Ihana postipäivä!

Juuri sellaisina päivinä, jolloin tuntuu, että vähän kaikki on mennyt pieleen ja joka toisen asian kanssa on saanut taistella sekä ajella vielä sen päälle 200 km Viivi-biilillä. Sellaisina päivinä sitä ilahtuu ihan silmäkulmien kostumiseen saakka löytäessään postilaatikosta jotakin tällaista.

Ihania, niin ihania!

Ei sieltä kämmekkäiden alta näy, mutta räpylät ovat taasen aika turvoksissa. Tulivat siis enemmän kuin tarpeeseen taas. Onhan minulla muutamat ystävä-kultien näitä neulomat, mutta kun aina huikkailen parit toisistaan niin nyt on taas  tallella olevatkin. Kyllä minä vielä toisetkin parit etsin:)

Samoin on nestettä hiukkasen nilkoissa, mutta älkää antako sen häiritä. Sukat ovat aivan ihanat.

Lämpöinen halaus sinulle Klikli  

Minä laitan sinulle lankadippausta tulemaan kunhan kerrot mitä tahtoisit:)

Vinkkaan vielä täälläkin eräästä ajankohtaisesta asiasta. Jos tiedät punasävyiset (tai moniväriset muuten vain persoonalliset) maatiaiskollipennut (ei haittaa olivat sitten lyhyt- tai pitkäkarvaisia) vailla kotia tässä uudellamaalla, niin vinkkaappa meille. Täältä löytyisi koti pienille veljeksille. Asuisivat ensin kasvamassa ja elämän alkeita oppimassa tässä sisällä. Sitten ensi keväänä alkaisi ulkoilevan kissan elämä pikkuhiljaa.  Eli saisivat olla kuten nämä nykyisetkin siellä missä haluavat, ulkona tai sisällä. Maita ja mantuja tässä on yllin kyllin missä jolkotella eikä tarvitse olla naapureita häiriköimässä heti. 

JK. olen saanut ainakin kolme ihanaa tunnusta viime kuukausina. Kiitos teille niitä laittaneille, en ole unohtanut niitä. Vastauksia tulossa jahka ajatus taas juoksee.