Revontuli

Ensin oli ihana huivi, josta ajattelin ottaa kuvaa jälkipolville muistoksi..

.. ja sitten sinne ryntäsi

..Repe auttamaan kuvauksissa, suorastaan rakastui huiviin, hyvä, että sain sen vielä pelastettua ja kaiken kukkuraksi ei yksi assistentti edes riittänyt vaan tulihan niitä vielä toinenkin apuun

.. eikä meinannut sopu kaverusten kesken työnjaosta riittää. Luntakin tulla tuprutti ja niinpä kuvaajaparka katsoi viisaimmaksi palata sisälle. Mutta yhtäkaikki, huivi on IHANA ja sen teki ystäväkulta Neiti Nökölle, ihana ystävä, suuren suuri kiitos vielä. Ne halaukset saat sitten heti kun tapaamme seuraavan kerran. Nyt ovat omat huivini pelastettuja myös sillä neiti on niitä ryövännyt käyttöönsä oman huivin puutteessa.

Sunnuntai on ollut urheiluntäyteinen, sitä tuntuu tulevan joka kanavalta ja lunta riittää katsoi minne vaan. Mitäpä tässä siis valittamaan, talveahan tämä vain. Nautitaan siis niin kauan kuin sitä riittää.

Ai niin, että olen iloinen Kuunkuiskaajien voitosta euroviisukarsinnoissa. Menin nimittäin lyömään vetoa, että jos Eläkeläiset olisivat voittaneet, olisin joutunut syömään makkarankuoria, kuulemma hookoonblöötä, uhhh... Tässä kohtaa on ehkä syytä mainita, etten koskaan, ikinä, missään tilanteessa, syö makkaraa. En ole syönyt sitten lapsuuden. Suurin kauhistukseni mitä voin kuvitella. Kaikkeen sitä ryhtyykin, onneksi ei tarvinnut lunastaa tuota.