monta luonnetta kuin kissaakin. Paras juttu on se, ettei kärhämiä tai muuta kellään vaan sovussa elelevät. 

Nyt lauantaiateriaa miettimään. Otetaan siis leppoisasti ja levätään kohden työviikkoa taas.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

3 viikkoa!

Niin se vain aika kuluu. Eilen illalla pentuset täyttivät jo 3 viikkoa!

Pieniähän sitä vielä ollaan, mutta kuitenkin jo jollakin tapaa isojakin. Pipsa aka Nanna niinkuin lapset ovat ryhtyneet kutsumaan, on yllätetty pesemästä itseään, Patu osaa jo rapsuttaa takajalalla kutittavaa korvaansa ja pesällä on jo oikeaa leikkiäkin nähtävissä. Aika pian päästään kokeilemaan kiinteää ruokaakin, ihan kokeeksi hieraisimme hieman sitä pentujen huuliin ja aika yrmyt ilmeet oli vielä jokaisella.


Neela on oikea pieni kaunotar jo


Rauhallinen ja turhia hötkyilemätön tyttönen.

Ella on oikea tarmonpesä


Vauhtia neidolla riittää

Patu taas, aina maitobaarilla ja vielä kerran kiellon päällekin


Hassunhauska Aku Ankan näköinen pojusemme.

Pipsa, anteeksi siis Nanna hyvin eteerisen vaalea pikku prinsessa. 


Pieni haaveilijattaremme.

Ilme tuntuu kertovan, että täältä me tulemme maailma. Varokaa siis risut ja männynkävyt.

Niin ja eihän se lomalaisen aika pelkästään pentuja ihastellessa ole kulunut. Olen pitkästä aikaa lukenut paljon. Kolmas kirja jo yöpöydällä nököttää etenemistään ja kässynkin olen aloittanut. Tunnollisesti menin tuonne jämälankakorille ja aloitin vihreän sävyisen huivin. Pääsinkin aika pitkälle, sitten loppuivat vihreän sävyiset jämät ja siitä sitten pitikin pistää värikattila porisemaan ja värjätä lisää sopivaa muista jämistä.


Värjätyt jämät tuossa vasemmalla. Aika passelisti sain asettumaan huivin sävyihin, eikös vain?

Nyt lienee hyvä hetki laittaa sauna päälle ja painella sinne syntyjä syviä pohtimaan. Mieli on hyvä ja rauhaisa. Iloa ja hyvää mieltä myös sinullekin lukijani, tavataan taas:)

torstai 12. kesäkuuta 2014

Mammaeuforiaa

Sitä on nyt ilmassa.


Tässä kuvassa Helmi on jo uudessa isommassa pentupesässään. Aamupäivällä käväisimme lääkäritädin luona näytillä. Kaikki hyvin niin mammalla kuin lapsosillaankin. Kolme tyttöä ja yksi poika - näin saimme arvion. Tässä Helmin leuan alla taaempana Patu-poika ja edessä meille jäävä Neela-tyttö. Varsinainen vauhtimimmi muuten, aina ja jokaisessa kuvassa näin minusta tuntui.


Niin näköjään myös tässäkin kuvassa. Neela tosiaan tummahkon toffeen värinen ja hauskasti tiikeriraitainen. Vielä ei näytä, että olisi valkoista missään. Kasvaessa se nyt sitten nähdään.


Tässä koko katras. Helmi on nyt hiukan alkanut saada tuntumaa imetykseen. Pennut kovasti myös harjoittelevat tuota. Neela tosin tuntuu siinäkin olevan jo virtuoosi, hän on tuolla pylly pystyssä jälleen kuvaan tunkemassa.


Tässä Patu mamin kainaloisena.


Tässä pienin eli Pirpana-tyttö.


Tässä sitten Ella-neiti. 

Vielä annamme myös pulloruokintaa, erityisesti Pirpanalle sillä hän oli myös lääkärillä pienin ja haluamme varmistua ravinnonsaannista kunnolla. Jos Helmi jatkaa hoivaansa näin hyvin niin voimme siitäkin toivottavasti luopua.

Pienoiset painavat 62-78g, iltapunnitus oli jo jokaisella muutaman gramman enemmän ja seurantaa jatketaan. 

Ihan vauvanhuuruinen ilma siis Taigalla, koettakaa siis kestää.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Pentupesältä

Hei kaikki ihanaiset ja kiitokset lämpöisesti kaikista onnitteluista.

Täällä on ollut hieman jännitystä sillä Helmi ei ole asianmukaisesti lähtenyt imetykseen ja myös yksi pennuista, tuo pienin on ollut siihen liian heikko. Niinpä tänään sitten aloitimme korvikeruokailun, emme uskaltaneet pidempään odottaa. Koko ajan toki rohkaisemme Helmiä toimeen tarttumaan. Hienosti pesee ja muutoin hoitaa - vaan imetys ei vaan luonnista ainakaan nyt vielä. Huomenna vien myös koko konkkaronkan eläinlääkärin tarkastettavaksi. 

Edelleenkään en halua tarpeettomasti pesän oloja häiritä ja siksi kuvassa ei taidakaan olla kaikki mussukat eikä laatu kovin huimaa. Mutta tosiaan - kaikki siellä pesässä ovat.


Tämä  edessä oleva pentu on saanut jo työnimen Toffee. Sukupuolesta tällä hetkellä epäilys, että olisi tyttö. Kokotoffeen värinen tiikeriraita.

Pienin on Pirpana, valkoinen vaalean toffein merkein. Tytöksi epäilemme myös.

Kaksi muuta ovat valkoisia punervin merkein, toinen enemmän ja toinen vähemmän. Pojiksi epäilemme, mutta lääkäri vahvistakoon huomenna. Korvikeruoan aloitus oli hyvä päätös, pieninkin Pirpana on sen jälkeen selvästi piristynyt.

Nyt kädet ristiin, että kaikki jatkuu suotuisissa merkeissä.

Helmi on supersuojelevainen mamma, Anni-reissun nassu tuli leivotuksi uuteen uskoon ja Pelle myös sai kunnon sähinät ja murinat. Pidämme siis heidät hieman kauempana.