lauantai 13. lokakuuta 2012

Kaunotar ja hirviö?

Aina joskus sitä hihittää itsekseen kameran linssin takana. Niin nytkin sillä ensin kuvasin tämän hiiviön


Eipä uskoisi, että on mitä lempein tyyppi. Näin syksyllä Kustilla tuota karvaa riittää ihan hirmuisesti. Pohjavilla kehittää itsensä hurjaan muhkeuteen ja kauluri ilmestyy tuonne leuan alle. Ei uskoisi, että kissi itse on hyvinkin normikokoinen tuolla kaiken karvan alla.

Pihalta sitten löytyikin sitä kauneutta, yhä.


Piti ihan vartavasten tallettaa arkistoihin talven varalle tämä ressukka apilankukka, muistoihin. Tuolla ulkona on tänään aurinkoisesta säästä huolimatta ollut ihan sellainen talvinen tuoksu. Tunnustan, että pikkuisen hirvittää tuleva pitkä ja pimeä talvi taas. Kynttiläkauppaan siis ja villavaatteita päälle. 

Nautinnollista viikonloppua teille kaikille ihanaisille!

22 kommenttia:

  1. Aivan ihana äijä toi katti :D Just tollanen mitä tekis mieli mennä paijaan ja rapsuttaan ja ilme katilla ois just toi kokoajan et oos nyt akka :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin;D aika äijähän tuo Kusti tosiaan aina välillä on.

      Poista
  2. Oi miten kauniit kuvat, hienot!
    Pikkukisu on niin söpö ja kuvistakin näkee, että eläväinen on.
    Hienoa kun karkulainen palasi/ napattiin takaisin kotiin. Mitenkäs se suhtautuu uuteen tulokkaaseen?
    Kyllä se Erityisen elämä suttaantuu ihan hyvin, oman paikkansa löytää ja elää omaa elämäänsä niinkuin sen parhaaksi kokee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kristiina:)

      Jep, Helmillä vauhtia piisaa tosiaan. Repe on ollut hyvin varovainen pienten kanssa, ei oikein mielellään ole lähellä, muttei myöskään ole mitenkään uhkaava. Varmaan lähinnä varuillaan toistaiseksi. Näin se pitää uskoa, että Esikonkin asiat varmasti järjestyvät parhain päin tulevaisuudessa. Turha varmasti pelätä etukäteen sellaisia mitä ei vielä edes ole.

      Zelda ite

      Poista
  3. Ei Kusti mikään hiiviö ole, vaan oman arvonsa tunteva kuningas ihan selkeästi. Kuvasta ihan välittyy kuinka hän nyt alentuu sun kuvattavaksi tällä kertaa. ;D Niin se on meitin kuningattarenki kanssa, paitsi nyt kun roikkuu puoliksi sohvalta koisimassa, oikea riepu tällä hetkellä. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terkkuja vaan Rievulle:) aka Kuningattarelle;D

      Poista
    2. Riepu otti terkut vastaan ilmeellä: vattuiletko mulle? ;D

      Poista
  4. Aikamoinen ilme! Sanoisin, että ymmärtää tärkeytensä.

    VastaaPoista
  5. On kovin muhkean kokoinen kissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi sentään vain 7,5kg. Kookas noin muutenkin eli pitkä ja korkea!

      Poista
  6. Ei se pimeä talvi niin paha ole kun on kynttilöitä ja villaa neulottavaksi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se Maiju pitääkin juuri ajatella:)

      Poista
  7. Voi suloisuutta, aivan ihana kuva♥ Onneksi tosiaan on noita kynttilöitä ja villa vaatteita, ei se talvi siksi niin kovasti pelota:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin:) Kääriydytään villaan ja poltellaan kynttilöitä ja neulotaan.

      Poista
  8. Ihania kuulumisia, kissoja ja lapsia ja kukkia ja kaikenlaista kaunista - ja vähän haikeaakin. En ole pitkään aikaan ehtinyt lukea kenenkään blogituotoksia, nyt on mukava istua sunnuntaiaamun rauhassa ja lukea ajatuksellä kuulumisista ja projekteista. Aurinkoista sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinkoa sinunkin sunnuntaihisi Aarnilintu:)

      Poista
  9. Kyllä Kustin kuva on ihanampi =)

    VastaaPoista
  10. Eihän tuo mikään hiiviö ole vaan ihana, pieni karvapallo! Komea kuin mikä.

    VastaaPoista

Lämpöinen kiitos kommentistasi:) Niitä on aina niin mukava saada ja lukea.