Saparoflunssa?!

Vai mikä lie töpselitauti on nyt sitten iskenyt? Neiti Nökö ja minä olemme aivan kamalassa lentsussa. Onneksi kuumetta ei ole, joten tuskin noita edellä mainittuja nyt sitten kuitenkaan on.

Räkää kuitenkin on riittänyt niin, että niin kärsä kuin puoli naamaakin ovat turvoksissa oikein kunnolla. Olipa kiva viettää miehekkään kanssa leppoisaa hotelliviikonloppua. No, ei sovi valittaa, tilannehan voisi olla huomattavasti pahempikin. Mitä sitä nyt yhdestä nuhasta mahdotonta numeroa tekemään.




Neidin Lollipop-sukatkin kuitenkin sain valmiiksi. Lanka on itse koolattua Nallea. Perushuttua jälleen kärjestä aloittaen.

Ilma on upea ja kylällä vietetään elojuhlia, en vain taida viitsiä sinne tämän näköisenä vääntäytyä, tuolla jo pohjanmaalta alas tullessa ihmiset väistelivät metrien päästä, pelkäävät rassukat joka puolella saavansa sen oikean ja pahamaineisen taudin.

Minullekin tupsahtivat nyt sitten Sny:ni tiedot. Olenkin jo käynyt blogissaan vakoilemassa ja nuuskimassa tai siis nuuskin ennen kuin hajuaistini hävisi jonnekin. Onneksi tässä on nyt hiukan tätä rauhoittumisaikaa, ennättää hyvin tutustua hiukan taustoihin ja sitten ensi kuussa ihan täysi rähinä päälle.

Nyt taidan lähteä saunan lämmitykseen ja pöpöjen häätöön. Nauttikaahan viikonlopusta!

Vielä on kesää jäljellä

Suuret Saalistajat viidakon laidalla. Jep, kesä on ollut sen verran säiden puolesta otollinen, että pihan perällä näyttää tältä.

Viime viikolla nuoret herrat 1 v 2 kk pääsivät miehuudestaan ja saivat kaulaansa varmuuden vuoksi pannat. Eipä ole kumpikaan tahtia haitannut. Nopeasti on vuosi kulunut, on opittu metsästämäänkin. Kotiin tullaan ylpeänä hiiri tai myyrä hampaista roikkuen. Hienosti ovat myös Repe ja Valtsu ottaneet noviisit vastaan, omilla ehdoillaan. Välillä annetaan tassusta liian innokkaasti lähelle tunkevalle, mutta vain sen verran, että ottaa opikseen. Kosti on veljeään hurjasti isompi ja kookkaampi, eläinlääkäri pohti sitä mahdollisuutta, että näissä olisi joko norjalaista metsäkissaa tai sitten maine coonia. Tiedä sitten, eikä nyt väliksikään oli tai ei, mainiot, sosiaaliset kotikissat saimme. Kiitos vain sinne Järvenpään suuntaan. Täällä maalla on rauha vaeltaa ja mantuja juosta ilman, että häiritsisi naapureita.

Käsityöt, tikuteltu on, mutta valmista ei ole esitellä. Tuntuu, ettei oikein ole ollut aikaa riittävästi. Koulu alkoi lapsilla tänään ja se tarkoittanee viimeistään loppuviikkoa kohden kirjojen päällystystalkoita, apua! Niin ja pyykkikone laulaa taas puhtaita kouluvaatteita, huoh!

Tiistaita toivotellen

Haimoon Mannerheimintiellä!

Voi hyvä jysäys sentään! Enpä ole moiseen törmännyt kuin tänään. Valtatie 25:lta on pätkäisty tie poikki ja ohjattu kiertotie piskuisen kylämme läpi. Siellä nämä ajoneuvoyhdistelmät ja loputtomat jonot nyt suhaavat tuhatta ja sataa keskellä mutkaisia teitä. Hiukset pystyssä ajelin Haimoontien kautta kotiin tänään, en olisi tullut mokomaan sekasotkuun jos olisin tiennyt. Ajavat itselleen outoa tietä hirmuista ylinopeutta eivätkä uskalla ajaa riittävän lähellä tien reunaa. Siinä sitä sitten kohtailtiin toisiamme hipoen, itse kun ei enää reunemmas päässyt tieltä putoamatta. Tämän päivän saldo on yksi tieltä pudonnut rekka, vain vaatimattomasti typpeä kyytinään.

Huomenna taidan ajaa kirkonkylän kautta Moksiin ja sieltä kotiin. Onneksi tänne Jumalan selän taakse pääsee useampiakin reittejä. Ugh - olen puhunut!

Ujot Sukat

Uudet sukkani, väriliut ovat aivan ihanan pitkät ja väri huikaiseva. Lanka on tuota uutta Marks & Kattensin Fame Trendiä.

• silmukoita 60, koko kapeahko 39 räpylään
• puikot Knit Pro Symfoniet 2,5mm
• malli taitaa olla tuolta aivojeni viimeisestä takalohkosta napsittu, ei ainakaan tietoisesti mistään ole poimittu

Ujot - koska palmikko on piiloutunut tänne taakse, ujosti kurkkaa sieltä.



Lanka on aika rustiikkisen tuntuista ja pinta tuollainen hötöisen tuntuinen. En suosittele ostamaan mikäli et pidä Noron Kureyon Sockista, kihartuu samalla tavalla eikä neulejäljestä saa tekemälläkään viimeisen päälle siistiä langan epätasaisuudesta johtuen. Minulle tämä jälki sopii paremmin kuin hyvin - rakastan aika-ajoin tällaista epätäydellisyyden tuntua.



Täällä nautitaan viimeisestä lomaviikonlopusta. Maanantaina jälleen työpöydän ääreen takaisin. Hiukan saatiin jännitystä viikonloppuun enemmän kuin toivottiin sillä Kusti-poika otti ja hävisi torstai-iltana myöhään ja vasta tänään palasi kotiin. Kipitti kotimäkeä pihaan läpimärkänä ja jo kaukaa naukui surkeana nälkäänsä. Veikkaanpa, että kuuli kun tilasin miehuuden poiston ensi viikolle ja päätti lähteä "tyttöihin" ennen sitä. Meidän piti päästä lääkärille jo tällä viikolla, mutta tuo kunnallinen peruutti eikä sitten enää luvannut uutta aikaa sinne. Niinpä poltin päreeni ja tilasin ajan yksityiselle asemalle. Toivottavasti nyt ei enää tule peruutuksia. Nuoret kissaherrat viettävät aikansa sisäkissoina siihen asti, varmuuden vuoksi.



Täällä paistaa taas sateen jälkeen aurinko, ihanan raikas ilma.