Saanko esitellä pikku-Lepakkomme:)
Eilen illalla huomasimme Helmi-ressun silmien rähmivän oikein tosissaan. Aavistuksenhan sitä jo heti silloin noutaessa epäilin ja näin tosiaan sitten olikin. Onneksi oli tälle päivälle varattuna tuo perusterveydentarkastus molemmille, niin Helmille kuin Pellellekin. Ei siis muuta kuin pienet kantokoppaan ja huristeltiin Nummelaan.
Ihana lääkärimme totesi saman kuin me olimme epäilleetkin. Siis, että Helmi on Helmi ja tosiaan uskoi pikku neidin olevan vain sen 8+ viikkoa vanha. Pelle lienee ilmoitetun ikäinen ja tähän nyt viittaisi myös painotkin eli Helmi painoi 750g ja Pelle 1540g. Pienoisemme siis 2 ja 4kk.
Ei korvapunkkeja, Helmillä silmätulehdus, erittäin laihanlaisia, mutta jo nyt pulskistuneet jonkin verran eli ei mitään mitä hyvä ja laadukas kissanruoka ja hellä hoiva ei auttaisi. Madotus suoritettiin ja madotellaan nyt varmuudeksi vielä muutaman kerran lisääkin. Helmi on antibioottitipoilla viikon verran, Pellen silmät ovat terveet. Mennään sitten hakemaan ensimmäiset rokotukset kuukauden päästä kunhan Helmikin on hitusen kasvanut ja molemmat vahvistuneet ja saaneet kunnon madotuksen vielä toistamiseen.
Lääkärissä käyttäydyttiin niin hienosti, että johan olimme ylpeitä. Vain siinä vaiheessa kun lääkittiin kumpaakin olivat sitä mieltä, että nyt riitti tätä lajia.
Kotiin päästyä sitten maittoikin ruoka ja kunnon riehunta, sitten taas Pelle olikin jo aika uupunut
Hauskaa miten eri luonteisia nämä pienet ovatkaan. Pelle on itse rauhallisuus suurimman osan aikaa, ihan kuin ajaton viisaus jo asuisi silmissään. Hänestä on helppo ottaa tämän kaltaisia kuvia, on paikallaan kuin patsas. Hauskasti tosin pitää häntäänsä. Pojalla kuulemma nikamaepämuodostuma tuolla hännänpäässä, joko satuttanut sen pienenä pentuna tai sitten synnynnäistä. Helmi taas ihan kuin se Aristokattien Marie, aina räpeltämässä jossain ja vauhti sellainen, ettei toivoakaan juuri saada tarkkoja kuvia.
Mutta nyt sitten nukkumaan viikon työ- ja toimintaväsymyksiä pois:)