maanantai 8. lokakuuta 2012

Tuhlaajapojan paluu

Tuossa 3,5 kuukautta sittenhän Repe-kissamme otti ja lähti omille teilleen. Lähtöä olivat edeltäneet melkoiset taistelut Kostin kanssa. Epäilimmekin, että Kosti ei päästänyt Repeä pihapiiriin tai että on saanut tarpeekseen ja itse lähtenyt. Myöhemmin saimme montakin kommenttia naapureilta kuinka kuulemma käy siellä ruokailemassa. Tulimme huojentuneina siihen tulokseen, että jos Repen on parempi olla tuossa lähinaapurissa niin sitten saa olla siellä. Näin myös sovittiin. 

Nyt sitten kuulin alkuviikosta naapurilta, että Repeä ei ollut myöskään heillä enää pitkään aikaan näkynyt. Huoleni oli kova. Tänään sitten kuitenkin Nökön ystävät tulivat tuohon ovelle ja sanoivat nähneensä Repen tuolla kilometrin päässä ja oli ihan antanut ottaa jopa syliinkin ja kehrännyt. Niinpä Nökö lähti iltasella ilmoitetulle paikalle poikaa huhuilemaan ja oli juossut naukuen suoraan Nökön syliin. Neiti sitten kantoi painavan kollipojan sieltä tuskalla kotiin, eihän tuo olisi sylissä koko matkaa tahtonut olla, mutta ei arvokasta kantamusta uskaltanut enää tuossa vaiheessa laskea sylistäkään.

Ja katsokaas mussukkaa


Aika lailla on likainen ja hiukkasen reissussa rähjääntyneen näköinen. Kovin on tuuheana turkki, paksu alusvilla. Ei tuo kovin nääntyneeltä näytä, on siis hyvin saanut metsästettyä ja ruokia nurkista napsittua, rontti.


Nyt täällä kotona on syöty jo kolmas ateria ja juotu vettä hurjat määrät. Syliin tahtoo koko ajan ja hyrinä on melkoinen. 

Mutta se dilemma nyt sitten? Miten tuota koskaan enää uskaltaa ulos päästää?

17 kommenttia:

  1. Voi Repe-rontti ♥ Jälleennäkemisen ilo ja huojennus on varmaan melkoinen, ja heti sitä seuraa huoli. En minäkään uskaltaisi tuota kissaa ulos päästää pitkiin aikoihin. Toisaalta voisi arvella, että se ei itsekään halua kotoa enää pois!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon Saila totisesti näin. Annoinkin jo muulle kotiväelle tiukat ohjeet, ettei Kostia ja Repeä saa jättää kahden ja ettei Repeä saa päästää toistaiseksi ulos. Ei ole kyllä yrittänytkään tähän mennessä ja nyt nukkuu Kepposen kainalossa tuolla yöunia lopen uupuneena. Ehkäpä tuo maailmanmatkailu ei olekaan ollut niin kaikilta osin mukavaa. On jäljistä päätellen ottanut muutaman kerran yhteen jonkun kanssa. Mutta jospa tämä seikkaileminen olisi hieman karaissut muuten niin liiankin lempeää kissaherraa ja kotielo rehvakkaan Kostinkin kanssa sujuisi taas paremmin, toivon.

      Poista
  2. Ihanaa, että tuhlaajapoika palasi. Varmasti huojennus on suuri.

    VastaaPoista
  3. No vähän on reissussa rähjääntynyt, mutta huonomminkin voisi olla. Hyvä että löytyi ja saakin nyt olla kodin lämpimässä:)

    VastaaPoista
  4. Tervetuloa takaisen, Repe! Rapsutuksia ja silityksiä. Meidän kissat on myös seikkailleet kesällä villinä ja vapaana. Joidenkin kissojen luonne on kai sellainen, että luonnon kutsu on liian houkutteleva. Ja voihan kissa jonkun aikaa kuvitella palanneensa takaisin luontoon ja olevansa se Alkuperäinen Villi Kissa, Suuri Metsästäjä! Tämä kesänä Risto Reipas oli 2kk maailmalla ja viime kesänä äitinsä Musti 4,5kk maailmalla. Hirvittäähän se päästää kissaa ulos reissun jälkeen. Asumme maalla, joten vaihtoehtoja ei oikeastaan ole, kun en halua pitää kissoja pelkästään neljän seinän sisällä. Mielestäni se on oikeaa kissan elämää, kun pääsee välillä ulkoilemaan vapaana hiirten perään. Toivottavasti Repe ja Kosti sietävät toisiaan eikä taisteluja suuremmin tulisi. Pienet kähinäthän kuuluvat elämään. ;D

    VastaaPoista
  5. Oi, Repe on palannut! Onpa ihana juttu! Toivottavasti yhteiselo Kostinkin kanssa alkaisi sujumaan ja poika pysyy jatkossa kotona. Kyllä nyt varmaan rapsutukset maistuvat sankarille

    VastaaPoista
  6. Voi kun ihanaa että saitte Repen takaisin kotiin:) Toivotaan nyt että elo Kostin kanssa sujuisi.

    VastaaPoista
  7. Kiva että saitte Repen kotiin, eikä reissulainen kovin rähjääntyneeltä näytä. Jospa nyt jo kotona olo maittaa eikä enää lähde uudelle reissulle, kun talvikin on tulossa. Meidän Tiku oli nuorempana oikea reissu kissa,sai hakea kotiin milloin mistäkin. Tämä kesä oli ensimmäinen ettei enää lähtenyt omille teilleen.

    VastaaPoista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. Eikö ole mukava tunne, kun reissulainen palaa kotiin. Kokemusta on meilläkin useamman kissan kanssa.
    Nykyisetkin 5 ovat olleet hukkateillä useamman kuukauden, mutta palaavat nykyään aina kotia muutaman päivän sisällä. Nyt on kumminkin sama ongelma Armaksen kanssa meneillään. Armas kun on löytökissa ja oli karkuteilla pari kuukautta nyt kesällä. Ei antanut kenellekkään kiinni. Lopulta naapuri sai pyydystettyä supiloukulla. En uskalla päästää sitä enää ulos, sillä se ei varmaankaan antaisi taas itseään kiinni. Siitä hyvästä huutaa ja mouruaa yöt läpeensä ovalla, kun ulos tekis mieli. Säälittää kissan puolesta.
    Muut kissat kyllä päästän ulos, sillä olen samaa mieltä, että kissan elämään kuuluu juoksennella vapaana luonnossa. Parempi , että nauttii elämästään vapaana, vaikka se sitten jäisikin lyhyemmäksi, kuin viettää tylsää sisäkissa-elämää. Meillä kun menee aika vilkas tie talon ohi ja aina saa pelätä, että jäävät auton alle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoilla linjoilla Sude olen ja surkeaa olisi mikäli ei voisi enää ulos päästää. Mutta en kuitenkaan tahdo Repen loikkivan mierolaisena tuolla, kun on lämmin peti neljän seinän sisällä, rapsutukset, hellittelyt ja ruokaakin yllin kyllin. Meillä taitavat kissat syödä jo paremmin kuin ihmiset;)

      Zelda ite

      Poista
  10. Onpa kiva kuulla, että Repe on kotosalla jälleen :)

    VastaaPoista
  11. Voi, kiva uutinen, että karkulainen palasi kotiin.

    VastaaPoista
  12. Voi Repe-Kultä..ihanaa että löysit takaisin kotiin ja olit vielä
    ihan tervekin !!!

    Muistan kun meidän entinen kissa Kollipoika-Kimalaja teki näitä reissujaan ja olin aina ihan huolesta sairas.
    Vaan oli se "Kimaltsi" kova hiiri-kissakin ,ei kyllä välikatossa hiirulaiset pitäneet öisiä tanssejan kun ne napsittiin yhtä kerrallaan parempiin suihin..
    Aina oli Mammalle tuore nami-nami paisti aamulla odottamassa porraspäässä HYIIIII! Yök!
    (...ei kun siis nam,nam :D

    VastaaPoista
  13. Onneksi Repe palasi kotiin. On varmaan kisukin tyytyväinen, kun saa olla sisällä ja rapsuteltavana. Nuo reissut eivät tosiaan aina ole niin vaarattomia.

    VastaaPoista

Lämpöinen kiitos kommentistasi:) Niitä on aina niin mukava saada ja lukea.