keskiviikko 11. elokuuta 2010

Ollit ja Oili opintiellä

Niin, alkanut lukukausi on tosiasia. Se alkoi jo tiistaina. Tajusin tuossa keskiviikon aikana miksi koulujen alkaminen ei tänä vuonna ollutkaan minusta iloisen jännittävää. Esikko Erityiseni, rakas pahvipääni, murkkuikäinen pieni suuri ongelmakimppuni. Puhelin on jo ehtinyt soimaan moneen kertaan tällä viikolla, ei onneksi mitään katastrofeja, mutta soinut yhtä kaikki. Kesken työpäivän, kesken iltaruoan, aamulla varhain kesken palaverin. Katson puhelimesta soittajaa ja kylmä hiki hiipii niskaani pitkin, ei tee mieli vastata koska odottaa vaistomaisesti ikäviä viestejä. Koulun alku toi taas Wilmat, kirjamuovit ja reissukansiot, sata ja tuhat lappusta täytettäväksi. Ja koska olin hiukan huuli mutrulla, päätin piristää niin Esikkoa kuin itseänikin ja koska reissari oli pyydetty päällystämään niin minähän tein kiltisti työtä käskettyä:  Nyt on seepraraitaista kontaktimuovia alusta loppuun ja ehkäpä tuo paremmin löytyy taas syksyn mittaan kaikista niistä piiloistaan, joihin Esikko sen keksii tunkea.


Olihan tässä tietysti niitä iloisen kujeilevia jännityksen hetkiä positiivisessakin mielessä. Neiti Nökö oli vielä aamulla uuteen yläkouluun lähtiessään sitä mieltä, että nuorehko miesopensa on ihan urpo ja kotiin tullessa sittenkin ihan nasta. Näin se mieli voi matkalla mystisesti muuttua. Kuopus Kepponen muodon vuoksi irvisteli, mutta on polleana kanniskellut uutta reppuaan muutaman päivän ja nauttii kyllä vaikka muuta yrittääkin väittää.

Vaan kesäiset ilmat vieläkin jatkuvat, joten nautitaan niistä ja kesän herkuista muutenkin.

8 kommenttia:

  1. Ihanalla otteella jaat näitä teidän hetkiä :). Toivotaan mukavaa vuotta isoille ja pienille koululaisille :)!

    VastaaPoista
  2. Yritetään uudestaan, eilen sähköt lähti, juuri kommenttia kirjoittaessa... Ihana tuo seepra päällyste. Olen minäkin saanut päällystää jo aika kasan kirjoja, kilttejä tyttöjä, kun antaavat äidin päällystää kirjansa (mä oikeasti tykkään siitä). Meilläkin lähti toiseksi nuorin yläasteelle ja jo parissa päivässä on muuttunut "yläastelaiseksi" "huokaus".
    Hyvää kouluvuotta Teille!

    VastaaPoista
  3. Vihdoin visiitillä luonasi!
    Kiva lukea vanhemman "kynästä" näitä koulukommentteja ja ajatuksia, itse kun päätoimisesti pyörii siellä wilman tai helmen toisessa päässä. Sielläkin kuulee välillä hauskoja juttuja, kuten kollegani heti eka päivänä sai kuulla yhdeltä totuuden torvelta: "..me luultiin viime vuonna että sää oot ihan mukava.."

    Kiitokset kauniista viesteistäsi ja kannustuksista blogissani! Tästä jatketaan kyläillään vastakin.

    Aurinkoisia alkusyksyn päiviä!

    VastaaPoista
  4. Anette: Mukavaa, että poikkesit:) Niin se lähti teilläkin pieni suuri mies opin tielle, onneksi vielä eskarivuonna on leppoisampi meininki.

    Mammutti: Minä en kauheasti rakasta päällystämistä, vaikka sen aina joudunkin tekemään sillä miehen tekeleet ovat sen verran kupruisia, etteivät lapset niitä huoli;) Hyvää kouluvuotta teillekin.

    Tiina: Niinpä:) Kyllä sitä aina yrittää asettua myös sinne vastapuolen asemaan ja uskon kyllä, että opet joutuvat tosi koville näinä päivinä yhdessä jos toisessa koulussa. Meidän Esikko ainakin taitaa työllistää oman opensa täydellisesti. Aurinkoa ja mahdollisimman hyvää vointia sinulle syksyyn!

    VastaaPoista
  5. Hauska seepramuovi:)
    Meillä alkaa opintie vasta ensi tiistaina. Jotain kivaa maanantaina vielä lasten kanssa teemme ennen kun arkinen aherrus alkaa. Ehkä käymme Flamingossa polskimassa tai elokuvissa tms. Reppu pitää esikoiselle ostaa kun vanha meni rikki Bulgarian reissulla.
    Tänään toivon sään suosivan (nyt aamulla ukkosti ja satoi, toivottavasti koko päivän edestä!) kun juhlitaan ukkö-kullan kanssa pyöreitämme :)

    VastaaPoista
  6. Kiva kun kävit blogissani, minäkin löysin tänne =) Mukavaa kouluvuotta teidän perheeseen!

    VastaaPoista
  7. Kivaa kuviomuovia! Oman psykankirjani päällystin aikoinaan lukiossa välkkyvällä hologrammipaperilla. :)

    Ihailen teidän noita keltakirjavia kissoja, näyttävät muhkeilta ja kauniilta.

    VastaaPoista
  8. Outi: Kiitos samoin:)

    Liiolii: Värikästä ja voimakasta sen olla pitää, jaksaa opiskella.

    Nämä meidän keltaiset/punaiset herrat ovat tosiaan oikein perimaatiaisia, sellaisia hurjan lihaksikkaita ja paksuposkisia sekä -pyllyisiä;D

    VastaaPoista

Lämpöinen kiitos kommentistasi:) Niitä on aina niin mukava saada ja lukea.