Triangeli

Nyt se sitten kostautui, puolikuntoisena ympäriinsä pyöriminen ja lepäämättömyys. Ympärilläni pyörineet tautipöpöt saavuttivat minutkin. Kun viimein suostuin menemään lääkäriin, olikin tuomio suoranainen pyhä kolminaisuus: poskiontelo-, keuhkoputki- ja kurkunpäätulehdus. Korvakin kuulemma turvottaa ja punottaa kiitettävästi.  Ääni on kiitettävän käheä ja antilooppia on tarjolla uudenvuoden cocktailiksi. Eilisen lääkärikäynnin ja apteekkireissun jälkeen lohduttauduin pistämällä hellaan tulen..

ja aloittamalla herkullisen, rauhoittavan harmaan ..

.. ihanassa "isossa" tekeleessä killuu ihan yhtä ihana silmukkamerkki, jonka ystäväkulta lähetti

.. tämän pitäisi olla valmis vuoden loppuun mennessä. Tiukille kyllä menee sillä olen nyt toisen hihan puolivälissä ja toinen vielä puuttuu kokonaan, mutta kyllä se tästä valmistuu.

Lohtukaverinani minulla on Valtteri-poika, mamin oma kurnuttaja ja Singeri.

Vuosi 2010 alkaa olla viittä vaille valmis. Laskeskelin tuossa, että olen vuoden aikana tehnyt 20 kpl sukkia, lähes kaikki ohuista langoista, muutaman pipon tai muun tekeleen, 3-4 huivia ja nyt sitten loppuvuodesta tämä isompi "tekele". Kohtuullinen saldo, ottaen huomioon erilaiset rajoitukset matkan varrella. Värjäyksiä sitten onkin padasta porissut noin 180 vyyhtiä, hui! Onneksi osan voi aina pistää eteenpäin maailmalle.

Haluankin nyt vuoden vaihtuessa kiittää teitä kaikkia täällä vierailleita ja kommentoineita. Uusi vuosi ja uudet ja vanhat kujeet odottavat muutamien tuntien päässä. Sitä seikkailua kohden siis taas.

Juhlikaa turvallisesti, minun cocktailini jäävät näemmä aika heikoille tällä kertaa.



Sarjassamme eläinkunnan höpötyksiä: Juustosieppo!

Mikäs se sellainen oikein on? Annan pienen vinkin: tummanruskea tabby?kuvioinen, talvisin liki 12-senttiset karvat ja muhkean alusvillan omaava pörröturilas. Se istuu aamiaispöydässä tuolisi vieressä ja vaanii pöydälle sijoitettua juustoa. Testattu on, että loikkaa kevyesti liki puoleentoista metriin pienenkin siivun saadakseen. Sellainen sieppo se meidän Kusti-boy. Yrmeän näköinen kaveri, mutta harhaan menette mikäli luulette hänen yrmendaali olevan luonteeltaan. Vielä mitä, pehmopallero, joka rakastaa tulikuumia pattereita, välillä oikein hirvittää, että käristyy koko kattimaakari. Rakastaa myös sylityksiä ja antaa pyöritellä miten päin vain tahtoo. Eikä tuo juustoa liian usein saa, ei oikein terveellistä kissoille se.

Tässä minä yritän estää lankapaketin matkan maailmalle

(Pahoittelen erittäin hämäriä kuvia, välillä tuo karvakansan kuvaus on hyvinkin haasteellista)

Pikkupentuna Kusti oli oikein hoikkeliini poika, jolla kyllä oli melko pitkät karvat, mutta suhteellisen harvat. Sittemmin on pörhiintynyt oikein kunnolla eikä kaiken tuon karvamäärän alla suinkaan ole ollenkaan niin pullea. Erikoisosaaminen ketarat levällään selällään nukkuminen. Milloin ei sitten olla selällään niin muutoin vaan täysin takussa ja makkaralla sekä kärttyisenä räpsyvistä salamavaloista. Katse sen kertoo: "Häipykää!"

Mukavaa joulun jälkeistä elämää kaikille. Minä yritän parannella liian suklaan syönnin aiheuttamat näppyläni.

Lämpöistä Joulua!

Oikein lämpöistä ja rauhaisaa joulua kaikille!

Toivoo koko Taigan väki

Ilon läikkiä

Kyllä, olen vielä elävien kirjoissa, mutta juuri ja juuri. Ihan liikaa tekemistä ja liiaksi pitäisi revetä kaikkialle. Mutta jotain pientä näperrän silti koko ajan, aina hetken kerrallaan. Tuossa kuvassa näkyy tuo ihananihana tonttukortti, sain sen ja kauniin vihreän kirjanmerkin KristiinaS:ltä . Kristiina on varmaan kesällä saaressa nuo hellyttävät kuvannut, ihana kortti. Ja kirjanmerkki on jo kiltisti kirjan välissä, jonne kuuluukin. Yllätit Kristiina minut täysin, kiitos kaunein sinulle.

Tuossa kuvassa on myös jotain sellaista, jota olen luvannut tämän vuoden puolella tehdä, siis sen neuleen itselleni. Ylhäältä alas mennään - saumattomasti. Toivottavasti valmistuu vielä ennen vuoden loppua. Niin ja onhan tuossa nyt myös noita keskeneräisiä heijastinrossejakin.

 Olen yrittänyt voimaantua tässä viikonlopun aikana, jotta jaksaisin vielä tuon maanantain töissä pakertaa ja sitten jään loppuviikoksi vapaille. Tunnustan kyllä, että tulee tarpeeseen.

Lunta meilläkin riittää - katsokaas vaikka!

Lämpöä sunnuntaihinne!

Nairobin Torilla

Nairobin Torilla-sukat

Tarkemmat Speksit:

14s/puikko, puikot 3mm Knit Prot

Lankana 100% itsevärjätty merino 100g/310m

Omaan tassuun päätyvät.

Lankana näihin ruuhkaisen kirjaviin sukkiin käytin tosiaan itsevärjättyä sieltä ihan värjäysteni alkuajoilta.

Vyyhtihän näytti tältä:

Yllättävänkin rauhaisaa katsottavaa, loppujen lopuksi, sitten valmiina sukkina. Lankaa jäi 39-kokoisista sukista pikkuinen nöttönen eli kovin suuria sukkia ei yhdestä vyyhdistä taida saada. Tokikin teen aina melko pitkät varret, viluinen kun olen.

Pehmoiset ovat ja taitavat päätyä ihan kotikäyttöön, 100% merino kun ei taida olla niitä kestävimpiä saapaslankoja.

Myyjäisiin on valmistunut myös tällainen syysheijastinrossi. Muutamia pitäisi vielä lisääkin valmistua.

Tiistaina istuimme taas Länskärien neuleiltaa Nummelan Pressossa. Meitä oli melkoisen suuri joukko paikalla, pieniä "neulojia" myös kolmin kappalein. Hienosti jaksoivat ja viihtyivät ihan kaikki, niin isommat kuin pienemmätkin. Mukavaa oli myös nähdä uusia kasvojakin, tervetuloa vain kaikki lähialueelta tai kauempaakin joukkoomme.

Vinks:) Tuolla myytävien sivulla on vielä tuo Karkkipäivä-Dolly ilman uutta kotia:)

Paluu kesämuistoihin

Omenat, ne kasvoivat yllättävän komeiksi. Puut ovat ikivanhoja ja huonolla hoidolla olleita, joten meille suuri ihmetyksen aihe. Noita napsittiin melkoinen määrä suihimme. Toivottavasti samalla mehevä määrä vitamiineja myös talven varalle.

Peurat ovat pitäneet lopuista huolen. Tulevat rohkeasti ihan tuohon talon viereen pellon reunaan noita puputtamaan. Hyvä, että kelpasi sillä kaikkea emme itse jaksaneet syödä.

Kuvia kesästä katsellessa tulee hiukkasen haikea olo, mutta aika mokoma rientää kuitenkin sellaista vauhtia, että eiköhän tuo uusi kesäkin ole täällä taas nopeammin kuin huomaammekaan.

Nämä kaksi tyttöstä ovat tuoreimmat värjäykseni: Karkkipäivä-Dolly ja Sikuriina

 

Pukkasin ne tuonne sivupalkin myyntisivulle.

Työtoveri puolestaan saa tämän heijastinrossin, toiveidensa mukaisesti musta-harmaasävyisen.

Seuraavaksi vuorossa neljä vapaapäivää ja hiukkasen värjäystä, ahh..

On onni omistaa ystäviä

Katsokaapa mitä mä sain.. oi sentään!

Ystävä-kulta lähetti kipeille kätösilleni uudet kämmekkäät ja lähettipä myös reumalankaa, jota pyysin Tampereen messuilta tuomaan. Lähetän takaisin päin hiukan värjäyksiä ja jotain, joka on shhh vielä toistaiseksi. Tässä paketissa oli myös tuollainen ihailemani hellyttävistä hellyttävin saunatonttu ja saunatuoksu. Tämä tonttu kyllä majailee hellan huuvan päällä vahtimassa kodin turvaa ja suojelusta, en henno viedä saunaan piiloon, hih! Paketissa oli vielä tuollainen jouluisen näköinen paketti, jonka taidan säästää jouluksi. Kyllä olet sydäntä lämmittävän paketin koonnut ystäväiseni, kiitos kaunein!

Tämä tässä alla on Regian ohutta sukkalankaa 100g/420m ja nimeltään Syksyn Lehdet. Värjäsin tilaustyönä tämän, tilaaja ei toivonut ruskeaa tähän lainkaan, siksi kovin punervan sävyinen.

Keitokset ja tikutus sen kuin jatkuvat, mutta se on tunnustettava, ettei joululahjoja taida tältä pajalta tänä jouluna syntyä lainkaan. Ei mahda minkään, kiire on sen verran kova, ettei nyt vain onnistu. Tuleehan se ensi vuosikin sitten, toivottavasti.

Jumitus Maximus

Jumitus Maximus-sukat

Lanka: Kuka ihme voi milloinkaan muistaa, sitä sun tätä:)

Silmukoita ja puikkoja: 3mm Novitalaiset alumiiniset ja 10s/puikkonen

Työskentelytapa: Varresta lähdettiin ja lapaan päädyttiin, tiimalasi-kantapäätä (miten harvinaista!) käyttäen, kärjen silmukoin puikoin en neulalla.

Fiilis: Jee, yhdeksännet sukat itselle valmiina,  joko voisi ottaa ensimmäiset käyttöön? Raaskisinko?

Juuh, mikähän siinä on, että sitä jumittuu ensin noin sataan sukkapariin niin, että neuloo niitä kärjestä varteen päin tiimalasikantapäällä. Sitten ykskaks yllättäin innostuukin tekemään jämälankasukkia ja kas ihmettä! Tällä kertaa varresta alkaen. Sitten lopun voikin arvata, alkaa uhkaavasti näyttää siltä, että jumitus siirtyikin tähän tapaan. Anonyymit jumittujat, auttakee! Ei vaiteskaan, olen vaikean ongelmani tiedostanut ja sehän on jo puolet paranemisvaiheesta, eikös? Nyt jatkan ilman jämälankoja hetken, jospa se tästä taas normalisoituisi elämä.

Valo on kuulkaa karannut jonnekin, ei paistanut edes päivällä niin, että olisi kunnon kuvia saanut. Eipä auta, on vain odoteltava parempia aikoja.

Ilma on nyt niin kostean kylmä, ettei ole reumaatikolla oikein kivaa ollenkaan. Räpylät turvottelevat ja kävely on kankeaa. Sauna auttaa ja siellä käyn usein vaikka sitten saankin aina "saunakrapulan". On se sen arvoista kuitenkin.

Iloa päivään toi Miehekkään kehotus ryhtyä suunnittelemaan kellariin kodinhoitohuonetta. Sinne saisin kaikki värjäykseni, ompelukseni ja pyykkihuollot. Oih, mutta nyt on hiukan intoa hillittävä, nämä asiat eivät tapaa hoitua ihan kädenkäänteessä, joten jarrua intopiukeelle ja ihan rauhassa pohtimaan.

Iloa viikonloppuun kaikille, nautitaan kynttilän valosta ja hämyvaloista.

Lonkkaa ojennellen

Tunnustan, että vietän tässä viimeistä ylimääräistä vapaapäivääni istuen yhä pyjamassa, edessäni vastavalmistunut kermainen katkiskeitto. Onko rikollista istuksia arkena kymmenen jälkeen yöpuvussa? Öhöm - eikös sitä joskus aina voi ottaa rennosti, lonkkaa ojennellen. No, pikkuhiljaa ajattelin kuitenkin pukeutua ja ryhtyä Pipsa-pyykkäriäni täyttelemään.

Kerin eilen illalla yhden varhaisista värjäyksistäni ja voi pojat - mitä olenkaan ajatellut keitosta tehdessäni!

Vyyhdillä näyttää tältä

Kerällä sitten tältä, pahoittelen salamakuvaa

Varsi on aluillaan, joten ehkäpä jonkin ajan päästä valmistakin pintaa. Aika räimeän hilpeältä näyttää, se on todettava.

Sekin on tunnustettava, että vaikken aikonut vähään aikaan jämälankasukkia enää tehdä sellaiset valmistuvat tasaista vauhtia tuolta korista. Ei pitäisi koskaan vannoa yhtään mitään.

Kaksi tuoretta värjäystäkin on esiteltäväksi

New Orleans ja Olivia

Ja nyt kupilliselle kahvia ja päivän touhuihin toden teolla.



Voi sentään mikä vauhti!

Kuten varmaankin olette huomanneet, olen tässä kevään, kesän ja syksyn aikana innoissani värjännyt niin hirmuisesti lankaa, että alkoi suorastaan pikku paniikki iskeä siitä, minne kaikki värjäykset laitan ja kuka ne ennättäisi koskaan neuloa sukiksi sun muiksi asti.

Päätin sitten viedä kassillisen paksuimpia värjättyjä töihin ryhmälleni. Asiakkaissani on todella osaavia ja käsistään käteviä naisia. Eräs heistä, kutsuttakoon häntä vaikkapa Maijaksi, neuloo vallan hirmuista vauhtia. Muutamassa päivässä oli valmistunut neljät sukat. Neuloo siis omalla ajallaan iltaisin kotona. Nuo valmistuneet menevät nk. myyjäislaatikkoon, josta talon väki saa niitä ostaa pois ja niinhän siinä kävi, että kahdet kasasta hävisivät ennen kuin ennätin kameraa esiin kaivaa. Nämä ensimmäiset tästäkin ovat jo varatut, mutta ryöstin ne kuvausta varten hetkeksi. Maija neuloo aina varresta alkaen paksuilla puikoilla, tekee rehdin perinteisen kantapään ja silloin tällöin manailee mikäli vyyhti ei olekaan riittänyt pitkävartisiin sukkiin:)  Noissa alemmissa oli tosiaan joutunut jatkoa ottamaan uudesta vyyhdistä. Toisinaan jupisee myös ellen olekaan tuonut lisää lankaa tarvikelaatikkoon, heh! Ei ole kuulemma mitään tehtävää iltaisin.

Nämä molempien sukkien langat ovat noita varhaisempia värjäyksiäni tuolloin uutena lanseeratusta uudesta Nallesta. Siis 100g/260m ei riitä paksuilla puikoilla reilunvartisiin 40 kokoisiin sukkiin. Se on nyt sitten testattu. Mutta se pointti oli nyt se, etä oli todella mukava nähdä valmista jälkeä omasta värjäyksestä. Olen toki neulonut muutamat sukat itsekin noista, mutta kun värjäystapani vaihtelee vyyhdistä toiseen ja myös neulomismetodini erilainen ja lähinnä ohuisiin puikkoihin suuntautunut, niin ihan erilaistahan tuo jälki näissä on kuin minun tekemissäni muissa. Kuvasin pikapikaa työpaikalla, joten kuvausten taso ei liene huikaiseva.

Aika railakkaathan noista tuli, mutta silti kovin pirteät.

Muutaman värjäyksenkin olen aikaan saanut:

Vasemmalla Kevät (hentoa keväänvihreää semisolidina) ja oikealla Noita-akkanen (harmaata, ruosteeseen taittavaa punaista ja rehtiä liilaa)

Vasemmalla tässä Tankki täyteen (tummasta sinisestä petrooliin taittuva melkoisen semisolidi) ja oikealla hullunkurinen Taku Tikanpoika (höpöä keltaista, ruskan punaruskeaa, hentoa vihreää, harmaata ja tummaa viiniä)

Näissä käytin Happy Strickin No.1 ohutta sukkalankaa 75/25 100g/420m. Hienosti käyttäytyi tämä lanka. Heitin muuten Noita-akkasen myyntisivulle.

Ohjelmassa viikonlopulle rentoa oleilua ja pari ylimääräistä vapaapäivää alkuviikosta. Aion ottaa todella rennosti.

Ruusun myötä onnea!

Tämän jo menneen kesän ruusun myötä onnittelemme Nöpöstiinaa 

Vinkkaapa sähköpostiini osoitettasi ja ehdoton inhokkivärisi, niin en ainakaan ihan juuri sellaista sitten pukkaa  kyytiin. 

Sitten myös Lammas voisit päivittää minulle osoitetietosi sekä käydä valitsemaan haluaamaasi vyyhtiä myyntisivulta (sivupalkissa). Ykköspalkinnon kanssa kävi nimittäin niin, että KristiinaS päätti luovuttaa oman palkintonsa seuraavaksi lähimmäksi osuneelle, joka oli siis Lammas. Kristiinalla on kuulemma riittävästi lankaa. Eihän niin voi olla, eihän!? No, leikki leikkinä, suuret kiitokset Kristiina eleestäsi.

Kiitokset teille kaikille, jotka osallistuitte. Toivottavasti jaksatte jaarituksiani ja loputtomia värjäyksiä vielä jatkossakin.

Kymppitonnia uhkaa!

10 000-arvonta!

Niin rakkaat blogiini eksyjät. Ihan näinä hetkinä taitaa pukata kymppitonni puhki kävijälaskurissa, löytyy tuolta sivun alapalkista. Ihan huikea lukema, ajatella! Tännekin tosiaan joku aina välillä eksyy. Kiitokseksi ajattelinkin arpoa hiukan yli-innokkaan värjäykseni tuotoksia sen kunniaksi.

1. palkinto sille ken sen kymppitonnin bongaa ja ensimmäisenä hihkaisee

Hän saakoon valitsemansa vyyhdin tuolta sivupalkin myytävät - sivulta.

2. palkinto kaikkien osallistujien kesken arvottuna

Hän puolestaan saa yllätysvyyhdin.

Poikkaisen arvonnan heti mittarin poksahtaessa oikeisiin lukemiin.

Edit. KristiinaS näemmä kymppitonnin koppasi. Tehdäänkö reiluuden nimissä kakkospalkinnon kanssa niin, että jatketaan huomisiltaan asti klo 20.00 ja kaikki siihen mennessä kommentoineet ovat sen palkinnon jaossa mukana.

Tuomisia Tallinnasta

Jep, jep - kipaisimme ystävän kanssa päiväseltään Tallinnassa ja tuomisina minulla oli muutama täysvillainen neuletakki itselleni, kerä Anyn sukkalankaa upeana tumman siniharmaana, pihlaja- sekä omenapuunappeja. Toin tosiaan vain yhden kerän lankaa! Tämä on suorastaan historiallista, mutta ei tehnyt mieli ostaa yhtään enempää sillä tuntuu tuo värikäpälä koko ajan suoltavan vain uusia padasta. Käykääpä siis penkomassa vielä loppuja jäljellä olevia Lankatoriltani.  

Koko menneen viikon yritellyt flunssanpoikanen sen sijaan ei tykännyt reissusta oikein hyvää. Tänään olenkin sitten ollut lähes äänetön. Pieni vinkki kaikille tauteja poteville, nuo Lambin kuvassa näkyvät nenäliinat ovat ihan parhautta, ei ole palanut nenä vielä. Tietysti aloe veralle herkistyneet eivät noita voi käyttää, mutta muut sitten.

Minä pujahdan peiton alle, jotta jaksan töihin huomenna.

Lankatori

Tänä lauantaina kun ulos katsoo, on maisema hieman synkkä vaan eipä anneta sen häiritä eloa eikä oloa.

Tällaisina päivinä on hyvä jatkaa varaston penkomista. Muutama värjättyjen laatikko on nyt pengottu ja kaupan olisi seuraavat vyyhdit.

Pohjalanka uutta Nallea 100g/260m

Vasemmalta lukien vyyhdit 1 ja 2 Nro 2 Varattu

Hp. 10e/vyyhti

Pohjalanka uutta Nallea 100g/260m

Vasemmalta lukien vyyhdit 3 ja 4 Nro 4 Varattu

Hp. 10e/vyyhti

Pohjalanka uutta Nallea 100g/260m

Vasemmalta vyyhdit 5 ja 6

Hp. 10e/vyyhti

Pohjalanka uutta Nallea 100g/260m

Vasemmalta vyyhdit 7 Nro 7 Varattu ja 8

Hp. 10e/vyyhti

Pohjalanka uutta Nallea 100g/260m

Vasemmalta 9 ja 10

Hp. 10e/vyyhti

Pohjalanka uutta Nallea 100g/260m

Vasemmalta 11 ja 12 Nrot 11 ja 12 Varattu

Hp. 10e/vyyhti

Pohjalanka uutta Nallea 100g/260m

Vasemmalta 13 ja 14 

Hp. 10e/vyyhti

Pohjalanka uutta Nallea 100g/260m

Vasemmalta vyyhdit 15 Nro 15 Varattu ja 16

Hp. 10e/vyyhti

Nämä ovat vyyhdit 17, 18 ja 19 Nro 19 Varattu vasemmalta lukien

NRO 17 pohjanka Schoppelwollen 100% merino 100g/310m Hp. 14e/vyyhti

NRO 18  Nro 18 Varattu pohjalanka Schoppelwollen ohut sukkalanka  75/25 100g/420m Hp. 12e/vyyhti

NRO 19 pohjalanka Schoppelwolle Seide 60% villa 20% bambu 20% silkki 100g/420m Hp. 15e/vyyhti

Värjäyksessä käytän Ashfordin happovärejä, joille on myönnetty Ökö-Tex 100 -standardi. Värjään kaikki omaan käyttööni tulevat langat Zelda´s Dippins - menetelmällä eli mielipuoliseen tapaan enempiä miettimättä sinne tänne dippailemalla, joten langoilleni en lupaa kilttiä tai säännöllistä käytöstä raitojen tai läikkien suhteen, jokainen vyyhti on erilainen ja tuottaa oman yllätyksensä neulottaessa. Huuhtelen ne aina mahdollisimman huolellisesti, mutta siitä huolimatta suositan hellävaraista käsinpesua 30 asteessa.

Osto tapahtuu ilmoittamalla kommentissa halutun vyyhdin numero ja oma yhteystieto, mikäli et yhteystietojasi tahdo julkisesti ilmoittaa, voit laittaa ne tuonne blogin sähköpostiinkin. Postikulut postin hinnaston mukaan.

Iloa lauantaihinne, menen jatkamaan raivausta.

Sopalla Batmanin kanssa

Villi mielikuvitukseni on jälleen laukannut ja minnekäs muualle ne tulokset sitten päätyisivät kuin värjäyksiin. Lämpöisen keltaista appelsiinia, tummaa suklaata ja lakritsia langan muodossa. Tai oikeastaan Batman kiitämässä viitassaan meidän kuraisella kylätiellämme, helmat ihan kurasta ruskeana, hih!

Uusi höpö idea muhii jo, katsotaan mitä siitä sitten seuraa, höpsöjä yhdistelmiä varmaan ainakin.

Esikko on tukitädillään, Nökö-neiti kaverillaan yökylässä ja Kepponen saa varsinaista syli/vierihoitoa. Minä puolestani keitin lemppariani eli maailman parasta soppaa . Tässä minun versiossani on mahdoton määrä chiliä ja valkosipulia sekä todella runsaasti katkarapuja. Tämä yhdistelmä takaa sen, että koko 3 litran kattila on yksin minun:) Ja tätähän on ihan pakko syöpötellä koko talon kurjimmassa kunnossa olevasta jättisavikupista, maku on heti potenssiin kymmenen parempi.

Taisin edellisten jämälankasukkien yhteydessä luvata, etten vähään aikaan sellaisia tekisi. Ei pitäisi luvata sillä mitkäs muutkaan kuin jämäsukat sitä tämä täti taas aloitti. Odotan jo kauhulla päättelyurakkaa.

Kaunista ja chilintuoksuista viikonloppua kaikille!

Räyhäpellen sukat

Just niin, eikös ne juuri tällaiset voisi olla? Kaikkia outoja värejä yhdessä – mahdollisimman riemunkirjavasti yhdisteltynä. Esikkoa kiusaa känkkäpäivinä aina Räyhäpelle ja kun kysyin häneltä kenen sukat nämä voisivat olla, ehdotti tuo pöppänä, että annetaan Räyhäpellelle eli sille siis! Koko nyt kuitenkin on se 39, kapeahkoon kalossiin.

Näissä oli niin hirmuisen monta langanpäätä pääteltävänä, että nyt kyllä pidän jonkinmoisen tauon jämälankasukkien teossa. Ei jaksa nyhertää noita päättelyitä ihan joka sukkien kohdalla tämmöistä määrää.

Nykyisin sujahtaa nämä viikot sellaista vauhtia ohitse, että ihan jatkuvasti on viikonloppu! Nytkin ollaan jo torstaissa. Minne se aika mokoma oikein kiitää?

Mukavaa mieltä teille kaikille.

Siitä se ajatus sitten lähti

Reilut viikko sitten osui kuvan villatakki silmiini ruotsalaisketjun liikkeessä ja se oli kyllä rakkautta ensisilmäyksellä. Laadukasta villaa ja rauhallisen lempeitä sävyjä, mukavan ohut takin alle ja silti hulppean lämmin. Sävyjä ja värejä tuijotellessani alkoi takavasemmassa aivosolussa itää ja kas - tuloksena oheinen vyyhti. Perusnallea tuo pohjalanka. Tästä nyt sitten villatakkiin mätsäävät sukat, eikös juu?

Minut on syysväsymys ja hurja työkiire nielaisseet ihan täysin ja se ei ole kyllä mukavaa sillä tarvitsen määrätyn annoksen minulle rakkaita tekemisiä per ilta, jotta jaksan ja kun ei ole kunnolla aikaa edes värjätä niin ... voi surku! Mutta, jospa se tästä taas syystohinat pikkuhiljaa rauhoittuisivat. Ainakin vitamiinikuuri taitaa olla viisain napata talven varalle.

Tänään olen..

..herännyt luvattoman aikaisin vapaapäiväksi.

..hurauttanut Esikon ja Neiti Nökön kanssa ratsastusterapiaan

..ihmetellyt jatkuvasti sisälle livahtavia kissoja

..värjännyt uutta lankaa

.. neulonut 1,2 sukkaa

..käynyt saunassa

..päivitellyt tukkeutunutta saunan viemäriä

..etsinyt jälleen sisälle piiloutunutta kissaa

..päättänyt julkaista lukijoiden kiusaksi uuden värjäyskuvan

.. katsonut epätoivoisena karttuvaa lankavarastoani

Siksipä kysynkin: olisiko innostusta jos pukkaisin jonkinmoisen ylituotannon erän myyntiin?

Tiistaiporinat

Hamstratut perusnallet 100g/260m muuntautuivat sitten uuteen värikylläiseen muotoonsa.

Mieli kujertelee jo uusissa yhdistelmissä täyttä häkää, joten eihän se auta muu kuin jatkaa porinoiden parissa. Sen verran kuitenkin nälkä kurnii jo tähän aikaan iltaa, että kenties kuitenkin puraisen jotakin ensin. Täytyyhän sitä taata värjäyskunto - eikös?

Värikylläistä tiistaita kaikille!

Metsänpeikko tahdon olla

Katsellessani noita kahtakymmentä jäljellä olevaa varjo-KYH:ni aloitusta, en voinut olla vaipumatta epätoivoon. Nämä oikkuilevat räpylät ja tassut vaativat jotakin muuta välillä, samoin kaipasin jonkinlaista yllätystä elooni. Siispä tassuttelin jämäkerälaatikolleni ja kaivoin kolmosen puikot esille niiden ainaisten kakkosten tilalle. Tein myös historiaa sikäli, että aloitin sukkaset tällä kertaa varresta! Mitä ihanaa sekamelskaa värien kanssa ja miliuuna pääteltävä lankaakin, mutta ei puhuta niistä vielä.

Metsänpeikon Sukkaset

Silmukoita 40, puikot Novitan (pahamaineiset) alumiiniset 3mm, 39 kapeaan tassuun

Lankana: Jämälaatikon aarteita: Noro Kureyon Sockia, Markkalankaa, Jitterbugia ja vaikka sun mitä sävyyn sopivaa. Neulottu kaksinkertaisista langoista.

Fiilis: Juuri sellaiset mitä tarve huutelikin: paksun paksut ja mukavasti paljasta jalkaa myötäilevät.

Tässä ne sitten ovat – ihanaakin ihanammat, merinon, perusvillan ja kaiken mahdollisen ja mahdottoman sekoitukset: Metsänpeikon sukkaset! Lämpöiset kuin mikä, normaalia hiukkasen paksummatkin ja vaikka muuta taannoin väitin, laitoin ne jalkaani jo ennen kuin seitsemännet ohuet ovat valmiina. Vaan, tämän verran fuskua sallittakoon, eikö vain? Pikkuisen turvonnut polvikin tokeni kuin taikaiskusta, on se vaan taikalankaa tuo merino.  Uudet tilkkutäkkisukkaset ovat jo puikoilla, tällä kertaa mennään viileämmissä sävyissä.

Valmistumisessa edesauttoi suuresti eilinen Helsingin keikaus ystävä-kultaa tapaamaan. Bussimatkoilla on aikaa tikuttaa kaikessa rauhassa.  On aina muutenkin oikeaa elämän eliksiiriä tavata ja höpötellä kaikesta taivaan ja maan välillä. Aika rontti vaan aina hujahtaa ihan liian nopeasti, mutta ei hätää, otetaan taas uusiksi sopivan tilaisuuden tullen.

Värjäyksiäkin on taas porissut padan täydeltä, perheparkani poloinen:)

Ajatusten aamiaisia

En tiedä ovatko teille tuttuja Positiivareiden ajatusten aamiaiset?

Minulle tuollainen on työsähköpostiin kopsahtanut jo monen vuoden ajan ja aika-ajoin sieltä löydän harvinaisen osuvia ajatelmia. Tänään tällaisen:

AAMUN AJATUS

Elämääsi eivät ensisijaisesti määrää

ulkoiset edellytykset ja olosuhteet,

vaan ajatukset, jotka pyörivät mielessäsi.

-N.V. Peale

Tämä nyt tuli siksikin ajankohtaiseksi, että lähiperheessäni on alkoholiongelmainen henkilö, joka pitkän lähes kaksivuotisen raittiuden jälkeen on repsahtanut. Kuinka pysyvästi ja kuinka pahasti - sen aika näyttää. Mutta surullisinta tuossa on se, että sitä "syyllistä" hän etsii minun suunnastani repsahdukselleen. Yllätyin koska olin luullut olleeni tukena raittiuden polulla, kannustaneeni ja auttaneeni mahdollisuuksien mukaan. Paha mieli on suunnaton, jo pelkästään romahdusten vuoksi, mutta varmastikin pahiten noiden syytösten vuoksi. 

Itse ajattelen kuitenkin niin, että ongelmaista on jossakin kohdin lakattava paapomasta ja loppuun saakka tukemasta ja hänet on ikään kuin heitettävä sinne syvään veteen ja minä päätin nyt liki 17 vuoden jälkeen tehdä niin. Liekö osasin itseni selkeästi tuossa ilmaista. Tiedän - kuulostaa äärettömän julmalta, mutta vietettyäni liki kolme päivää epävarmuudessa toisen elossaolosta tai kunnosta ylipäätään, en enää tajua mitä muuta voisin tehdä. Toivottavasti kohtaa itsensä ja omantuntonsa peiliin katsoessaan, koska vain sitä kautta hän pääsee todellisten syiden lähteelle ja pysyvän toipumisen alkuun.

Iloisiakin asioita on tapahtunut, voitin arvonnassa! Posti kantoi suloisen kisukukkaron Sitä Tätä Tota-blogista, kiitokset vielä sinne!

Muistakaa olla muille yhtä kilttejä kuin itsellenne ja itsellenne yhtä kultaisia kuin muille!

Ahne possu nähty liikenteessä!

Tiedättekös mitä kärsimätön värjäri teki? Paineli lapsen terapian aikana (tunti aikaa häsläämiseen) Suureen Tavarataloon Saukkolaan ja tyhjensi valkoiset Nallet juuri siitä kohtaa hyllyä (20 kerää) pahimpaan värjäämisen nälkäänsä. Tämä samainen vastuuntunnoton värjäri lunasti myös Miehekkään lupauksen syntymäpäivälahjasta ja tilasi Toikalta vyyhdinpuut, joilla toivottavasti suitsait-sukkelaan kerät muuttuvat vyyhdeiksi ja rannekanava säästyy. Siitä lopusta puhutaan sitten joskus jos puhutaan, kassotaan nyt ensin mihin liemeen itseni laitoin.

Tähän väliin lienee sopiva hetki esitellä viimeisimmät padan tuotokset:

Ohutta 75/25 sekoitusta nämä.

Annilla on ilokseni juoksu ja tiesittekö, että koirillekin on nykyisin kertissiteitä. Olipa vinkeä tunne kassalla ostoksia maksaessani, hih!

Höpönassun kanssa hassutellen

Sunnuntai, joka vuorotellen näyttää mitä ihaninta auringonpaistetta ja sitten taas hetken perästä pilvistä ja synkkää mieltään. Kuin mieltään yhtenään muutellen, kummallinen säiden herra meillä tänään.

Olemme Esikon kanssa nauttineet sunnuntaista höpöjuttuja pöpötellen ja muutenkin hassutellen.

 

Esikko koputti päähäni ja kysyi:

- Onko ketään kotona?

Minä hänelle vastasin:

- On täällä äiti ainakin.

Sitten oli minun vuoroni koputtaa villikon päätä:

- Kop, kop, onko ketään kotona?

- Ei ole ketään kotona täällä.

- Onko ihan tyhjää täynnä?

- On, ihan tyhjä koko pää. Tule huomenna kysymään uudestaan.

Aivan hassu koko poikanöpöni. Siltikin uskon, että tuolla pääkullassa on tyhjyyden lisäksi kyllä muutakin:)

Se on sitten alkamassa syyslomaviikko lapsosilla ja kotona oletettavasti kaaos, puuh! Itse olen töissä koko viikon.

Minä puolestani olen löytänyt itseni neulomasta kiihkeästi työsukkia Miehekkäälle ja sekä kahdelle muulle työn raskaan raatajalle, huh! Miten noilla voikaan kaikilla olla liki 45 jalka? Kysyn vaan, kyllä on siunaus paksummat sukkalangat ja jämälankalaatikko, ainahan noita voi neuloa moninkertaisina, jee!

Ja ei kun nitkuttelua jatkamaan. Nauttikaahan sunnuntaista!

Oodi villabambulle

Siitäkin huolimatta, ettei tästä pohjalangasta ainakaan tämän hetkisillä taidoillani saa voimakkaampia värjättyä, olen suorastaan rakastunut tähän lankaan. Sopivan rouhean näköistä, suorastaan juurevan tuntuista. Sopii mielestäni mahdottoman hyvin murretuille jopa synkille väreille ja sitten taas toisaalta myös noille heleillekin sävyille.

Niitä synkempiä sitten tällä kertaa värjäsinkin. Harmaaseen taittuvaa oliivinvihreää, luumulilaa grafiitilla sekä ruskean sävyjä.

Mutta voi sentään, nyt ne ovat jälleen loppu. Ahneella värjärillä on se kuuluisa kakkainen loppu. Eipä auta itku eikä hammasten kiristys. Taidan koitella seuraavaksi ihan tuolla perusnallella, miten ottaa väriä itseensä. Sekin on minusta oikein mukava perussukkalanka.

 

Tänään oli suunnitelmissa lähteä katsomaan ystäväkullan keikkaa, vaan Esikolla ei ollut hoitajaa ja oma kurkku on kuin santapaperia. Niin siinä on tainnut käydä, että se kaikkialla pyörinyt flunssa on uhkaavan lähellä. Kaikki muut ovatkin sitä meillä ja lähiympäristössä jo poteneet.

 

Tänään ohjelmassa siis hyvin rauhaisaa kotieloa ja lämpöinen sauna. Ja ehkä vielä niitä värjäyksiä. Toivottavasti jaksatte niitä vielä katsella.



Kurkkaus syksyiseen iltapäivään

On jo ilta ja takana täysimittainen työpäivä, lennellen sinne ja tänne. Tuntuu kuin vuorokaudesta aika loppuisi kesken vaan eipä auta, jostakin sitä on vielä hitunen lisää kaivettava sillä…tällekin illalle on vielä monenlaista tehtävää. Muistelen pyykkivuoren korkeuden hipovan liiallisia korkeuksia enkä uskalla mennä katsomaan poikain huoneeseen. Sovitaanko, että vastuu on heidän?

Jotakin hyvin peruspurkkaa on valmistunut, perustavissukat Neiti Nökölle, Novitan 7V Polkasta. Valon määrä on ikävän rajallinen ja pikkuhiljaa on ollut pakko turvautua salamaankin valoa antamaan.

Koska oli julmettu kiire, piti singahtaa marketin lankalaarille ja napata sieltä paksua lankaa ja kutaista sukat suit sait, mutta nyt ovat jo neidin jalkaa lämmittämässä eikä aikaa tuhraantunut liiaksi kuten minulla kutimissani usein valitettavasti on tapana.

Ainoastaan se harmittaa näin jälkikäteen, että kun tuota lankaa nyt on jokunen kilo noissa varastoissani, niin olisinhan minä voinut kaksinkertaisestakin tekaista sen sijaan, että taas uutta ostin. Viisas pää, mutta perinjuurin myöhäisherännäinen, höh!

En tiedä olenko koskaan kertonut, mutta Annilla on eräs erittäin höpsö tapa. Kulkee ovista lähes aina peruuttaen eli takaperin. Kävelee siis siihen kynnykselle asti normaalisti ja sitten pyörähtää ympäri ja peruuttaa hanuri häntäkikkaroineen edellä ja kynnyksen toisella puolella jälleen ympäri pyörähdys ja normaalisti eteenpäin. Höntti hömelö, tuo meidän hauva.

Värjäyksilläkin taidan jälleen kiusata.

Tässä ohuet perussukkalangat

Ja tässä vuorostaan villabambu, ottaa huomattavasti heikommin väriä itseensä vaan niinhän ne bambusekoitteet useinkin

Ulkona on aivan ihana auringon paiste, siitä on rynnättävä kipin kapin nauttimaan. Iloa teidänkin keskiviikkoonne!