Voi huokaus! Tämä on todella ollut yksi niitä päiviä, jolloin miettii vain sitä milloin pääsee nukkumaan. Oikeastaan koko kauheus alkoi jo eilen sillä en löytänyt työkännykkää mistään, etsin joka paikan ja soitin tietysti siihen. Ei ääntä mistään, ei siis missään sisällä ja lopulta siitä loppui akkukin sopivasti. No, minä luotin sitten siihen, että olen jättänyt sen töihin latautumaan vaan eipä ollut sielläkään. Soittelin perjantaina käymäni kaupatkin, josko olisi pudonnut laukusta tai taskusta, en nimittäin omannut minkäänlaista muistikuvaa missä olisin sitä pitänyt. Niin se vain työpäiväkin kääntyi loppuaan kohden ilman puhelinta.
Kotiin tultuani selvittelin sitten kolmannen maailmansodan poikain väliltä, takavarikoin kaikki pleikkaripelit ja langetin puolen vuoden pelikiellon, kuuntelin täyttäkurkkua-huutoa pari tuntia ja lopulta juuri kun olin soittamassa lastensuojeluun, jotta noutaisivat nuo pois - tuli hiljaista. Jotkut juuri siivosivat käskemättä huoneensa ja joku tuli juuri kysymään, mitä voisi vielä tehdä?!
Tuokio takaperin tuli Miehekäs sisälle työpuhelimeni kanssa, makasi maassa auton takarenkaan vieressä 10 sentin päässä renkaasta. Miten olen voinut välttyä ajamasta sen päälle, olen sittenkin ilmeisen onnekas ihminen.
Tässä vaiheessa kysyin puolisolta päivän sujumisesta: Ferkun eturengas räjähti, ei sen kummempaa - tuo totesi. Yksi niitä päiviä...
Minä siinä miettimään millä mieltäni piristäisin ja katseeni osui lipaston laatikossa eräisiin ihanaisiin ja päätin testata vielä saisin korvakorut läpi korvan. Ovat nimittäin liki 6 vuotta olleet jo ilman. Meniväthän ne - ja nyt on tämänkin naisihmisen naama messingillä. Vaikean Oravan kiinalaismaatuskat (1.5cm) ovat ihanat, eikös?
Niin - ja tulee se päivä huominenkin ja tämäkin päättyi sittenkin ainakin jonkinlaiseen tyveneen, talossa rauha ja hiljaisuus, jospa lukisi muutaman päivittyneen blogin.
EDIT. Kuulin juuri, että Kuopus Kepposen puhelin kuivuu hyllyn päällä, oli aamulla pudonnut vessanpyttyyn. En voi muuta kuin hekottaa hervottomana....
EDIT. Kuulin juuri, että Kuopus Kepposen puhelin kuivuu hyllyn päällä, oli aamulla pudonnut vessanpyttyyn. En voi muuta kuin hekottaa hervottomana....
Jep, kiinalaismaatuskat ON kivat.
VastaaPoistaSulla on siellä vipinää ollut, kivasti taas kerroit jutut, mukava lukea ja hymy tulee huulille, mutta en mä siis vastoinkäymisille naura, en, mutta ... you know.
Otamme osaaa kehnoon päivän kulkuun! Täällä kilahti pinna "iskunkestäviin" ja "roiskevedenpitäviin" Nuukioihin ja hankin kestokäpälän. Ei ehkä naisellisin, mutta ei sekään ole naisellista, että sadattelee rikkoutumista äänekkäin äänenpainoin...
VastaaPoistaTsekatkaapa koko perhe tuo testivideo:
http://www.tescocontractmobilephones.com/landrover-s1/
Ja näitähän ei tarvi uutena ostaa, vähän käytettynäkin löytyy. Takuuaika peräti 3 vuotta:D
Aika rouheat maatuskat!
Kristiina: Tiedän mitä tarkoitat, alkoi taas eilen olla itselläkin sellainen olo, ettei voinut muuta kuin hekottaa puolihysteerisenä.
VastaaPoistaPau: Olipas nuo -hehee, minulla muuten tuo työmalli on juurikin sellainen työmalli, kumikuorinen, iskun ja roiskeenkestävä;)
Joskus on noita päiviä ja jos sen tietäis olevan tulossa, niin olis paras pysyä peiton alla piilossa koko päivä. No, onneks ei tiedä.
VastaaPoistaNäitä päiviä on siis muillakin! Että kuormaa kertyy, ja lopulta ei oikeastaan enää osaa kuin äimistellä, että oliko vielä muuta ;)! Onneksi on toisenlaisiakin päiviä. Toivottavasti tämä päivä on ollut parempi, ja huominen vieläkin parempi :)!
VastaaPoistaMammutti: Niinpä, onneksi tulee aina uusia päiviä:)
VastaaPoistaAnette: Tänään jo parempi, onneksi voi aina nukkua yön yli ja yleensä uusi päivä on sitten jo valoisampi.