Valmiina siis, nyt voin huokaista. Aikaa jäi ruhtinaallisesti eli ensi perjantaihin mennessä oli määrä valmistua. Silloin siis viimeinen mahdollinen päivä antaa tuo saajalle. Itse käyttäjän saapumispäivä onneksi on vielä aika kaukana. Molemmat on tosiaan tehty Opalin sukkalangasta ja molemmat aloitettu kärjestä, myös tumput. Reunoissa italialainen päättely. Nyt on hiukan sellainen höh-olo, mitä sitä tekisi? Onneksi on noita keskeneräisiä eli niiden kimppuun siis.
Pihapiiriimme on ilmestynyt ylimääräinen kisuli, sellainen hiukan omiemme näköinen tummanpunainen. Ilmiselvästi hyvinvoiva kotikissa, en tunnista kenen eikä anna kovin helposti lähestyä, joten toivotaan, että palaa omaan kotiinsa eikä ala säännönmukaisesti tässä pihassa oleilemaan. Mutta mielenkiintoista oli se, että muistutti näitä meidän katteja ja oli aika nuori eli voisiko olla vaikka Valtsu-herran poikia, hih! Herrahan kerkesi hiukkasen tyttöjen perässä juosta ennen kuin otti ohra ja leikkuri.
Ihana talvisää jatkuu ja kyllä nautinkin maisemasta, lisää vain tai ainakin annetaan pikkupakkasen jatkua, ettei nämä nykyiset vaan sula.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lämpöinen kiitos kommentistasi:) Niitä on aina niin mukava saada ja lukea.