Hippijuppitunika

Ompelukärpänen puraisi taas - ja suhaisin käden käänteessä hippijuppitytön tärkeimmän asusteen, uuden tunikan. Muistelen kankaan huutaneeni Huutiksesta. Ohuen ohut sekoitekangas ja lähikuvasta



voi tuon vinkeän pintakuvion ja hopeakirjonnan erottaa. Vaatinee alleen jonkinlaisen topin. Mutta ihana yhtä kaikki ja pitkään kaapissa lojunut kangaskin pääsi käyttöön. Mistään ei varmastikaan pysty päättelemään minun pitävän tunikoista, eihän? Neiti Nökö välittömästi tilasi itselleen samanhenkisen. Siispä kaavaa jostakin metsästämään, en jaksa itse ryhtyä värkkäämään.

Rentouttava viikonloppu takana, on tullut syötyä hyvin ja nukuttua hiukan univelkoja pois. Pyykkivuori ei harmillisesti ole itsekseen vajonnut, mutta en suostu nyt ottamaan siitä stressiä minkään vertaan. Tulee pestyä kun tulee.

Upean aurinkoista uutta viikkoa toivottelen kaikille