tiistai 26. helmikuuta 2013

Arki rules

Vielä mennään näiden kanssa, kymmenen päivän kuuri, puh! Töissä kyllä jo olen, mutta vielä on hitusen toipilas olo, lähinnä nyt fyysisen kunnon osalta. Toipumista sinullekin Lila, kurjaa, että sait saman keljun taudin.


Lohdukkeena on ollut jo viime viikolta tämä olkapäälintu


Eikös näytä ihan Pelleltä, mutta on kuitenkin Helmi-tytteli

Viime viikolla taisivat tunnelmat olla lähinnä tällaiset


Siis ihana pussukka Etsystä, sukantekele, läppäri ja suloisia nenäliinoja kaupasta

nenäliinat ovat näin herkkuja


ja sukantekelekin edennyt jo toiseen sukkaan


ja vielä tämä on esiteltävä. Työkaveri oli tehnyt itse maustettua öljyä ja toi pullollisen minulle, ah - mikä tuoksu tässä onkaan! Haa, haistan jo jotakin!


Ja sitten kirjanpidon pariin, byääh - ei kivaa ollenkaan, mutta pakollista.

lauantai 23. helmikuuta 2013

Kuhmu hartioiden välissä:)

Esikko on taas kotilomalla kuolemattomine lausahduksineen, heh! Tuo kuhmu on tietysti hänen päänsä. Kun kysyin, että milloinkas se siihen on tullut niin kuulemma aamulla, höh!

Olen niin monet kukkakuvat kiusaksenne laittanut, mutta tässä vielä yksi, ihan vain lisäkiusalla sillä en itse edelleenkään juurikaan haista kunnolla


Tämäkin kukka oli pakko kuvata:) tässä siis Helmi, ei Tarzan puusta roikkumasta


Oikeastaan ajattelin purkaa tuntojani teekukkien käytöstä sillä lupasin kuvaa ystävälleni tässä taannoin. Tässä siis saamansa pitää.

Ensin on tölkki Forsmanilta


kaunis kyllä sekin ja sisältä löytyy tällainen "sinetöintikansi"


kun tuokin este on saatu pois tieltä , on aika kaivaa esiin foliopussillinen tämmöisiä eriskummallisia pallosia eli teekukkia


sieltä kaivellaan esiin yksi pallo ja aika karun näköinenhän se on alkuun myönnetään


mutta eikun rohkeasti heitetään teekuppiin ja annetaan hautua 4-10min ja kas


tämän teekukkalajikkeen nimi on Tiikerin Lilja ja oikein hyvän makuista. Tämän voi käyttää vielä toiseenkin kertaan. Suhteellisen hintaviahan nämä ovat, mutta ehkä sellaista pientä arjen luksusta ainakin minulle. Itse nautin teeni aina hunajan kera ja avot se on siinä. Myös teehelmiä kokeilin tässä taannoin ja nameja maultaan nekin. Nykyisin taidan juoda aika tasan teetä ja kahvia ja itselleni tämä sopii.

Nyt nauttimaan teekupposellinen ja kohta saunaan, aion sinne uskaltaa vaikkei olo vielä täydellinen olekaan.


torstai 21. helmikuuta 2013

Korkkarityttö ja kiltteyden perikuva

Täällä alkaa lääkekuuri pikkuhiljaa aloittaa tepsimisen ja parin nenäliinamuovikassillisen jälkeen jo tuntuu, että elämäkin alkaa voittaa. Ääni on vielä kohtuullisen seksikäs, mutta tästä se lähtee, toivon.

Iltapäivästä oli jo pakko tarttua kameraankin koska oli niin ihania kuvauskohteita ja aika harvoin näin suosiollisia kuvattaviakaan. 

Korkkarityttö tämäkin henkeen ja vereen, eikös?


Luulisi tuossa olevan hankalaa nukkua, kaikkien postituspussikasojen ja kenkien päällä. Älkää kysykö miksi ne ovat samassa paikassa.


Tässä jo katsellaan minua, että häivytkös häiritsemästä!

Tein työtä käskettyä ja menin olohuoneeseen ajatuksena poimia torkkupeitot ympärilleni ja asettua päivätöllöä katselemaan kuuman teen kanssa vaan mitäs sieltä löytyikään?


Joku oli kuin mallina poseeraamassa! Pelle on kyllä juuri näin kiltti miltä näyttääkin eli hyvin harvoin edes riehuu, kuten pennut yleensä. Onneksi sentään joskus, ettemme ihan huolestu. Alkavat kasvaessaan muistuttaa toisiaan enemmän ja enemmän ulkonäöllisesti. Pellen leikkausaikakin alkaa lähestyä kovaa vauhtia.

Ihanaa ja taudeista vapaata lopputalvea kaikille!

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Ystäväin ystäväin

Perjantaina rupesin kuulostelemaan keuhkoputkeani, että pe....le, on niin hiivatin kipeä. Ei nuhaa eikä mitään muuta vain riivatun kipeä keuhkoputki. Panadolit ja Buranat kehiin, niitähän minulla on vahvoja varastossa tuon selkäepisodin jäljiltä ja tokeni kohtuullisesti lauantaihin mennessä. Tosin silloin oli tulehtuneen makuinen yskä jo kuvioissa mukana.  Mutta lisää troppia ja kohti Helsinkiä ja Lila-ystävää tapaamaan. Hän jo ennättikin reissusta myös raportoimaan. Lila oli meille ostanut vuorokausiliput ja minimoimme kävelyt sen minkä voimme sillä myöskään ystävä ei itseään ihan terveeksi tuntenut.  Mutta rauhalliseen tahtiin edettiin. Ensin aamiaiselle Forumiin ja sieltä tuttuihin vaatekauppoihin, jotka yleensä aina Helsinki-reissulla ratsaamme. Tällä kertaa ei kyllä minulle tarttunut mukaan muuta kuin alusvaatteita ja kesähuiveja, mutta tarvitaanhan niitäkin, eikös?

Suuntasimme siitä Lankamaailma Nordiaan ja siellähän näytti olevan tarjouksia aika paljon sekä myös neuletapaaminen juuri parhaillaan menollaan. Minun haavini tarttui itselle tuntemattomia sukkalankoja, kuten Viking Garnin Nordlysiä, upeat värit, yksisäikeistä ja 100g/350m samoin kuin Hjertegarnin sukkalankaa yksien sukkien verran. Lähinnä hamstrasin noita hiilikuitupuikkoja, yhdet myös koossa 1.75mm, minä kun neulon niin löysää, että tarvitsen aina paljon pienemmät puikot kuin ohjeessa. Nappasin myös tuon magneettimittanauhan matkaani, auttaisikohan tuo magneetti sitä pysymään tallessa? Taisihan minulla myös huivineulakin mukaan lähteä.


Oletteko muuten huomanneet, että Nordialla on nykyisin myös nettikauppa? (Tämä ei ole maksettu mainos vaan vain yleinen vinkki) 

Oulunkyläänhän me menimme junalla, mutta sieltä tutun rutiinimme mukaan bussilla taas eteenpäin ja Hakaniemen halliin. Siellä on aina pakko käydä ja katsokaas minkä käheän puikkopakin sieltä nappasin!


Tämä on Yhtä Juhlaa - kaupasta. Osui teksti kyllä niin kohdalleen, että!


Hakaniemestä sitten ratikalla kohti keskustaa ja Rossoon syömään. Oi puh, sen jälkeen olikin jo hiukan hankalaa tuo kävely, monestakin syystä, ei oikein happi kulkenut, jalat olivat jo pihviä ja maha liian raskas kantaa. Siispä asetuimme vain Cafe Mochalle Sokoksen kahvilaan. Kiitos ystäväkulta ihanasta päivästä, näitä aina tarvitaan arjen lomaan. Pian taas uudestaan.

Pakko myös tunnustaa nämä kirjahankinnat. Vasen oli eilisen ostos Suomalaisesta ja oikeanpuoleinen tuli kirjakerhosta viikolla. Molemmat vaikuttavat mainioilta. 


Nyt sitten jatkamaan tuota parantelua, ei oikein tahdo lima irrota putkista. Hain viimeinkin jopa kauan reseptillä odottaneen astmapiipunkin eilen varalle odottamaan, jospa siitä olisi apua.

Muistakaahan pestä käsiä ja yrittäkää välttyä taudin rippusilta.

Ihanaa sunnuntaita!

torstai 14. helmikuuta 2013

Ystävänpäivää!

Näiden kahden kuvan myötä haluan toivottaa mitä lämpöisintä ja ihaninta ystävänpäivää teille kaikille!


Muumimammahan kuvastaa lempeyttä, viisautta ja ystävällisyyttä, eikös?


Nämä taas muuttavat kehen tahansa mielen aurinkoisemmaksi tai ystävällisemmäksi. Katiat poimin Pienen Lankakaupan Neulontai-tapahtumasta maanantaina, voin muuten vain suositella tuota tapahtumaa, ihania, leppoisia neulojia ja rento tunnelma. Tulkaahan joukkoon rapeaan, kaupalla on myös Facebook-sivut, joilta pystyy seuraamaan tapahtumia. Seuraavan kerran ensi maanantaina taas. Keltaisen sukkalangan adoptoin Schoppelilta taannoin, nimeltään muuten Banana Joe:)

Iloa tähän viikkoon itse kullekin.

lauantai 9. helmikuuta 2013

Tuokioita

Viikonloppu taas. Päivä kuluu leppoisasti herkutellen ja ympärilleen katsellen.
Olen kyllä muutoinkin sitä mieltä, että kuljemme arjessa usein kuin laput silmillä. Katsomme, muttemme näe tai kuulemme, muttemme kuuntele tai muista hetken päästä enää havaittua.

Sellaiset yksinkertaiset asiat kuten kaunis oksa, hassu hymy vastaantulijan kasvoilla, höpsösti loikkiva kissanpentu.. tätähän voisi jatkaa loputtomiin. 

Minä ostin kukkia, tulppaaneja. Niitä tuntuu olevan vaikka missä väreissä. Tätäkään tummaa syklaamin ja violetin välimaaston väriä en voinut vastustaa vaan nappasin matkaan.


Pienessä Helmi-neidissä riittää nauramista ja hihittämistä. 

Hänellä on esimerkiksi aika hilpeä istuma-asento ja tapa pestä häntää siinä samalla


Uusi lelukin sai eilen kyytiä


Ensin Helmi jahtasi höyhenkeppiä ja sitten hetken päästä muut jahtasivat Helmiä, ettei ehtisi nielaista irronnutta höyhentä. Oli kovin närkästynyt, kun ei saanut tipuaan ahmaista.

Eilen aamulla olin myös niin maan iloinen kita levällään ruokaa naukuvasta pikkuisesta punaisesta pojasta. Kuuri tepsii ja poika toipuu. Ihanaa ja niin huojentavaa.

Nyt sitten takaisin väripadalle. Nauttikaahan tekin arjen tuokioista täysin palkein.

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Kiitos ystävät

Ihan ensimmäiseksi, lämpöisistä lämpöisin kiitos teille kaikille niin kommenteista kuin sähköposteista ja lohduttavista sanoista. Näinhän se on, että aina on riskinsä noiden ulkona liikkuvien kanssa. Meillä vain on ollut viime vuosina turhan paljon epäonnea näissä. 

Voitte varmasti uskoa, että säikähdin ihan sydänjuuriani myöden, kun tänä aamuna Pelle oksentaa ja on ihan apaattinen, ei syö ei juo. Kuopus jäi kipeänä nesteruiskun kanssa hoitamaan poikaa ja minä töihin ja varaamaan eläinlääkärille aikaa. Olin jo ihan varma, että nyt onkin jotakin tarttuvaa karmeutta kissapesueessa. Pitkin päivää soittelin kotiin ja kyselin väliaikatietoja ja sitten viimein iltapäivästä sain pojan lääkärin tarkastettavaksi. En muutoin olisi ollut näin hädissäni näin nopeasti, mutta kun tuo Kostin tilanne siellä painoi takaraivossa. Onneksi nyt kuitenkin näyttää, että Pellellä on vain bakteeritulehdus, arvot hitusen koholla. Sai nesteytystä varalta lisää, antiobioottipiikin ja kuurin kotiin sekä elektrolyyttejä kotitarpeisiin. Nyt onkin illan aikana vähän piristynyt ja pienesti syönyt sekä juonut ihan itse. Huoh! Mutta kuten jo pitkin talvea olen pohtinut, niin tämä viikko on vahvistanut sen, että nämä pienet punaiset eivät tule siirtymään ulkokissoiksi ollenkaan. Ei minun sydänressuni enää kestä tämmöistä pelkäämistä ja huolta. Kusti ja Emppu ovat jo ulkokissoiksi oppineet, joten jos tahtovat niin ulkoilla saavat. 

Sen verran olin huojentunut iltapäivällä lääkäriltä kotiin ajaessani, että hain ihan lohdukkeeksi eläinkaupasta pienille ne ihkaensimmäiset pannat ja Helmillehän oli pakko ottaa tuollainen ihana pinkki niittipanta. Kuvaus oli vain vähintäänkin haasteellista, katsokaas vaikka


Jollakulla oli meno päällä eikä ollut oikein kuvaustuulella, juuri ennätin sentään jonkinlaisen napsaista. Pellelle sitten sellainen komea oranssinen niittipanta, eihän nyt punaisella pojalla sentään tylsiä sinisiä tai mustia. Sitä en vielä kaulaan laittanut ja tietysti pitää nuo laatat käydä heillekin teettämässä.

Tässä neiti odottaa vielä pannan laittoa, aavistamatta mitä tuleman pitää


Jospa se tästä elämä taas jatkuisi, mielellään vähemmillä tragedioilla, kiitos.

tiistai 5. helmikuuta 2013

Suru

Meidät on kohdannut suru. Hirmuinen riiviömme ja suloinen harmaamme - Kosti - on menehtynyt viime yönä. Kosti oli jostakin onnistunut löytämään rotanmyrkkysyötin ja saanut sitä liikaa. Mitään ei ollut enää tehtävissä. Poika nukkui pois viime yönä.

Nyt ei ole tähän hetkeen sanoja, palaan taas kun jaksan. Ehkäpä väreistä löytyy lohtu.


lauantai 2. helmikuuta 2013

Helmi, helmikuun riiviö

Tuossa alkuiltapäivästä aloitin kuvailemaan dippilaariimme lankakuvia ja eihän se nyt niin helppoa taaskaan ollut sillä minulla oli assistentti ja parhaimmillaan kaksikin. Nimittäin jossakin vaiheessa Emppu istui hartioillanikin, jotenkin huomiota kenties vailla?


Tässä oli levitelty rikkalapion sisältö ja napattu teipin pala, jolle sitten annettiin kyytiä. Ennen sitä yritettiin ryöstää vyyhti jos toinenkin.
 

Lopuksi sitten esiteltiin tällaista naamaa. Enhän minä nyt mitään ole tehnyt!

Neiti on kyllä kovasti sitten tulonsa kasvanut, mutta aina vaan pysyy tuollaisena hentoisen sirona ja tyttömäisenä. Ehkäpä me naiset olemme sitten siroja ja hentoisia, mitä? Ikäähän Helmillä nyt taitaa olla sen noin 7 kuukautta. Ihana prinsessa poikajoukossa ja muuten ainoa, joka uskaltaa kurmottaa Emppuakin. Vanha herra ottaa ja mieluummin väistyy tämän hirmun edessä.

Nyt syömään, sen verran herkulliset tuoksut uunista tuoksahtavat.

Leppoisaa viikonloppua kaikille!