Pääsiäislomani alkoi ja tuo sana pysähtynyt jotenkin kuvaa olotilaani. Pötköttelin töistä tultuani pitkän pätkän tuolla peiton alla ja olin mielellä: "Ollako vaiko eikö olla?" En sitten kuitenkaan nukahtanut ja Esikko-kulta tuli siihen viereen köllölleen ja kysyi ryhtyisinkö hänen ystävykseen? Ja - juuri tuossa muodossa, käyttää välillä erikoisia sanamuotoja. Sain rakkaan raitiovaunun, koska kuulemma molemmilla ystävyksillä sellaiset ovat, hänen on suurempi, tietysti.
Ja kosken sitten nukahtanutkaan, niin tulin tähän koneelle ihmettelemään ja silmiini osui tuo lasten tiimalasi, hauska sattuma ajatuksilleni.
Sukkakin tuolla kyllä tikkuuntuu pikku hiljaa, mutta hittaasti, hittaasti.. ei ole kiire valmiissa maailmassa. Minä ja vaunu mennään nyt saunaan, vaunu jää pukuhuoneeseen.



