Hei ihanaiset ihan jokainen ja kiitos Kristiina kyselystä, elossa ollaan kyllä:) Hyvähän se on, että joku välillä vähän potkii takapuoleen, että ihmisten ilmoille sieltä.
Projektiluonteinen työni päättyi vuoden lopulla ja hurja työtahti loppuvuodesta kostautui kyllä täydellisenä uupumuksena nyt tammi-helmikuun aikana. Mutta kerrankos sitä loiotaan ja oiotaan, hih. Ei ole kiire nyt valmiissa maailmassa vaan odottelen rauhassa uuden projektin rahoituksen selviämistä ja teen vasta sitten tarkemmat jatkosuunnitelmat.
Nyt alkuvuodesta on tapahtunut paljon isojakin asioita. Neiti Nökö on muuttanut rakkaansa kanssa saman katon alle ja valmistuu kevään lopulla ammattiinsakin. Me täällä totuttelemme vain kuopus Kepposen kanssa kolmistaan oloon. Esikko muuttaa huhtikuussa pysyvään asuinpaikkaansa Hämeenlinnasta ja meilläkin loppuu nuo loputtomat kahdesti kuussa rumbat autoilun suhteen kotilomille ja takaisin.
Tänään on jo ehtinyt pyykkikone lauleskella ja muutoinkin raivaus on jatkunut apulaisten hyöriessä ympärillä. Nyt istunkin cappucino-kupposen äärellä ja apulaisetkin vaikuttavat hyytyneen kuka minnekin.
Velmu taisi olla ainoana hereillä vielä. Tässä poju vakiopaikallaan olohuoneessa ikkunalla. Sohva on siinä ihan ikkunan edessä, joten siitä on mukava vaania ulkona lukuisana parvena sirkuttavia tinttejä.
Poju painaa jo reilusti yli 6,5 kiloa, mutta on silti mielestämme hyvin hoikka. Turkkikin vaikuttaa, että kehittyy vielä kyllä tuosta. Näin muistelen olleen edesmenneillä pitkäkarvoillammekin. Tämän mukavampaa luonnetta ei voisi kissalle toivoa kuin mitä Velmulla on. Kestää käsittelyn ja pyörittelyn ihan miten päin vaan ja on mitä sosiaalisin tapaus. Ovat Pipsan ja Neelan kanssa kuin kolmoset, niin läheisiä ovat. Meillä ei ainakaan tunnu kastroinnit ja sterilisaatiot lihottaneen kissoja kuten aina varoitellaan. Onneksi näin.
Käsitöitäkin minä kyllä teen koko ajan oman olotilan mukaan
Liukuvärjättyä gimallussukkalankaa siinä muotoutuu sukiksi ja olen kyllä välilläkin saanut valmista aikaan. Ei vain ole tullut niistä blogattua.
Tänään ajattelin vielä hyökätä vaatekaapilleni ja sieltä seuloa tarpeettomat pois kirpparille.
Mutta, mitä aurinkoisinta keskiviikkoa teillekin kaikille, nautitaan siitä täysillä.
kiva, kiva että päivitit, pienetkin kuulumiset ilahduttaa : ) ja tuo Velmu on aina niin ihana kuvissa. Rapustuksia koko katraalle!
VastaaPoistaKivaa routa "treffata" jälleen:) Velmu kiittelee myös
PoistaIhanaa, että olet saanut levättyä työsi jälkeen.
VastaaPoistaAurinkoisia päiviä sinulle.
Samoin sinulle TeSa:)
PoistaIhanaa kuulla sinustakin välillä, kaunista jälkeä on tulossa ja onpas Velmu kasvanut, ihanan näköinen kissa :)
VastaaPoistaIhanaa myös Armi, että tulit visiitille vaikka täällä hiljaista onkin ollut:)
PoistaMinä olen sun blogissa vasta eka kertaa, niin ei vielä oikein osaa mitään kommentoida. No, komeita kissoja. Liityin muuten lukijaksikin. Ois kiva jos haluaisit tulla vasta vierailulle Aurinkokujallekkin.
VastaaPoistaMukavaa Piia, että tulit visiitille, tulehan toistekin:)
PoistaJee! Kannatti kirjoittaa ihmettely missä oot, aina ei oo hyvä patistella, voi olla pahakin paikka. NOh mutta, kiva lukea, että sulla on kaikki hyvin, oikeastaan oikeinkin hyvin. Kiva että Esikonkin suhteen elämä vakautuu. Ja yksi jo lentää pois kotoa. Sellaista se on. Mutta kissa on komea ja siitä on seuraa joka päivä.
VastaaPoistaOikein mukavaa kevättä!