sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Graniittisukat


Malli/Ohje: Ullasta "Harmaata graniittia"-ohjetta mukaillen
Silmukoita: 12s/puikko kärjessä 14s/varressa koko 39
Puikot: KnitPro dpns 2.25mm Harmonyt
Lanka: ShibuiKnits Sock väri Sand
Tunnelma: Lanka on todella miellyttävää neuloa, aavistuksen häiritsee varsissa esiintyvä lätäköityminen, kestävyys on sitten kokonaan kysymysmerkki, tiukkakierteisen 100% merinolangan on kerrottu olevan kestävän, jää nähtäväksi.

Mallineule on erittäin joustavaa ja aavistuksen tylsää neulottavaa nurjien silmukoiden takia, mutta siltikin joutuisaa valmistumaan mikä hiukan yllätti. Luulin tahkoavani näitä hamaan tulevaisuuten saakka.

Sitten kurkkaus arkeen: meillä jälleen sairastetaan. Neiti Nökö vuorostaan, sai yllättäen outoja nokkosrokkopaukamia sinne tänne vartalolle pääsiäisen jälkeen ja koska on allerginen ainakin aspartaamille, epäilin noiden tulleen suklaassa tai pääsiäiskarkeissa olleesta lisäaineesta. Vaan eivät menneet ohi ja nyt on tilalle tullut pieniä vesikellorykelmiä vyötärölle ja hiukan muuallekin. Vesirokko meillä on kuitenkin sairastettu jo aikaa sitten, joten sitä ei oikein voi olla sillä tuo aiemmin sairastettu oli kyllä kunnolla oireinen. Nyt on sitten jo kuumettakin ja kurja olo muutenkin. Vihdissä vain lääkäriin pääsy on ihan tuskan takana ja nuo arvauskeskuksen ulkomaalaiset lääkärit eivät kyllä luottamusta herätä, joten onko tässä taas paineltava Mehiläiseen nokkaansa ja lompakkoaan näyttämään. Itsellä vaihtoehtoina ovat vilahtaneet enterorokko ja vyöruusu vaan enhän minä maallikko noista tiedä.

Keljua kun nyt vaivaa koko ajan pesuetta jokin. Mutta onneksi sentään ilmat ovat kauniit ja kesä sieltä pikkuhiljaa saapuu.

lauantai 25. huhtikuuta 2009

Puutarhatontun palkka


Hyväsydäminen puutarhatonttu kävi konsultoimassa minua ikivanhojen omenapuiden hoidossa ja leikkauksessa. Ei sitten suostunut palkkiota taikka korvausta vastaanottamaan ja hetken mietittyäni tekaisin hänelle palmikkoiset sukat Gjestalin Jannesta. Tuolla peruspalmikolla nuo koristelin ja koska lankaa oli vain kaksi kerää niin kärjestä lähdettiin ja niin pitkät tehtiin kuin lankaa riitti. Saajan mieltymysten mukaan mentiin niin värissä kuin muussakin eli kotisukiksi tuollaiset napakanpuoleiset nilkkapituiset.

Ihana aurinkoinen lauantai ollut - hiukan jo haravaa pihalle näytin. Huomenna sitten lisää jaksamisen mukaan, ei ole stressiä tuosta kuitenkaan tarkoitus ottaa.

Haaveilen ompelutöistä pitkästä aikaa. Kaapit pursuavat kankaita ja ne olisi pakko saada käyttöön. Eli kaavalehtiä olen selaillut löytääkseni mukavia tunikaohjeita. Jospas saisin muutaman kesäpaidan tehtyä. Pitäkäähän peukkuja ahkeran ompelijan suhteen..

Z

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Happy sunday!

Ihan ensimmäiseksi varoituksen sana: Ilun klubilankojen paljastusta tiedossa! Laitoin kuvan tuonne loppuun. Silmät siis kiinni, ellet niitä vielä tahdo nähdä.

Ensin kuitenkin muihin asioihin. Aamusta aikaisin hyppäsin Helsingin bussiin. Hauskaa siinäkin riitti sillä kuski kysyi ensimmäiseksi, että "Mitäs se tästä on yleensä maksanut!" ja toiseksi, että "Minnekäs seuraavaksi kuuluisi kääntyä?". Oli siis ensimmäistä kerta sivukylän reittiä ajamassa ja minä "rutinoitunut" bussimatkaaja neuvomassa. Muutaman kerran vuodessa bussilla reissaan, heh! No, perillehän me koko bussilasti saavuimme ja hyvä niin. Perillä minua odotti hyvä ystävä, jota on aina niin mukava mennä moikkaamaan. Kiepaisimme ensimmäiseksi Priimaan, josta lankaa mukaan lähti vain muutama vyyhti Jitterbugia sekä pari pientä palleroa GGH:n ohuen ohutta mohairia.Kun vielä saimme murua rinnan alle matkalla ja mukilliset sumppia niin jaksoihan sitä paremmin kuin hyvin suunnata rautatieasemalle ja hypätä Oulunkylään vievään junaan.

Ogelin kauppakeskuskin löytyi ilman ongelmia. Siellä oli lauantaiseen tapaan neuletapaaminen ja sinnehän mekin suunnistimme. Eikä haitaksi tokikaan ollut se, että tapaaminen oli Lankamaailma Nordiassa. Kyllähän siellä sitä lankaa tosiaan olikin, hyllymetreittäin. Minun harmikseni juuri etsimäni Zauberball Crazyt olivat päässeet loppumaan, mutta ehkäpä se oli vain hyvä - lompakkoani ajatellen. Väkeä oli paikalla varmaankin likemmäs 20 henkeä, kahvia oli liikkeen puolesta ja neulojat sitten käsittääkseni tuovat purtavia halunsa mukaan. Mukavaa oli tavata monia sellaisia neulojia, joiden blogit ovat olleet omalla lukulistalla jo kauan. Hauskaa näissä on myös minusta aina se, kuinka juttu lentää vaikkeivät ihmiset ennestään toisiaan tuntisikaan. Upeaa on aina myös katsella ja ihastella toisten taitavia tekeleitä, usein myös kuulee hyviä vinkkejäkin. Nytkin eräs neuloja vinkkasi February Lady Sweaterin suomennoksesta, joka löytyy täältä . Oikein suuret kiitokset puuhanaisille tästä. Nyt minäkin uskaltaudun tuota varmasti tekemään.



Sitten jossakin päin blogistaniaa törmäsin tietoon, että Ilunkin viimeisin sukkaklubipaketti olisi saapunut ja tajusin, että minun postini nököttää yhä tien varressa postilaatikossa. Niinpä pikalaukkaa sinne ja siellähän se minunkin nyyttini oli. Kas tässä:




Värit ovat juuri niin minua, kuin olla voi. Ihanaa myös, että ovat näitä Totisia, nyt kun mieli palaa selkeyden pariin niin, avot! Haikeaa sinällään, nyt tämä kierros klubia on sitten loppu. Uuteen en nyt lähtenyt, ihan säästäväisyyssyistä, mutta saahan näitä Ilun kaupasta halutessaan lisää.


Ilma on tänään aurinkoinen, mutta tuulinen eli lämpöistä päälle niin on mukavampaa.


Mukavaa mieltä kaikille


Z

sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Palmikko sinne, toista tänne..


Mineraalipalmikot

Lanka: HandMaiden Casbah Sock, väri Mineral
Menekki: 90g kokoon 39
Puikot: KnitPro Dpns metalliset 2,5mm ja 3mm
Silmukoita: 13s/puikko alussa terässä, varressa lisäten lopulta 16s/puikko
Malli: Takaraivosta, heitellen palmikoita sinne sun tänne, kärjestä aloittaen tiimalasikantiksella
Tunnelma: Ristiriitainen väristä, itse lanka on unelmaa neuloa, kestävyydestä ei vielä kokemuksia

Ulkona on ihana ilma, piha ressukka on vielä varsin väritön. Eräs puutarhuri on myöskin ollut laiskanpulskea hoidossaan. Jospa tänä keväänä ryhdistäytyisin hoitelemalla raukkaparkaa edes hiukan ahkerammin.

Nyt pitäisi keksiä mitä seuraavaksi. Korissa odottaa keskeneräinen kolmio-Fifi, melkein tuo olisi jo valmis, muttei oikein ole inspiraatiota siihen juuri nyt. Muilta osin on todettava, ettei keskeneräisiä enää taida olla enempää. Kaksi purin kerille takaisin, kun tajusin realiteetin, ettei lanka tulisi riittämään kuitenkaan ja uutta en halua ostaa ellei ole pakko.

Taidanpa lähteä selaamaan noita neulekirjoja hyllystä, jospa sieltä löytyisi mukava idea seuraavaksi työksi.

Huiskutteleepi

Z