Helmi-mamin pesältä

Ajattelin taas hieman pentupesältä kuulumisia kertoilla. Ne, jotka eivät jaksa ainaisia kissajuttuja, käännös 360 astetta:) 

Meille tämä voi olla jopa ainoa kerta kun tällaisia ihanuuksia pääsemme seuraamaan ja elämään niin näitä on pakko tallentaa ihan joka puolelle.

Pentupesällä täytetään tänään 11 päivää ja hyvin on toistaiseksi sujunut. Pellekin kävi hieman samassa huoneessa tutustumassa. Vain hetken ja käytös jo lieventynyt, mutta koska vieläkin hitusen sähisee niin pidetään erillään toistaiseksi. Ei häiritä emokissaa enempää. Anni on kovasti yllättänyt meidät, hän vain nuuskii hellästi pentulaatikon läheisyydessä ja väistyy hetimiten mikäli Helmi hiukankin tiukasti katsoo.

Pienillä myös silmät alkavat pikkuhiljaa avautua.

Tässä Neela-neitonen, jolla jo aika lähellä aukeamista nuo ovat.

Samalla eilen teimme päätöksen Pipsasta, että jää Neelan kanssa tähän meille kotikissalaan. Hänellä on niin erityinen paikka sydämessä surkean alun vuoksi, mutta huikean topakka ja sisukas pikkuinen kissaneiti on. Eli meidän kisukatraamme käsittää tulevaisuudessa ainakin sen neljä punanuttua. Jospa sitten jossakin vaiheessa se pitkäkarvapoju jostakin vielä eteen osuisi. Hienointa tietysti olisi, jos siihen voisi yhdistää todellisen kodintarpeenkin vielä. Esimerkiksi löytökissalle kodin tarjoamalla. Mutta - se on sitten loppukesästä/syksyllä se tai toki jos pentu jo syntynyt olisi niin luovutushan osuisi vasta elosyyskuun taitteeseen. Ei siis kiirettä tässä asiassa. Mutta jos joku tällaisen pennun tietää niin saa minua asiassa lähestyä.

Ihanaista juhannuksen jatkoa kaikille lukijoilleni.