tiistai 7. huhtikuuta 2015

Mitäs me samikset

Joskus sitä vaan on niin väsynyt, että ja Velmu varmaan allekirjoittaa tämän. Ollaan meinaan ihan samassa asennossa oltu viikonloppu pojan kanssa.


Poju muuten tykkää nukkua usein myös täysin selällään kuin allakantekijä konsanaan ja parina viime saunakertana herra on tullut perässämme pesuhuoneeseen ja jäänyt istumaan saunan lasioven pesuhuoneen puoleiseen tilaan. Pohdimmekin nyt milloinka koittaa se kerta kun herra hyppää lauteille kanssamme. Varsinainen luonne tämä nuori mies. 

Onhan se myönnettävä, että näin monen eläimen kanssa on monenlaista säätämistä, jotta elo kaikilla sujuu leppoisasti. Mutta - kun se tähän porukkaan sopiva rutiini on löytynyt niin hyvin on sujunut. 

Kaikkein hauskin juttu on Helmi-rouvan hännän jahtaus. Sen vielä jokin päivä otan videolle ja jaan kanssanne. Siinä on kyllä hymyssä pitelemistä, kun sitä touhua seuraa. 

Nyt lienee viisain hörpätä kuppi kahvia, jotta virkistyn ennenkuin lähden neiti Nököä kotiin hakemaan. Ihanaa pääsiäisen jälkeistä aikaa teille kaikille.

4 kommenttia:

  1. Leppoisa kuva. Uskokin tykkää olla raajat levällään, luottavaisena.
    Miltä se elämä nyt on tuntunut talven kaupungissa asuen? Vähemmän lumitöitä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Kristiina:) Minä en kyllä ollenkaan kadu maisemanvaihdosta. Osaan arvostaa lähellä olevia palvelluja ja toimivia sähköjä, hih! Puolensa kaikessa ja ainakin nyt kun jälkikasvukin alkaa liikkua paljon itsenäisesti - niin sekin sujuu paremmin.

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta, mä oon tämmönen että uskallan kysyä. Oon tätä mietiskellyt, kun muutos kuitenkin vaikutti aika suurelta. Hyvä kun arki sujuu eikä kaduta. Se se vasta pirullista olisi.

      Poista
  2. Kölliminen on joskus paikallaan. Osaisipa sitä ottaakin elämän niin rennosti kuin nuo kisut.

    VastaaPoista

Lämpöinen kiitos kommentistasi:) Niitä on aina niin mukava saada ja lukea.