Yksi mukava päivä

Yksi mukavaakin mukavampi päivä lähiajalta on viime lauantai. Silloin otimme jälleen ystävän kanssa suunnan kohti Helsinkiä. Tapaamme ihan liian harvoin. Taidamme kumpikin elää niitä kuuluisia ruuhkavuosia. Nyt vielä kävi niin, että olimme kumpikin taudin ja potemisen jäljiltä toipilaina. Mutta mentiin sillä tahdilla millä jaksettiin ja leppoisaa ja virkistävää oli kuten aina. Kiitos siis Lila jälleen ja lämpöinen halaus. 

Helsingissä käydessäni suuntaan useimmiten jonnekin kädentaitokohteita myyvien liikkeiden äärelle ja niin tälläkin kertaa. Kävimme ensiksi Snurren uudessa liikkeessä, mutta sieltä en harmikseni mitään löytänyt. Rimani ostoksille on kuitenkin juuri nyt niin korkealla, ettei tuon lauseen kannata antaa itseään estellä. Menkää ihmeessä tutustumaan jos ette ole siellä ennen käyneet. Mukava palvelu ja ihania lankoja.

Nämä kuvassa näkyvät ostokset tein sitten Fiinaneuleesta: kaksi kerää sukkalankaa ja ohuet puikot niille. Tavoitteena olisi kerrankin neuloa itselle sukat. Jostakin syystä ne tahtovat aina kadota valmistuttuaan lahjapaketteihin ja suunnata maailmalle. Eli jospa näistä sitten ihan itselle tekisin.

Esikoiselle löysin sitten Tiger:sta tällaisen huisin kivan kummitussalkun ja pöllön.

 Päältä tämmöinen suloisen pilkullinen ja alkuun ihan hiukkasen haaveilin itselleni kässätekelesalkuksi, mutta kun aukaisin sen niin...

..ihan tuo Esikon lapsuuden lempihahmon kummitus-Lapasen mieleeni ja kun vielä löysin tuon pöllönkin niin siinähän on valmis tilpehöörisalkku pöllö- ja kummitusfanille. Tuohon on hyvä säilöä kaikki pienet aarteet ja Sleich-hahmot, joita pojalla on pilvin pimein.

Päivä oli tosiaan voimaannuttava ja ilman mitään kiirettä oli hyvä tallustella ja istua kaffelle kun siltä tuntui tai jalat niin ilmoittivat. Kiitos siis vielä ihana ystäväni.

Psst. tämmöisen kirjan pukkaan vielä tuonne kotikirppikselle

Sieltä löytyy myös lisää kuvia ja tarkemmat tiedot.

Nyt jatkamaan kirppiskamojen setvimistä - taas se aika meneillään, huuh ja puuh!

Revontulitus joululta!

Koska minä olen oikein huikean reipas bloggari, niin minähän toimin ajoissa, heh! Ei vaan, älkää menkö lankaan, tämä on saamani mieletön lahja viime joululta.

Minä tosiaan sain Lila-ystävän tekemänä tämän huikean Revontuli-huivin viime joulun paketista.

Hieman hankalat kuvausolosuhteet nyt kun joka puolella kuraista ja märkää, mutta Viivibiili ystävällisesti lupautui kuvausalustaksi. On hurjan suuri ja niin kaunis!

Näitä on Lilan taitavista valmistunut kymmeniä ja taas kymmeniä, taitaa satanen rikkoontua varmasti jossakin vaiheessa. Minun saldoni on pyöreä nolla toistaiseksi, mutta on onnea omistaa ystävä, joka tällaisen neuloo. Kiitos lämpöisin siis vielä kerran tästä.

Taitaa olla niin, että alimmassa kuvassa värit asettuvat parhaiten kohdilleen.

Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä asettua viikonloppua viettämään. Ilon siemeniä itse kullekin.

Emppu, Eino ja mä

Ennätti sitten se Eino-myrsky tännekin. Puut ovat välillä liki puolikaarella ja sähköt pätkivät. Pitikin siis tulla postaamaan ennen kuin mahdollisesti ollaan pidempäänkin ilman sähköjä. 

Samasta syystä tuolla laulavat niin pyykki- kuin tiskikonekin täyttä höyryä. Vielä puhelimien akut on ladattava täyteen, etsittävä kaikki kynttilät ja lyhdyt sekä tehtävä ruoka pikapikaa valmiiksi. Asumme siis sellaisella alueella, ettemme todellakaan ole sitä ykkösprioriteettia korjauslistalla. Kaikki aiemmat isommat katkokset ovat jättäneet meidät sähköttä 3-5 päiväksi, jotta jee vaan.

Kävin tuolla pihalla hiukan kurkkaamassa ja tulin napanneeksi itsestäni hauskan kuvan.

Emppu, joka oli ihmeeksemme yön ulkona, oli sen näköinen, että haluan äkkiä sisään ja sisälle tultuaan etsikin pikaisesti lähimmän pyykkikorin, jonne kaivautui lämmöstä nauttimaan.

Ei tuolla ulkona tosiaan tainnut kovin mukavaa olla siinä tuulen ujelluksessa ja pauhussa, joka siellä oli.

Peukutukset sille, että mahdollisimman pienin ongelmin tästä päästäisiin ympäri Suomen.

Minä nautin eilen ystävä-energiasta Helsingissä. Tuli tarpeeseen. Kiitokset suuret sinne siis.

Kuuma kuuma kesä

Viimeinen lomaviikkoni alkaa maanantaina. Kävin tuossa välillä viikon paiskimassa töitä ja nyt taas huilitaan. Tämä lomaviikonloppu on alkanut varsin helteisissä merkeissä, huh huh vaan! En kyllä valita, en ja hei, omputkin kasvaa kypsyy.

Tässä me makoillaan nurtsilla Empun kanssa. Juuri hetki ennen tätä auvoista olotilaa, tuo suuri pyydystäjä roikotteli hiirtä kurkusta. En ole ennen nähnyt livenä kuinka kissa pyydystää hiiren ja syö sen lähes elävältä, yh hyh!

Eilen taas matkasin pääkaupunkiin ystävää tapaamaan. Meillä oli varsin selvät sävelet reitistä, jonka ajattelimme kulkea. Villavyyhtiin ja sieltä Oulunkylään Lankamaailmaan.

Villavyyhdistä olin jo etukäteen katsonut Geilskin lankoja ja niitäpä sitten nappasin matkaani reilusti yhden (kahden) Baktuksen verran. Linkki ohjaa Ravelryyn.

 Lanka on aivan ihanaa Geilsk Tweediä 50g/380m.

Ajattelin raidoittaa huivini. Kaksi lankaa vielä jaksan päätelläkin, sen lupaan.

Eikös olekin hellyttävä vyöte, viimeistään tämän nähdessään sitä sortuisi.

Pellavainen? käsityöpussukka, mieletön tuo vuori. Tuota kun saisi yhden tunikallisen verran jostakin. Pahasti kuitenkin pelkään, että voi jopa olla uusiokäytettyä tai ainakin jotakin vanhempaa materiaalia.

Tätä kirjaa olen pohtinut pitkään ja olin päättänyt sen sitten myös tällä reissulla ostaa. Näin teinkin. Läpi selasin jo bussissa kotimatkalla ja loistohankinta.

Vallilasta sitten tosiaan matka jatkui Oulunkylään, josta matkaani tarttuivat pakolliset eli puikkoja. Jos joku tietää mistä voisin löytää 2mm ja 2,25mm puisia sukkapuikkoja pitkinä versioina siis 20cm sukkikset (ei bambuisia vaan muuta puuta) niin ei kun vinkkiä antamaan. Toivoisin niin, että Knit Prolla olisi noista puisista muitakin pieniä kokoja kuin tuota Harmonya. Ruusupuiset ja Ebenpuiset eivät kokemukseni mukaan ole oikein kestäneet. Väännän siis sitä kuuluisaa peltiä.

Tässä vielä Ogelin ostokset. Vain yksi kerä lankaa, hyvä minä!

Nyt sitten kirpputoritavaroita penkomaan, pesemään ja silittämään. Jatkoin pöydän pitämistä viikolla sillä mielestäni tuolla liikkuu kohtuullisen hyvin tavara ja ihmiset.

Ihanaa sunnuntain jatkoa itse kullekin. Talletellaan nämä ihanat ilmat talven varalle.

Sukat kuin leskenlehdet

Sain tuossa hetki sitten valmiiksi sukat villabambumohairista. Väritys toi mieleeni ihan leskenlehdet vaikkei niiden aika nyt enää olekaan.

 Sukat leskenlehtien aikaan

Silmukoita ja puikot: 64 ja KnitPro Karbonz 2mm

Koko: 39 tassuun

Lanka: Zelda's Dippins Wild'n Free, väri Leskenlehtien aikaan

Villabambumohairia

Fiilis: Seuraavaksi otan puupuikot tämän langan neulontaan, mutta pidin kyllä kovasti langan tuntumasta.

 Tässä vielä hiukan lähempää, yllättävän nätisti käyttäytyi WF

Tuttuun tapaan taas päättely kärjessä silmukoimalla.

Tänään minulla on ollut aivan ihana päivä. Vietin sen ystävä-kullan kotisohvalla ja kutimethan siinä heiluivat molemmilla. Haleja sinne ja kiitos ihanasta päivästä ystävä!

Luonnon helmassa

Eilinen lauantai tuli vietettyä mökkiolosuhteissa pienellä naisporukalla ystävä-kultaa juhliessa. Ensin hieman syötiin ja sitten hieman syötiin ja vielä lopuksi syötiin pikkuisen lisää. Huh ja puh, mutta hyvää oli ja niin hauskaa nauraessa. 

Syömisen lomassa kävelimme (eli leikimme vuorikauriita) paikalliselle Kokkokalliolle. Sieltä on huikea näkymä yli Hiidenveden

Tässä vain yhdestä kulmasta, mutta suosittelen todella tuolla vierailemaan mikäli Vihdissä satutte liikkumaan. Tämä on oikeastaan siellä Nummelan puolella, Vihti kun on todella iso ja laaja kunta.

Luonto on mitä ilmeisimmin vielä suhteellisen puhdasta sillä löysin puista vielä naavaakin

Hauskan näköinen, kuin pieni partasuu-ukko!

Olihan siellä vaikka mitä kuvattavaa, mutta ei nyt kyllästetä teitä ihan kaikilla sentään.

Tämä hellyttävä näky kyllä täytyy vilauttaa

Ken olikaan jälkeensä jättänyt. Tuolla kulkiessa sitä fysiikka joutuu koetukselle, mutta sielu lepää.

Nyt sitten huiskimaan hiukan lankavarastoja, taidan pukata Huutikseen kaiken tarpeettoman ja turhan.

Ystäväin ystäväin

Perjantaina rupesin kuulostelemaan keuhkoputkeani, että pe....le, on niin hiivatin kipeä. Ei nuhaa eikä mitään muuta vain riivatun kipeä keuhkoputki. Panadolit ja Buranat kehiin, niitähän minulla on vahvoja varastossa tuon selkäepisodin jäljiltä ja tokeni kohtuullisesti lauantaihin mennessä. Tosin silloin oli tulehtuneen makuinen yskä jo kuvioissa mukana.  Mutta lisää troppia ja kohti Helsinkiä ja Lila-ystävää tapaamaan. Hän jo ennättikin reissusta myös raportoimaan. Lila oli meille ostanut vuorokausiliput ja minimoimme kävelyt sen minkä voimme sillä myöskään ystävä ei itseään ihan terveeksi tuntenut.  Mutta rauhalliseen tahtiin edettiin. Ensin aamiaiselle Forumiin ja sieltä tuttuihin vaatekauppoihin, jotka yleensä aina Helsinki-reissulla ratsaamme. Tällä kertaa ei kyllä minulle tarttunut mukaan muuta kuin alusvaatteita ja kesähuiveja, mutta tarvitaanhan niitäkin, eikös?

Suuntasimme siitä Lankamaailma Nordiaan ja siellähän näytti olevan tarjouksia aika paljon sekä myös neuletapaaminen juuri parhaillaan menollaan. Minun haavini tarttui itselle tuntemattomia sukkalankoja, kuten Viking Garnin Nordlysiä, upeat värit, yksisäikeistä ja 100g/350m samoin kuin Hjertegarnin sukkalankaa yksien sukkien verran. Lähinnä hamstrasin noita hiilikuitupuikkoja, yhdet myös koossa 1.75mm, minä kun neulon niin löysää, että tarvitsen aina paljon pienemmät puikot kuin ohjeessa. Nappasin myös tuon magneettimittanauhan matkaani, auttaisikohan tuo magneetti sitä pysymään tallessa? Taisihan minulla myös huivineulakin mukaan lähteä.

Oletteko muuten huomanneet, että Nordialla on nykyisin myös nettikauppa? (Tämä ei ole maksettu mainos vaan vain yleinen vinkki) 

Oulunkyläänhän me menimme junalla, mutta sieltä tutun rutiinimme mukaan bussilla taas eteenpäin ja Hakaniemen halliin. Siellä on aina pakko käydä ja katsokaas minkä käheän puikkopakin sieltä nappasin!

Tämä on Yhtä Juhlaa - kaupasta. Osui teksti kyllä niin kohdalleen, että!

Hakaniemestä sitten ratikalla kohti keskustaa ja Rossoon syömään. Oi puh, sen jälkeen olikin jo hiukan hankalaa tuo kävely, monestakin syystä, ei oikein happi kulkenut, jalat olivat jo pihviä ja maha liian raskas kantaa. Siispä asetuimme vain Cafe Mochalle Sokoksen kahvilaan. Kiitos ystäväkulta ihanasta päivästä, näitä aina tarvitaan arjen lomaan. Pian taas uudestaan.

Pakko myös tunnustaa nämä kirjahankinnat. Vasen oli eilisen ostos Suomalaisesta ja oikeanpuoleinen tuli kirjakerhosta viikolla. Molemmat vaikuttavat mainioilta. 

Nyt sitten jatkamaan tuota parantelua, ei oikein tahdo lima irrota putkista. Hain viimeinkin jopa kauan reseptillä odottaneen astmapiipunkin eilen varalle odottamaan, jospa siitä olisi apua.

Muistakaahan pestä käsiä ja yrittäkää välttyä taudin rippusilta.

Ihanaa sunnuntaita!

Onnentyttö!

Jos edellisessä postauksessa urputin elämän epäonnea ja märkiä rättejä pitkin naamaria, niin nyt on pakko sitten tehdä päinvastaista. Olen minä sittenkin oikea onnentyttö!

Sillä - ensin lähetti Sara näin ihanan yllätysarvontavoiton, olen sanaton tällaisen taidon edessä.

Miten äärettömän herkkä onkaan tuo korento

 

ja nämä helmet lumosivat minut välittömästi

 

Menkäähän tekin ihastelemaan Saran upeita koruja ja ostakaa ne äkkiä pois.

Tänään sitten onneni sen kuin jatkui sillä Klikli minua muuten vain yllätysilahdutti näillä ihanuuksilla. Voi sinua kultainen nainen, halitukset ja kiitokset ja kaikki muutkin ihanat sanat! Toivottavasti pidät omasta yllätyksestäsi yhtä paljon, kunhan vain ennättää sinne asti.

Lovikkatyyliset lapaset, saan varoa tosissaan, ettei neiti näitä itselleen kaappaa.

Eikä siinä kaikki vaan mukana oli myös herkullisen vihreäraitaiset pitkät polvisukat. Ei tarvitse enää palella tämän naisen. Nytkin istun nämä jalassa, juuri niin passelin kokoiset kuin vain voivat olla. Halituksia vielä sinne puolen Suomea!

Nyt voisi paeta väripatojen äärelle, eikös juu;)

Syystalven kauneutta

Kaiken tämän synkkyyden ja harmauden, sateen ja viiman keskellä on ihan pakko lähteä etsimällä etsimään niitä kauniita asioita. Ja - löytyyhän niitä. Pihan kasvitkin ovat omalla tavallaan kauniita, kaikessa talvisessa rujoudessaankin.

Kauneutta on minusta myös omistaa ihania ystäviä ja yhdeltä sellaiselta sain taannoisena messumatkapäivänä nämä suloisuudet. Kiitos Lila-kulta!

Aina kun laittaa nämä korviinsa, voikin muistaa lämmöllä ystävää.

Itse olen maailman huonoin yhteyden pitäjä ystäviini. Toivottavasti he suovat sen anteeksi ja tietävät kuinka paljon heitä arvostankaan. Halaukset teille L., S. ja M.

Tänään taas kävin fysioterapiassa ja auts vaan sanon, raaka täti tuo fyssarini. Mutta mukava kuitenkin.

Sen jälkeen oli tehtävä hidas, taaperrusta sisältävä kierros apteekkiin, kelaan viemään Esikon papereita ja ruokakauppaan. Onneksi Kuopus Kepponen oli kotona ja auttoi tavaroiden sisään viemisessä. Miehekkäälle ostin tällaiset pehmoiset alpakkavillasukat/2 paria unisukiksi. Tajusin siis realismin, etten taida keretä tässä välissä neuloa sellaisia itse enempää, hih!

Nyt kuumalle teelle ja keskipäivän kipucocktailille.

Ihania syystalven päiviä teille kaikille!

Reissussa kainalosulhasten kanssa:)

Olin jo aikaa sitten sopinut Lilan kanssa Tampereen kädentaidot-messuille lähdöstä. Sitten ryökäleen selkäni prakasi ja pelkäsin jo, etten sinne pääsisi. Kaikesta huolimatta seurasin tilannettani kotosalla ja koska minulla oli nuo kepit (kainalosulhaset) ja kiputilanne hyvässä hallinnassa, päätin uskaltautua messuille suunnitelmien mukaan perjantaina. Osittain myös siksi, että samalla tuli testattua omaa tämän hetkistä kuntoa. Tunti ja istumaan, tunti ja istumaan - sitähän se oli ja sinne yhteen mennessä alkoi messukunto ainakin minulla jo ihan ryytymään. Istuksin siellä kivimessujen penkillä huilaamassa. Eilinen ja tämä päivä on sitten ollutkin aikamoisen kipeä olo. VR:lle pointsit meidän liikuntarajoitteisten huomioimisesta, pääsin matalalattiavaunuihin ja vain muutama hassu porras matkan varrella. Onneksi Tampereelta ei ole pitkä aika matkustaa, mennessä Tikkurilasta Tampereelle ja tullessa Tampereelta Riihimäelle, josta Miehekäs ja Esikko minut noutivat sitten. Mutta oli kyllä kaiken kipeydenkin arvoista, ihanaa nähdä ystävää ja päästä pois neljän seinän sisältä. Tuo perjantai oli kyllä ainoa mahdollinen päivä näillä vermeillä sinne mennä sillä jo tuolloin oli aika ruuhka. En voi kuvitellakaan minkälainen on ollut silloin lauantaina ja sunnuntaina.

Muutamia tuttujakin näimme siellä, vilkutukset teille!

Ostoksia tuli tehtyä kohtuudella

Ensimmäiset ja enimmät hankinnat tulikin tehtyä Eiran Tukun osastolta.

Kookosnappeja, suuria ja niin vastustamattoman kauniita!

Ylempi on Kureyon Sockia ja alempi Silk Garden Sockia

Muut sukkalangat olivatkin sitten Langilta, aika namuja nekin.

Etukäteen oli tilannut pienemmät sukkaplokit suoraan haettavaksi Succaplokin osastolta. Tarttuihan sieltä sitten vielä toisetkin sukkaplokit lahjaksi ja myös Paavo-puikkomitta sekä vihdoinkin pitkään miettimäni tumppuplokit. Jospa saisin niitä tumppusiakin tehtyä tänä talvena ainaisten sukkien sijaan.

Puikkopiikoja osui sitten eräältä kauniita puutuotteita myyneeltä osastolta matkaan. Myyjää en kyllä harmikseni enää muista. Näitä olen yrittänyt useammastakin paikasta löytää ja nyt kun niitä siinä käsillä oli, heti oli ostettava.

Elvariltahan nappasin myös Hömelöpöllöset korviini, kuvaa vain ei nyt tähän ole. Ihanat!

Messuilta me sitten lähdimme keskustaan ja Hook-siipiravintolaan syömään. Tosin, muiden tuhotessa jättimäistä Party packiä, söin minä omaa fileannostani, siinäkin kyllä mittavasti syömistä. Sitten junaan ja kotia kohden. Ihana päivä, ihanaa seuraa ja hurjasti nähtävää. Puolet varmasti jäikin huomaamatta ja anteeksi kaikille tutuille, joiden ohitse mahdollisesti "porhalsin" kärsä pystyssä heitä sanomatta, ei tahallista suinkaan.

Seuraavat eivät ole messuilta, mutta tulin ostaneeksi tuolta Tausendschön iltä tällaiset Knit Pro Karbonz-sukkapuikot ja aivan unelmat käyttää. Sitten huomasin GetKnittedin sivuilla ilmoitusta, että jotakin ongelmaa näiden kanssa on ollut ja etteivät toistaiseksi myy näitä. Tosin minusta nuo heidän sivuillaan näkyvän ovat yksivärisiä mustia ja nämä minun tuollaisilla kirkkailla metallikärjillä varustetut. Onkohan noissa nyt jokin ero sitten? Ainakaan näissä minun puikoissani ei ole ollut mitään ongelmaa. Ihanat käyttää. Olisiko tuo nyt sitten hiilikuitua tuo musta materiaali, mene ja tiedä.

Ihanaista sunnuntaita teille kaikille!

Ystäväenergiaa

Eilen taas pitkästä aikaa - siltä siis ainakin on tuntunut;) - suunnistin ystävä-kultaa tapaamaan Helsinkiin.

Päivä täynnään jutustelua kuuman kupposen äärellä ja ihanan rauhaisaa samoilua pitkin kaupunkia. 

Tuomisina varhainen syntymäpäivälahjakin, aivan ihana!

Tämmöisen söpön kumisen kukkaron sisältä löytyivät sitten kolme suloista pussukkaa: silmukkamerkkejä ja kahdet aivan äärettömän kauniit korvakorut. Toiset on upeat turkoosit ja toiset purppuraliilat. Huokaus! Kiitos teille molemmille taitaville tekijöille. Lilan tytär on tehnyt näistä osan, kuinka taitava nuori nainen!

Tässä vielä parempi lähikuva.

Kiitokset Lila sinulle ihanasta päivästä. Otetaan taas pian uusiksi.

Tänään olenkin sitten nukkunut univelkaani viikon varrelta pois. Iltasella sitten etsimme Pelle Hermannia joka paikasta ja viimein älysin neulekoriini vilkaista

Ihan selvä neulojan kissa hänkin:) No, ei voi moittia, onhan tuolla niin pehmeä nukkua.

Perustin tässä iltapuhteena myös noille Zelda´s Dippins-langoille oman Facebook-sivunkin. Päivitän sen aina uusien värjäysten ilmaantuessa tästä lähin myös. Linkki löytyy tuolta sivupalkistakin.

Ihanaa syyskuista sunnuntaita teille kaikille ja kiitokset kaikista ihanista kommenteistanne. Olen ollut valitettavan kiireinen vastaamaan, mutta koetan parantaa tapani.

Sateenkaaren sukat

Sukat sateenkaarelta

Silmukoita ja puikot: 64s./16s. puikolla, 2,5mm bambuiset

Lanka: Schoppelwolle Zauberball 1564 Tropical Fish

Koko: 39

Kenelle: Ikiomaan räpyläiseen

Fiilis: Oijoijoijoi- siitäkin huolimatta, että tästä ohuesta Zauberista neulominen on kyllä eräs masokismin muoto:)  Värit vievät voiton jopa neulomistuntumasta.

Ihanan ihana ilma. Haliteltiin Esikon kanssa ja todettiin sen miljoona kertaa kuinka paljon rakastetaankaan kaikkia meitä. Hänen sanoillaan noin. Huomenna mennään Nökön kanssa tapaamaan ystäväkultia suureen kaupunkiin. Kuinkahan minä mahdan könkätä sitten huomenna illansuussa - hui!

Kauneinta viikonloppua sinulle lukijani:)

Lokoisasti tassutellen

Minun perjantaiaamuni alkoi erittäin valoisissa merkeissä: Repe-kultahan se siellä ikkunan takana odotteli märkänä pääsyä sisälle lämpimään.

Tämä kuva on kylläkin tältä päivältä. Mieleni teki kyllä kurmottaa tosissaan tämä karkulaisryökäle vaan enhän voi tietää miksi on niin kauan ollut reissussa. Toivottavasti ei näin pitkiä karkureissuja enää tee toiste. Onneksi kaikki päättyi tällä kertaa onnekkaasti, hiukan jo hiipi mieleen Valtsun tilanne sieltä reilun puolen vuoden takaa, surkeus sentään. Mutta tiedättekö, tästä tuli seurauksena hirmuinen punaisen poikapennun saamiskuume. Täällä nimittäin on tuota tilaa jolkotella eikä olla naapureillekaan häiriöksi. Saa siis vinkata jos jollakulla lähistöllä olisi reipas tummanpunainen kollipentu, hih - kissavauvakuume!

Eilistä olikin sitten oikein hyvän alun jälkeen helppo jatkaa tuolla Tallinnan puolella. Ei-neulova hyvä ystäväni ja minä suuntasimme sinne Viking Xprs:llä. Kyllä olikin laivalla paljon päihtynyttä väkeä, ei ollenkaan mukavaa tuo, varsinkaan kun emme huomanneet hyttiä ottaa. Onneksi 2,5 tuntia kuluu suhteellisen nopeasti.

Kerrankin minulla oli kamera muassani sinne suunnatessa ja vaikka ilma olikin hiukan pilvinen niin kyllähän sieltä kuvia tuli muutama napattua



Vanhaan kaupunkiin suuntaa aina mielellään

ja tällä kertaa oli ikävästi turvoksissa olleisiin tassuihinkin osuneet sopivat kengät

ja kävelimme ihan rauhassa suhteellisen pienellä alueella vanhan kaupungin puolella. Eihän tuota aikaakaan ollut kovin montaa tuntia tällä kertaa.

Vain yhden kaupan huomasin, josta lankaa olisi varmaankin saanut jos sisään olisimme menneet

Osoitetta en katsonut, mutta varmaankin tuolta nettisivuilta löytyy. Tässä kuvatessani takaani kuului aikamoinen räsähdys. Ikäiseni naiskuski maasturin kanssa sahasi peruuttaen eestaas ja lopulta peruutti liikennemerkkiä päin vauhdilla. Ei siis ihan hanskassa ollut tuo homma ja totesinkin viisaimmaksi siirtyä turvallisemmille vesille ennen kuin mitään enempiä sattuisi.

Löysimme myös oikein tunnelmallisen pienen kahvilan läheltä Peppersackia, sivukujalta. Tänne ei kyllä osu kovinkaan helposti niin luulen, mutta tarjottavat olivat kyllä herkullisia ja hyvin mahtui sisään. Upea paikka, kertakaikkiaan. Tämänkin nimi valitettavasti jäi huomioimatta.

Pieniä ostoksia tuli tehtyä, lähinnä keraamisia rintakoruja ja lasten opettajille kevätkauden päätöslahjoja.

Laivalle palattuamme menimme heti kysymään vapaita hyttejä ja eihän niitä tietystikään ollut, mutta infon virkailija vinkkasi Coffee and seat-palvelusta eli 10 eurolla sai konferenssi-tilasta tuoli-/pöytäpaikan maisemaikkunan ääreltä, palveluun sisältyi myös teetä, kahvia, hedelmiä ja erilaisia makeita suupaloja koko matkan ajan. Toki sinne sai hakea syötävääkin matkan ajaksi. Tätä kyllä aiomme hyödyntää vastedeskin sillä eihän sitä nyt kuitenkaan hyttiä tuollaisen muutaman tunnin ajaksi tarvitse ja raikas avara wc:llä varustettu tila ilman päihtyneiden häiriötä oli kyllä enemmän kuin tarpeeseen.

Mukavaa siis oli, oikein leppoisaa viikonloppua kaikille! Yritetään toipua Venäjä-tappiosta, däämm!