Alli on aika tyttö

Näin se Esikko terapiahepastaan totesi tässä viimeksi. Oli istunut Allin selässä ja heppatytsin seisoessa hiukan epätasaisessa asennossa oli käskevästi komentanut: ”Seiso nyt Alli suorassa”. Positiivista tuossa oli se, että kaveri osasi hahmottaa, että itse olisi oikeassa asennossa jos hevonenkin olisi, edistymme siis hipsuvarpain koko ajan. Hellyttävää reissulla oli se, että meidän jälkeemme tuli uusi Esikkoa vanhempi poika sinne ja selvästi hermostutti kovin ja kun kutsu kävi hepoon tutustumaan, sinkosi poikanen karkutielle läheiseen puutarhaan ja isä tietysti perässä. Meillä ensimmäisellä kerralla oli toisin. Esikko olisi tutkinut hevosressun turvasta häntään asti, sormea silmään ja häntä ylös ja tutkimaan: ”Mikäs se täällä on?” Eli toinen on kovin arka ja toisella sitten on liiaksikin virtaa ja energiaa ja ennakkoluulottomuutta. Ehdottaisinkin pientä energiavaihtoa, toiselta vähän pois ja toiselle, miten olisi? Minäkin huolisin Esikolta ehkä noin 50% energiastaan, nyt ja heti – kiitos.

Tämä hellyttävä ruokailupaikka on takapihaltamme. Miehen serkun tekemä varmaankin aikojen alussa silloin joskus. Vaan hyvin tuo palvelee edelleenkin ja siellä vierailee jos jonkinlaista pupeltajaa pitkin kesää.

Minäkin siirryn tästä ruokailun pariin, kiitos!