Marraskuun paketti ystävältä

Nimittäinkin salaiselta neulesellaiselta:)

Ja on kyllä sanottava, että minun Snyyni on osannut koota kyllä niin minun näköisiäni paketteja, että ihmetystä herättää. Joudun tunnustamaan, etten ole yrittänyt selvittää kuka olet. Haluan säilyttää jännityksen loppuun saakka. 

Mutta katsokaas mitä ihanuuksia paketista tällä kertaa paljastuikaan:

Hurjan ihania juttusia!

Pehmoista ja herkullisen väristä Laurin villalankaa. Tämä on tekokuituvahvistettua, joten tästä saan vaikka miten pehmoisia sukkia. Välähti jo mielessä sellaiset hauskat raitasukat.

Lisäksi Novitan Joululehti. Oikeassa olit Sny-kulta, ettei minulle Novitan tilaajana tätä ole tullut ja useammankin kerran olen sen ostamista pohtinut. En vain ole saanut aikaiseksi. Siellä oli nopealla vilkaisulla jo useampikin ohje, jonka voisi toteuttaa.

Jälleen pitkällä ja mukavalla viestillä varustettu kortti, jonka kuvakin sulatti taas sydämen. Meillä myös täällä niin pimeää, kosteaa ja kylmää. Pikkuinen pakkanen ja vähän sitä valaisevan kaunista lunta, niin johan mielikin olisi hiukkasen virkeämpi heti.

Messuiltu on molemmat, eiköhän yritetä joskus sitten kohdatakin siellä jos samalle päivälle sattuu osumaan tulevaisuudessa, mitäs sanot:)?

Tuon kuvassa näkyvän namun suklaapatukan meinaan haukata kuuman teekupposen kanssa hetimiten ennen kuin lapsoset kotiutuvat koulusta ja ehtivät apajille.

Kaunein kiitos jälleen sinulle Sny-kulta. Olet kyllä onnistumut minut jälleen yllättämään niin iloisesti ja miellyttävästi. Sinullekin valoa, iloa ja voimasäteitä tähän syksyiseen talveemme.

Reissussa kainalosulhasten kanssa:)

Olin jo aikaa sitten sopinut Lilan kanssa Tampereen kädentaidot-messuille lähdöstä. Sitten ryökäleen selkäni prakasi ja pelkäsin jo, etten sinne pääsisi. Kaikesta huolimatta seurasin tilannettani kotosalla ja koska minulla oli nuo kepit (kainalosulhaset) ja kiputilanne hyvässä hallinnassa, päätin uskaltautua messuille suunnitelmien mukaan perjantaina. Osittain myös siksi, että samalla tuli testattua omaa tämän hetkistä kuntoa. Tunti ja istumaan, tunti ja istumaan - sitähän se oli ja sinne yhteen mennessä alkoi messukunto ainakin minulla jo ihan ryytymään. Istuksin siellä kivimessujen penkillä huilaamassa. Eilinen ja tämä päivä on sitten ollutkin aikamoisen kipeä olo. VR:lle pointsit meidän liikuntarajoitteisten huomioimisesta, pääsin matalalattiavaunuihin ja vain muutama hassu porras matkan varrella. Onneksi Tampereelta ei ole pitkä aika matkustaa, mennessä Tikkurilasta Tampereelle ja tullessa Tampereelta Riihimäelle, josta Miehekäs ja Esikko minut noutivat sitten. Mutta oli kyllä kaiken kipeydenkin arvoista, ihanaa nähdä ystävää ja päästä pois neljän seinän sisältä. Tuo perjantai oli kyllä ainoa mahdollinen päivä näillä vermeillä sinne mennä sillä jo tuolloin oli aika ruuhka. En voi kuvitellakaan minkälainen on ollut silloin lauantaina ja sunnuntaina.

Muutamia tuttujakin näimme siellä, vilkutukset teille!

Ostoksia tuli tehtyä kohtuudella

Ensimmäiset ja enimmät hankinnat tulikin tehtyä Eiran Tukun osastolta.

Kookosnappeja, suuria ja niin vastustamattoman kauniita!

Ylempi on Kureyon Sockia ja alempi Silk Garden Sockia

Muut sukkalangat olivatkin sitten Langilta, aika namuja nekin.

Etukäteen oli tilannut pienemmät sukkaplokit suoraan haettavaksi Succaplokin osastolta. Tarttuihan sieltä sitten vielä toisetkin sukkaplokit lahjaksi ja myös Paavo-puikkomitta sekä vihdoinkin pitkään miettimäni tumppuplokit. Jospa saisin niitä tumppusiakin tehtyä tänä talvena ainaisten sukkien sijaan.

Puikkopiikoja osui sitten eräältä kauniita puutuotteita myyneeltä osastolta matkaan. Myyjää en kyllä harmikseni enää muista. Näitä olen yrittänyt useammastakin paikasta löytää ja nyt kun niitä siinä käsillä oli, heti oli ostettava.

Elvariltahan nappasin myös Hömelöpöllöset korviini, kuvaa vain ei nyt tähän ole. Ihanat!

Messuilta me sitten lähdimme keskustaan ja Hook-siipiravintolaan syömään. Tosin, muiden tuhotessa jättimäistä Party packiä, söin minä omaa fileannostani, siinäkin kyllä mittavasti syömistä. Sitten junaan ja kotia kohden. Ihana päivä, ihanaa seuraa ja hurjasti nähtävää. Puolet varmasti jäikin huomaamatta ja anteeksi kaikille tutuille, joiden ohitse mahdollisesti "porhalsin" kärsä pystyssä heitä sanomatta, ei tahallista suinkaan.

Seuraavat eivät ole messuilta, mutta tulin ostaneeksi tuolta Tausendschön iltä tällaiset Knit Pro Karbonz-sukkapuikot ja aivan unelmat käyttää. Sitten huomasin GetKnittedin sivuilla ilmoitusta, että jotakin ongelmaa näiden kanssa on ollut ja etteivät toistaiseksi myy näitä. Tosin minusta nuo heidän sivuillaan näkyvän ovat yksivärisiä mustia ja nämä minun tuollaisilla kirkkailla metallikärjillä varustetut. Onkohan noissa nyt jokin ero sitten? Ainakaan näissä minun puikoissani ei ole ollut mitään ongelmaa. Ihanat käyttää. Olisiko tuo nyt sitten hiilikuitua tuo musta materiaali, mene ja tiedä.

Ihanaista sunnuntaita teille kaikille!

Tänään

Tänään olen poltellut ihanan vaniljan tuoksuista väriä vaihtavaa! kynttilää

Tänään olen ihastellut itsestään syntyneitä kuivakukkia ja niiden takaa kimaltavaa aurinkoa!

Tänään olen manannut ja nauranut tuota meidän Rekkua!

Tänään olen myös huokaillut ja silitellyt postin tuomisia!

Tänään olen miettinyt sukkien aloitusta tästä!

Tänään aion vielä kinkkastella kepeillä ja poristella dippipataa! Ihanaista alkavaa viikkoa myös sinulle lukijani:)

Metrisukat

Tässä jokin aika sitten Miehekäs taas kerran totesi edellisten sukkien kaikkien mystisesti kadonneen. Ulkotyötä tekevänä ei sitten olekaan ollut ollenkaan mukavaa touhuta ilman villasukkia, joten apuunhan sitä oli riennettävä. Minulla on krooninen paksumpien sukkalankojen pula yleensä ja niin nytkin. Kiireessä sitä sitten useimmiten tarttuu marketin Novita-hyllyn antimiin. Niin nytkin oli siis tehtävä.

Hyppysiini tarttui muutamia keriä 7 veljestä Tweediä sekä Nostalgiaa. Minun on todettava, että minulle sopii parhaiten juuri tämä keräkoko 100g/200m. Nimensä mukaisesti hurjan pitkällä varrella syntyi miehelle sukat kokoa 44 165grammalla.

Metrisukat Miehekkäälle

Silmukoita ja puikot: 56s/3mm bambuiset puikot

Lanka: Novita 7 Veljestä Tweed väri nro 815

Malli: Ei mallia, se oma perusribbi tiimalasikantapäällä ja nauhakavennus kärkeen kolmen puikon silmukointipäättelyllä jälleen kerran

Fiilis: Aika muikea, ei siinä mennyt kuin 2,5 viikkoa. Minulle ihan huikea tahti tämä, hih!

Tämä kantapää sopii kenkäkäyttöön mielestäni hyvin.

Tämä kärkipäättely taas miellyttää omaa silmääni eniten. Tuttua ja hieman tietysti tylsääkin.

Tuo tweed olikin yllättävän mukavaa neuloa, ei niin muovisen tuntuista kuin seiskaveikat yleensä. Plussia siitä siis. Taas on tassut yhdellä nallella lämpöisinä.

Päiväänsä voi piristää myös ostamalla tietämättään hyvin hellyttävää vessapaperiakin. Loppuviikosta kaupassa muistin, että kotona taisi olla paperi hyvin vähissä ja Kepposta pyysinkin hakemaan hyllystä Lambia, jota käytämme yleensä. Sitten eilen istahdin sinne minne kuninkaatkin yksin ja meinasin ihan hihitykseltäni ryytyä sillä tämmöistähän sieltä paketista olikin löytynyt.

Paketissa luki, että tarinavessapaperia, ihania tarinoita. Haittapuoli on nyt se, että paperia kuluu aikalailla, kun  pitää päästä näkemään mitä seuraavassa palassa lukee ja muut takovat mielipuolisina oven takana kuplat otsassa.