torstai 7. lokakuuta 2010

Hullu hutunkeittäjä

Jepulis, minä se täällä taas keittelen.


En vain malttanut pitää näppylöitäni irti tästä vyyhdistä. Villabambua (Tinttamarellista) ja upposi pataani toissa päivänä. Langan tuntu on suloinen, hitusen karhea ja rustiikkinen. Suosittelen tuota kyllä tilaamaan mikäli mieltänne polttelee värjäykset ja muut keitokset. Minulla tätä ei toistaiseksi ole enempää kuin tämä ainokainen vyyhti sillä tämä tuli kylkiäisenä ja yllätyslahjana taannoin. Mutta mikäli minusta riippuu, niin lisää on saatava.

Neulominen on kuulkaa jossain määrin samanlainen juttu, kuin vaikkapa koiran omistaminen ja kävelyttäminen. Juu juu, nähkääs - tänäänkin istuin sairaalan röntgenissä vuoroani odottamassa ja koska nuo tuppaavat aina kestämään, niin neuloin sukkaa. Huikea yllätys varmaan, mutta en ollut ennättänyt kauankaan kitkutella, kun oli useampikin ihminen jo ennättänyt sitä kommentoida. Kuin konsanaan koiran rotua ja korvia, pohdittiin langan väritystä ja valmista kuviointia. Ihmeteltiin työskentelytapaa kuin lonkkien kuntoa koirarassulla. Mutta hauskaa oli, röntgenhoitajakin kertoi vapaalankahuovuttavansa, jee!

Ja mikä parasta tuloksetkin olivat mukavaa kuultavaa. Tästä on taas hyvä jatkaa.

Edit.  Oli pakko tulla vielä kertomaan nyreän Miehekkään kommentti julkineulomiseen ja seurallisuuteen. "Ihan epistä, kun minä otan aseet ja menen niitä julkiselle paikalle putsailemaan ja kokoamaan, niin jo vain on koko joukko seuraa, tosin vääränlaisia." Hih, tuolle könsikkäälle oli jo pakko hymyillä. Ja siitäkin karvanaamalleni kaikki kunnia, ettei koskaan juputa tosissaan langoistani tai niiden määrästä.

8 kommenttia:

  1. Juu, neulominen julkisella paikalla pistää ihmiset seurallisiksi. Sitähän voisi käyttää eksyessä samalla tavalla kuin pasianssin peluuta, niin jo vain kohta on joku niskan takana :D..

    VastaaPoista
  2. Neferi: Niin totta, tuo pasianssi:)
    Liiolii: Totta, onneksi eivät värit maailmasta lopu ja sävyjähän on onneksi vaikka miten vielä jäljellä:)

    VastaaPoista
  3. Herkkuvärit vyyhdissä!

    Mulla on myös tapana kuljettaa neuletta käsilaukussa. Julkineulomista esim. HOPLOPissa saan Meiräm Miähen myös nyreäksi ;O) Ne miehet!

    VastaaPoista
  4. Mullapa onkin sitten ihan erilainen tarina julkineulomisesta.. Juuri koskaan ei kukaan kommentoi mitenkaan, vaikka neulon melkein joka paikassa. Ainoastaan tutut kommentoi ei juuri ventovieraat... Ehkä täällä asuu hiljaista väkeä;)
    Ihana väri taas tuossa vyyhdissä, nam!

    VastaaPoista
  5. Mä kun olen joutunut paljon sairaalassa olemaan, olen neulonut odotussalissa, osastolla - joka paikassa missä vain joutuu odottamaan. Ja aina on saanut juttuseuraa :))
    Kerrassaan ihania lankavyyhtejä!!
    Auts, ääneeni nauroin tuota miehekkään kommenttia; voisi tulla porukalle kiire kun mies alkaisi julkipaikalla puhdetöitään tekemään :D:D

    VastaaPoista
  6. Kesän lapsi: voi noita miehiä tosiaan:D
    Lila: Testaillaan ensi kerralla, kun tulen Helsinkiin:)
    enkuli:Kiittää tää:)
    bemu: Hih, totisesti:)

    VastaaPoista

Lämpöinen kiitos kommentistasi:) Niitä on aina niin mukava saada ja lukea.