lauantai 30. huhtikuuta 2011

Ilon ja murheen päivä

Tänään on tosiaan ollut ilon ja surun päivä. Iloa tuotti tapaaminen ystävän rakkaan kanssa. Palaan siihen myöhemmin sillä kotiin päästyäni minua odotti suuri suru-uutinen. Rakas pesukarhuhäntäni on poissa. Oli höpö kissa tunkenut tuolla takapellolla itsensä salaojaviemäriputkeen ja pahaksi onnekseen se oli irrallaan ja puolillaan vettä (ojitus naapurilla on siellä vielä kesken). Hukkunut sinne mitä ilmeisimmin. Ilta on kulunut rauhoitellessa lapsia ja itseä.

Hei hei Valdemar, RIP! Lähdit ihan liian varhain. Kukas minun kanssani nyt pyykkejä pihanaruille laittaa?



perjantai 29. huhtikuuta 2011

Maissintähkiä

Cornflake







White Blue Faced Leicester 70% nylon 30%
100g/345m 2 ply tämän langan speksit

Värjäsin nämä viisi vyyhtiä kypsät maissintähkät silmissäni. Näin jo mielessäni liuhuvaisen väljän tunikan/neuletakin. Mutta - uskottava se on, kasvojeni lähelle tämä sävy ei sovi. Pukkaan nämä siis jossain vaiheessa tuonne myyntisivulle, sniif.. Lanka ei minusta sovi sukkiin, kokeilin aiemmin värjäämääni vyyhtiä sukkiin ja jäljestä tulee jotenkin liian pehmeä ja löyhä. Mutta makuasioitahan nämä tietysti ovat.

Toinenkin sniif - mamin Valtsu on hukassa, jo viides päivä. Kyllähän tämän tietää ulkoilevien kissojen kanssa, että aina välillä saa olla sydän kylmänä, mutta toivon silti, että poju on vain reissun päällä ja palaa pikaisesti kotiin.

keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Petroolia kajastusta




Kylläpä olikin vaikea saada tästä oikeannäköistä kuvaa. Ei onnistunut oikein millään. Kuvitelkaa kuitenkin sellainen tumman petroolinturkoosin ja turkoosiin taittavan sinisen sekoitus. E10 nimeltään hän. Suomenlampaan sukkalankaa toiseksi viimeinen vyyhtini 100g/270m, hiukan on nylonia joukossa vahvuutta antamassa. Oi kehräämö, kehräättehän pian lisää kyltymättömälle värjärille:)

Ulkona on edelleen huikea valo, jopa niin, etten saanut kameran asetuksia kunnollisiksi tälle värille.

Eräs karvakuono on myös nauttinut letkeästä pihaelämästä:



Ei ihan noin paksu ole tyttö miltä kuvassa näyttää, on niin kierteellä, että. Mutta kyllä eläimet nauttivatkin elostaan ja olostaan. Katzit lötköttävät pihan pusikoissa miten milloinkin, jopa selällään. Toivon totisesti, etteivät ilmat kovin kylmiksi enää palaisi.




sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Mistä on pääsiäinen tehty?

No, tietysti pupu- eikun puskajusseista:) Esikko tunki tuonne perennaoksistoon ja hetken päästä sieltä kuului kantavalla kiukkuisella äänellä: "Että mua ärsyttää noi ötökät!" Höpsö sälli, mitäs meni sinne, hih!


Toisenlaiset jussikat ovat sitten pyörineet ympärilläni sisällä ja välillä ulkonakin


Mihinkä sitä kissa karvoistansa pääsisi, aina pitää tunkea kummimpaan ja hankalimpaan paikkaan nukkumaan.



Toki välillä hereillä ollessaan voi tiukasti tuijottaa velipoikaa suohon tai vähintään pääsiäisruohoon.



Toiset tyytyvät vain tiukkaakin tiukempaan tuijotukseen emännän suuntaan.



Jos ei heti tepsi tuijotus, voi vaihtaa paikkaakin ja kokeilla uudella tuijotuksella.



Kun oikein nolottaa sylittely jyhkeää maalaiskollia, kannattaa häntä laittaa ihan jo häveliäisyyttään näin.



Välillä voi kipaista ulkona kunnon iltapäivälenkin ja tulla sitten takkuturkkisena vaatimaan uudelleen sisäänpääsyä. Viis nyt roskista hännän päällä.



Jos ei palvelusväki kaikista hyvistä yrityksistä huolimattakaan tajua, kannattaa nousta kahdelle jalalle ja iskeä kynnet reiteen. Se herättää paatuneimmankin kotiorjan.

Pääsiäisen kunniaksi löytyi vielä tämmöinenkin



Pari päivää sitten kävin näitä etsimässä enkä löytänyt vaan nytpä jo löytyikin.

Oikein lämpöistä pääsiäisen jatkoa teille kaikille!


perjantai 22. huhtikuuta 2011

Pääsiäisen dippaukset


Aikaa yllin kyllin ja värisormea kutittelee. Paha yhdistelmä väriaddiktille. Löysin siivouksen yhteydessä vielä tuota vanhempaa Nallea 150g/390m tuolta yhdestä laatikosta ja sehän vaan passasi kuin nenä nassuun näihin villeihin kokeiluihini. Tulos nähtävissä tuossa yllä, heh! Aikamoisen värikkäitä ovatkin, suorastaan riemunkirjavia.

Liottelen tuolla viimeisiä suomenlampaan sukkiksiani ja ne aion vielä tänä viikonloppuna dippailla. Sitten joudunkin värjäysdieetille, ainakin mitä suomenlampaan sukkalankoihin tulee. Ohuemmat laadut eivät ole vielä tulleet kehräämöltä, mutta pieni kärsivällinen odotteluhan kasvattaa vain värjärin luonnetta, eikös?

Meidän pääsiäisemme on alkanut hyvin rauhallisissa merkeissä ihan tässä kotosalla vain. Esikon kanssa aloitamme huomenna tämän vuoden ratsastusterapiatkin. Saas nähdä ovatko vanhat tutut hepat siellä odottelemassa vai onko tullut uusia ratsuja talven aikana.

Oikein iloista pääsiäistä kaikille, varovasti liikenteessä sitten.
Edit. siivoilin pääsiäisen kunniaksi lankavarastoani ja pukkasin myyntiin hiukkasen Cascadea sekä nämä pääsiäisvärjäykset:)

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Pikkuruisia neulomuksia

Ainoastaan näitä ihan pikkuruisia neulomuksia olen viime aikoina saanut aikaiseksi. Värjäys on taas vienyt sen verran mennessään, ettei ole oikein malttanut pitkäksi aikaa istua tikuttelemaan.

Nämä menevät Neulomon hyväntekeväisyystempaukseen.


Nämä ovat Opalin Regenwaldia, mikähän tämän värin nimi olikaan. Kerästä on riittänyt aina vaan uusiin tarpeisiin ja varmaan vieläkin tulisi yhdet tällaiset pienokaiset.


Nämä sitten taas itsevärjätty 100% merinosukkista
Taatusti pehmoiset pienissä varpaissa ja jaloissa.



Näitä oli oikein kiva tikutella. Omien "taaperoiden" jalat kun alkavat olla ihan aikuisen kokoa ja niissä aina kestää oma aikansa tehdä valmiiksi.

Ja mitähän sitä sitten tekisi, hmm.. poistuu miettimään.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Utukeiju

En malttanut vaan tulin heti esittelemään tämän pienen ja hennon: Utukeijun


100g/n.270m suomenlampaan sukkalanka
80% villa 20% nylon

Sellaista väliin, kalpeaa ja hentoa vaaleanpunaista, häivähdys vaalea lilaakin

Näin mielessäni pienen ja hentoisen, lähes utuisen keijun. Suomenlammas sopii tähän todella hyvin, itsekin sellainen utuinen ja hentoinen kaiken sen villansa alla.

Jotta elämässä säilyisi tasapaino, on seuraavana sitten vuorossa tulista spagettia ja vaalivalvojaisia hiukkasen myöhemmin.


Ihana päivä!

Kevät on nyt kyllä tainnut tulla täydellä ryminällä meidänkin kulmillemme. Uskottava se on, sillä pihalla haravia ja muita vermeitä valmiiksi etsiessäni löysin myös kaikenlaista pikkuruista vihreää eri puolilta pilkistämästä.


Vuorimäntykin pukkaa jo uusia pikku käpyjään täyttä hönkää


Ihana valo tuolla ulkona, toden totta!

Nautin täysin palkein talven taittumisesta ja odotan kesää kuin kuuta nousevaa. Katselin jo kangaskaappiakin sillä silmällä, että on pakko tehdä tilkkuisia salsahameita kesäksi useampi. Samalla saa sitten tuhottua noita kangaspinojakin matalammaksi.

Sunnuntain kunniaksi kuva-arvoitus:

Mikäs se tämä?


No, tietystikin häntä, joka heiluttaa koiraa. Iloinen jälleennäkeminen viiden minuutin poissaolon jälkeen:)



lauantai 16. huhtikuuta 2011

Kehräten

Vietän täällä lauantaitani kehräten kilpaa kisujen kanssa.

Posti toi eilen ihanan yllätyksen ystävältä! Mitä hauskimman ja hellyttävimmän kortin sekä aivan upean napin. Olen vain silitellyt ja nuuskutellut tuota nappia. Se ihan oikeasti tuoksuu yhä. En ole varma puulajista, ehkäpä vaahteraa tai omenapuuta, ei varmuutta minulla.




Olen kehrännyt tyytyväisyyttä myös siitä, että minulla on ollut sitä kuuluisaa omaa aikaa melko lailla. Kaksi kolmesta lapsosesta on maailmalla ja Miehekäs potee tautia. Meillä on siis kuopus Kepposen kanssa ollut aikaa kaikille omille juttusillemme, Kepponen on pärräillyt pitkin pihaa ja hoidellut kissoja. Minä puolestani porisutin väripataa ihan pikkuisen:

Vaahtokarkkia ja suklaata


Regian Extra Twist Merinoa on pohjalanka.

Vielä keittelen suomenlampaan sukkalangasta jotakin herkän ja pehmoisen väristä ellei tule niitä kuuluisia yllätyksiä.

Leppoisaa lauantaita teille kaikille!


tiistai 12. huhtikuuta 2011

Sitä mää vaan ihmettelen..

..että miten ihmeessä sitä saa aikaiseksi mudan harmaata kun yrittää tehdä tummaa oliivinvihreää?

Katsokaa vaikka




ja mikä hulluinta, oikeastaan pidän tuostakin. Lapsilla oli hauskaa väripadan äärellä päivittelevän äitinsä kustannuksella. Nuo kuvan vyyhdit ovat muuten Regian Extra Twist Merinoa luonnonvalkoisena 50g/210m 75%  merinovillaa ja 25% polyamidia. Niin pehmoista, että. Harjoittelin näiden kanssa myös sitä kuinka saisin aikaiseksi hailakampia ja hennompia sävyjä.

Toinen mystinen seikka on se, että olen kehittänyt päähänpinttymän siitä, että suomen lampaan lanka näyttää parhaimmalta semisolidina. Rikkoakseni illuusioni pakotin itseni värjäämään monivärisen ja siinä kävi niin, että Neiti Nökö piti, minä en..

Yökukkuja

Tummaa ja vaaleaa malvanpunaista ja hyvin hyvin tummaa harmaata.
Tässä raakalankana Kehräämö Christinan luonnonvalkoinen suomenlampaan sukkalanka, muistelen 85% villaa ja 15% nylonia, 100g/n.270m.

Kissamaakarit ovat pikkuhiljaa lopetelleet keväisen karvanlähtönsä ja Kusti-hassukin näyttää yllättäen niin kapeakasvoiselta.



Kaamea karvakorva, metriviiksi ja ruusunenu.

Nyt kupponen teetä ja iltapalaa nassuun. Mieli on rento ja hyvä, hiljaa hyrisen ja tuhisen. Kädet neulovat ihan hiljakseen, vähän väliä nautiskelija pysähtyy tutkimaan jälkeä, kuviota ja värejä. Tällä menolla täältä valmistuu valmiita tekeleitä vuonna nakki ja keppi.





perjantai 8. huhtikuuta 2011

Vanhuus ei tule yksin

Jep, tiistaina oli Länskäreiden huhtikuun tapaaminen Nummelassa, Presson kahvilassa, klo 17.30 alkaen. Mitäs tekee tämä rouva? No, hän tietysti istuu töiden jälkeen palaverissa hiukan vaille viiteen saakka ja huristaa sen jälkeen kaasujalka soikeana 24 kilometrin päähän kotiinsa, juurikin sieltä Nummelasta. Kotona hän sitten tyytyväisenä keittää kupin teetä ja hoksaa, että tarkoitus olikin jäädä neuletapaamiseen ja tulla vasta sitten kotiin. Rouvahan sitten heittää takkia niskaansa ja kaapaisee ensimmäisen kässäpussin matkaansa, joka vastaan tulee. Kotijoukot jäävät haavit auki katsomaan peräänsä. Taas saa kaasupoljin kyytiä ja eipä aikaakaan, kun hän onkin jo muiden neulojien joukossa. Sinne päästyään hän kohtapuoliin muistaa, että jätti kotiavaimen toisen takin taskuun kotiin. Kotijoukotkin taisivat lähteä illaksi liikenteeseen. Voi elämä, ei aina mene niin kuin elokuvissa. Loppu hyvin kuitenkin. Pääsin kotiin sisälle lopulta. Mutta olen huolestunut, muistini, minne se on joutunut? Lähettäkää se kotiin, jos tulee teitä vastaan. Kiitos!

Kutimia en ole hikeen asti kilkutellut, pää on aika tukkoinen vielä. Mutta neulomon hyväntekeväisyystempaukseen teen ainakin vielä toisen tämmöisen, pikkutiikerin.



Nopeatekoisia tämmöiset pikkuiset. Vaan taitaa olla ihan vastasyntyneen kokoa, kun tarkoitus oli tehdä 6kk vanhalle. No, jospa sitä vielä saisi aikaiseksi toisetkin.

Suomenlampaan sukkalankakin on saanut värihunnun ylleen



Sinikello on hän.

Seuraavana vuorossa uudelleenvyyhditys ja kenties hieman lisää värikylpyjä.

Oikein makoisan leppoisaa perjantaita.

Edit. pukkasin taas pienen satsin värjäyksiä myyntiin. Täältä löytyvät!

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Päivän agendalla

Huhtikuun ensimmäinen on kulunut yhä lepäillessä, mutta välillä hissuksiin tassutellessa. Oli pakko kaivaa kamera esiin löytäessäni veljekset Annin korista kylki kyljestä tuhisemasta. Mikäs se sen rakkaampi ja turvaisampi paikka kuin oman velipojan kainalo? Mitäs sitä pienistä, kuten karvaa täynnä olevasta nenusta..


Kaivoin myös pitkästä aikaa kerän lankaa esiin ja harkitsen puikkoihin tarttumista


Tämä on Harmaavarpunen. Koevärjäys viime viikolta.
Harmaaseen taittuvaa tummahkoa oliivia sekä vaaleaa harmaansinistä.
Blue Faced Leicester / Nylon 70/30 sockista (100g/345m 2ply). Melkoisen liukkaan tuntuista tämä villatyyppi, mutta katsotaanpa miten neuloutuu.

Mukavaa perjantaita kaikille!