Hei, me lennetään!

No, ei ihan sentään, mutta melkein kyllä.

Tässä vielä mennään melko rauhaisasti, mutta..

..tässäpä sitten jo melkein tosiaan lennetään

Oli todellinen pulma kun yritimme purkaa kuopuksen leirimatkalaukkua, joka oli vaatehuoneessa ja sinne johtaa ovi tuosta aulasta, jossa pentupesä nyt on. Meitä oli kaksi ihmistä nostamassa alkuun aina kahta pentua takaisin kauemmas ja yksi suoritti purkua siellä. Lopulta laitoimme pennut hetkeksi neiti Nökön huoneeseen.

Patu on kovasti viehättynyt puremiseen, jahtaa jokaisen varpaita ja välittömästi kiinni kun joku hollille osuu.

Otin myös neljän viikon rajapyykin kunniaksi "virallisemmat" fototkin.

Ella-murunen. Ella muuttaa elokuun lopussa Vuokko-kissan kaveriksi. Vuokko on ollut kovin suruisa oman aiemman kisuystävän menehtymisen vuoksi. Nyt ei enää tarvitse olla yksinäinen.

Pipsa-pupu (näin se nyt taitaa sitten olla, että saimme vihdoin päätettyä nimenkin)

Patu eli W... kuten tulee uudessa kodissaan olemaan. Patu muuttaa kahden muun kissan kaveriksi, joten yksinäistä ei tule olemaan ja se on hyvä se. Poju tarvitsee paljon touhua energioittensa purkuun, se on jo käynyt selväksi ja sitä varmasti muiden kissaystävien kanssa saa purettua. 

Neela-ihanainen. Neelalle näyttäisi tulevan hauskat pienet vaaleat sukat ja kauluri. Aivan kuin isälleenkin. Muutenkin neito on kopio isästään meidän mielestämme. Neela ja Pipsa ovat joukon rauhaisat ja tyynet tapaukset. Siinä missä Patu ja Ella menevät päät kolmantena jalkana. Nämä neitoset ottavat lungisti ja tutkivat elämää hartaudella.

Seuraavaksi voisinkin kertoa tarinaa siitä kuinka huivista tulikin kärmes, mutta ensi kerralla siitä sitten:)

BTW katsoin meillä yläkerran sisämittari ja olin pyörtyä, 33 astetta! Hiukkasen hiki, uskotteko?