Teemalla - pienistä iloista suuret purot - on täällä kuvattu kaikenlaista.
Kuurankukkaa tietysti pihalla
Erästä kylmänhörhöä, myöskin pihamaalla.
Tietysti myös kehruita, joista luonnonvalkoinen on bfl:ää, turkoosi todennäköisesti merinoa ja luumuruskeasekoitus shetlanninlammasta alpakalla suhteella 80/20.
Värttinän kanssa tehtyjä nuo värilliset ja luonnonvalkoinen neulojaystävän sähkörukilla harjoiteltu.
Pikkuhiljaa edistyn, mutta kovin taidelankaa vielä muistuttavat. Toivottavasti joskus voinkin sitten todeta, että ikävä niitä taidelankoja, kun pelkkää ohutta syntyy.
Mielenkiintoinen seikka itselläni on se, että kun kehruukurssin opettaja suositteli alapainotteista keskipainoista värttinää aloittelijalle, niin sillä en saanut kunnon liikettä aikaiseksi, mutta Louetin yläpainotteisella hieman painavammalla sen sijaan kyllä. Jotenkin saan näillä jäykillä käsilläni paremmin värttinän pyörimään tuolla yläpainotteisella.
Ihastuin kyllä kovasti sähkörukkiin ja sellainen tännekin kyllä räpyläraihnaiselle tulee, se on varma se.
Täällä vietellään yhdistettyä vapaa- ja esikon palaveripäivää ja pikkuhiljaa touhutaan. Mukava maanantai välillä tällainenkin. Ihanaa alkanutta viikkoa sinullekin lukijani.
Kaunis huurrekuva ja vau, taidelankaa!
VastaaPoistaMeillä lumi peittää tienoota, joskin taitaa viimeistään ylihuomenna lumet saada kyytiä
VastaaPoistaMukavaa viikonjatkoa sinulle!
Onnea aloittelevalle kehrääjälle!
VastaaPoistaIhanat kuvat.
VastaaPoistaIhana huurrekuva!
VastaaPoistaSama juttu tuon värttinän kanssa. Kun kävin kehruukurssin, niin ope oli meille teettänyt sellaiset perunanuijat eli hurjan kokoiset alapainotteiset värttinät, jota minä en ainakaan saanut oikein mitenkään pyörimään. Mutta ei tuo taito oikein minulla muutenkaan hyppysissä ole, eikä kehruukärpänen ole mitenkään puraissut, vaikka kokeilemaan olenkin päässyt.