Iloisessa Itä-Suomessa

Pienen hiljaiselon jälkeen taas maisemissa ja kotikonnuilla.

Teimme viikonloppuna Miehekkään kanssa ensimmäisen kaksipäiväisen reissun miesmuistiin, ihan kahdestaan ilman lapsosia. Huristelimme Mikkeliin ja sieltä yön nukkumisen jälkeen Imatralle tuon ihanan Puumalan järvitien kautta. Mikkelissä yövyimme Cumuluksessa ja siellä leikin hieman alehaukkaakin. Niistä ei sen enempää, mutta olin etukäteen katsonut, että ihan hotellin kulmilla on hauskalta vaikuttava lankakauppa Mikkelin Korunappi ja sinnehän minä lauantaiaamuna tieni suuntasin. Kamera vaan jäi harmikseni hotellille. Miehekäs sillä välin touhusi pelikaupassa, joten ihan viisaasti jakauduimme ja säästimme näin myös hiukan aikaa. Korunapissa minua palveli äärimmäisen mukava myyjä, joka kertoi myös nettikaupan olevan tulossa jossakin vaiheessa. Erittäin monipuolinen valikoima. Minulla tosin tarttui sieltä vain yksi kerä Silk Garden Sockia mukaan, mutta sitäkin enemmän sitten puikkoja ja muita tarvikkeita. Käymisen arvoinen paikka niin tilkkuilijalle, koruilijalle kuin neulojallekin.

Siltoja ja upeita maisemia oli matkareitillämme tämän tästä, niitä sallittuja hyviä kuvaukseen sopivia paikkoja taas ei niin joka välissä.

Tässä istutaan järven rannalla kaffetauolla. Kiirettä emme pitäneet vaan pysähtelimme tämän tästä jonnekin. 

Tästä pienestä kahvilasta ostin myös kädentaitajan tekemääkin. Minun on pitänyt iät ajat ommella näitä tiskipyyhkeitä, mutta en ole saanut aikaiseksi. Onneksi nyt sitten löytyi ja joku sai siitä pienesti ainakin tuottoa.

Edit. tässä vielä pyynnöstä pari parempaa kuvaa näistä pyyhkeistä. Itse kutsun näitä käsi-/tiskipyyhkeiksi ja käytän niitä käsien kuivaamiseen tuossa tiskialtaan tuntumassa. Nämä lienee tehty sellaisesta käsipyyhkeen kokoisesta froteepyyhkeestä. Varmasti hyvin yleinen ja tuttu malli useimmille. Itse en niitä täällä etelässä ole nähnyt kovin usein myynnissä. Varmaan helppo myös itse ommellen, mutta kun se ryhtyminen aina välillä takkuaa ainakin itsellä:)

Maisemat matkalla Puumalan suuntaan ovat kyllä melkoisia.

Taitaahan sen kylttikin jo kertoa, eikös vaan;)

Imatralle saavuttuamme etsimme sikäläisen hotellimme Vuoksenhovin, joka valikoitui pakottavista syistä sillä vapaata ei näin lyhyellä varoitusajalla oikein tahtonut löytyä ja kyllä se hieman jännältä tuntui, kun pihaan saavuttuamme lähes kaikki autot olivat Venäjän rekkarissa ja toinen puoli parkkipaikkaa harrikkamiesten pyöriä täynnään. Terassilta kaikui melkoinen mölinä humaltuneiden huutoa. Onneksi huone kuitenkin oli siisti ja aamiainen varhain syötynä rauhallinen ja maittava. En tuonne kyllä uudelleen enää halua. Sellainen jännä huomio tuolla tien päällä tehtiin, että Itä-Suomessa emme huonoon liikennekulttuuriin juurikaan törmänneet, mutta annas olla kun Mäntsälän kohdille pääsimme niin johan alkoivat jälleen törpöt ja vaaralliset ohituksen sun muut. Mitäs tästä voisimme päätellä?

Ja kai se on tunnustettava, että kävin kyllä siellä Korian myymälässäkin. Oli pakko saada Usvaa kahdessa värissä isompiin neuleisiin ja siinä ohimennen tarttui muutama Nalle Taika-keräkin matkaan. Hyi minua! Mutta - se asiassa positiivista, että kaikille on olemassa jo valmiina suunnitelma, toisin kuin yleensä minun lankaostoksissani.

Kotona meitä sitten odottivat jaloissa kiehnäävät karvaiset kaverit. Hassua myös miten sitä ihan parissa päivässä ehtii jo tulla ikävä lapsiakin näin kovasti.

Joskus tulevaisuudessa tahdon kyllä tehdä myös pidemmän reissun tuohon suuntaan. Sitä siis odotellessa..