Nami nami

Heips! Olen herkutellut taas väreillä.

Ensiavuksi raakalankatarpeeseen ostin jokusen kerän Novitan valkoista Tico Ticoa. Pistin sitten samantien padan porisemaan ja sieltä putkahtivat sitten nämä.

Auringon määrä on vaivihkaa lisääntynyt ihan huomaamatta ja olenkin huomaavinani, että mielialani ja oloni ovat paljon reippaammat ja virkeämmät. Johtuneeko sitten kahvin juonnin lopettamisesta, kunnollisesta veden juonnista, riittävistä yöunista vai mistä, mutta pääasia, että näin nyt on. Ihanaa kerrassaan kuitenkin.

Siitähän seurasi nyt myös se, että loikkasin heti väripadan kimppuun höpönkiilto silmissäni. Se on kuulkaa menoa taas, voi kehveli.

Leivontapäivä

vaan - ei sellainen mitä yleensä.

Tässä nimittäin leipuri itse

Jahtasi lintulaudan alla maata silmä kovana (lumen alla taitaa rapistella hiirut) parisen tuntia ja sitten hiipi sisälle leipomaan ja tassuttelemaan.

Minä olen rakastunut mustaherukkamehuun ja villaan, mutta jälkimmäinenhän nyt ei ollut yllätys kellekään.

Tänäänkin on ylläni kolme kerrosta villaa, tässä näytille kaksi niistä

Muutoin olen puuhaillut tämmöisiä

Rakas apurini Vilma, auttaa uskollisesti vyyhdityksessä vaikka onkin saanut ylleen pieniä väriroiskeita sun muuta. Ei turhantarkka lyyli, onneksi.

Mustaherukkamehusta vielä, vinkatkaapa jos tiedätte makeuttamaton sellainen kauppojen hyllyltä. Olen allerginen aspartaamille ja asesulfaami K:lle, joten sellaisia sisältäviä en voi käyttää. Sokeroituja taas tahtoisin välttää,  makeutan kuuman mehun itse hunajalla.

Ihana, ihana päivä!

Ulkona on pakkasta 10 astetta ja aurinko paistaa täydeltä terältä, siis ihana, ihana päivä, eikös vaan?

Kissat ovat pikkuhiljaa uskaltautuneet ulkosallekin haistelemaan ja Annin piti käydä joka kulmalla tonttia louskuttamassa. Varmaan piti räyhätä vahtimerkit koko viikon varrelta, heh!

Lunta meilläkin riittää, mutta kauniita kuvia en pihasta juurikaan saa koska Miehekäs säilöö koneitaan siellä täällä ja aina joka suunnassa on jokin värkki maisemaa koristamassa, mutta olkoon. Näillä mennään.

Järjestelen paikkoja ja pengoin tilaa uusille värjäyksille, vastaan tulivat nämä merinosukkalangat.

Pukkaan ne tuonne sivupalkin myyntisivulle jahka ennätän.

Ulkona upea auringonpaiste, perhe terveenä (no, ainakin melkein), lintulauta pikkulintuja täynnään, mukissa kuumaa mustaherukkamehua ja kädessä laskiaispulla, voisiko enempää pyytää?

Aurinkoa teidänkin viikonloppuunne.

Aih!

Jep, iski ankara jännetupin tulehdus ja reumapolilla tuikkasivat kortisonipiikin tuohon. Ensimmäinen kerta kun sellaisen jouduin hakemaan. On  toki limapussin tyhjennyksen yhteydessä piikkiä ennenkin laitettu, muttei näin ihan pelkän tulehduksen vaan eipäs auta. Pahin turvotus laskikin jo tänään (eilen tuo tuikattiin), joten arvatkaapa poltteeeko tarttua taas tekeleisiin. Jos ihan maltilla vaan..

Kuvassa näkyy myös Esikon Löylynhenki-maskotti. Toi tuon minulle ja ryösti Lilan minulle tekemän saunatontun, nukkuu nyt sen kanssa yönsä ja minulla on vain tämä vaan onhan tuokin ihan hellyttävä ukkeli.

Olen myös kahvilakossa, viides päivä nyt ja toistaiseksi Rooibos maistuu ihan hyvälle.

Valtsu on meillä mamin kisu ja aina jossain liepeilläni sisällä ollessaan, on vain niin nopea, etten tahdo ennättää kuvaa napata

Höpö herra, kun on nälkäinen niin ryhtyy kiusaamaan Anni-parkaa terävine kynsineen.

Kusti taas norkoilee josko saisi juuston palan - edes pienen. En tiedä mistä tuo sen aina vainuaa milloin juusto on pöytään nostettu, outo kisu.

Täällä suunnitellaan värjäyksiä, kun ei kerran neulomista oikein pysty kunnolla harkitsemaankaan.

Nautitaan viikonlopusta kaikki.

JK. Oikein kauniit kiitokset teille edelliseen postaukseen ystävänpäivää toivotelleille.