Muistatteko vielä kummipoikani Pekan ?
Pekasta on kasvanut jo näin komea kissanalku.
Kyseessähän siis on veljeni koltiainen, joka on jo tähän ikään ennättänyt rymytä lähes yhden kiipeilypuun entiseksi ja sittenpä se uni maittaakin:) Tämä vesseli ei yhtään vähennä Repen ikävääni.
Niin siinä kuulkaa on nyt sitten käynyt, että Repeteus on päättänyt jäädä naapuriin. Parempi tässä tilanteessa Repen kannalta näin. Mutta meillä on nyt etsinnässä punasävyiset kollivauvelit tähän kasvamaan.
No tottahan Pekka vielä muistetaan! Valtavan suloinen nuorukainen. :)
VastaaPoistaVoi mikä möllikkä!!! Ja kisu vauvakuume kasvaaaaaaa <3
VastaaPoistaVoi suloisuutta! Vai Repeteus naapurissa... harmi! Toisaalta, hyvä että hän on löytänyt ilmeisesti tyydyttävän kodin ilman häiriötekijöitä. Minulla ei ole koskaan ollut punaista, vaikka se on ehkä ihanin kissaväri. Paitsi että nykyään olen jostain syystä tosi ihastunut harmaasen ja mustaan.
VastaaPoistaSuloiselta näyttävät unet!
VastaaPoistaIhanan lempeän vaalea raidoitus, vaniljajätskiä ja toffeeta!
VastaaPoistaMikä mussukka! Vai päätti Repe sitten muuttaa. Ehkä se on hänelle parempi, vaikka varmasti sinulla on kova ikävä =( Mutta onneksi poika on kuitenkin lähellä, voit varmaan käydä moikkaamassa =)
VastaaPoistaKyllä kissat on suloisia nukkuessaan :) Meillä tällä hetkellä nukutaan illat pitkät ja sitten n. 3 aikaan yöllä kuuluu krämps,kun Minni tai Naamu hyppää alakerran oven auki,sitten tassutusta kun tullaan portaat ylös. Minkä jälkeen hypätään yläkerran oven kahvalle ja jos et tässä vaiheessa ole tajunnut,että he haluaa ulos. Niin hetken päästää jompi kumpi hyppää sänkyyn ja tönii ja maukuu,niin kauan että heiät päästää ulos. Oi tätä ihanaa kissanomistajan elämää ;) Juu,ja vaikka nuo kissat välillä hiukan harmia aiheuttavatkin,niin ei me niistä luovuttais,on ne niin ihania :)
VastaaPoistaSöpöläinen. :) Sinulle on tunnustus blogissamme.
VastaaPoista