Elämää on joulun jälkeenkin

Uh ja puh, olenpas minä ylensyönyt! Ihan liiaksi, mutta sellaistahan se usein jouluna tahtoo olla.

Nyt sitten himmaillaan, Esikkokulta on palautettu asuntolaansa ja me yritämme totutella yhtäkkiä saapuneisiin koviin pakkasiin.

Autokultanenkin totesi minulle aamulla: Eiii nyyyt... tällaistahan se on dieselautojen kanssa herkästi kun lämmityskaapeli on kuuluisilla hukanteillä. En sitten viitsinyt hinkata liiaksi ihan jo akunkaan takia. Onneksi oli Miehekkään Jäbä pihalla, tartuin siihen ja eikun asioille. Mustissa ja Mirrissä oli muuten kolme kahden hinnalla - ale ja sattui kyllä niin kreivin aikaan sillä kissanhiekka oli lopussa ja minäpä tyttönen raahasin tuoksuvaa uutta hiekkaa kolme kokonaista lootaa. Kelpaa kissasten taas töräytellä, hih!

Eräässä Neiti Nökön paketissa oli hyisintti enkä sitä nyt sitten hennonut pois lähettää. Kärsin nyt siis hieman nuhasta, mutta koska en ole yhtä vahvasti allerginen kuin Esikko niin eipä hätää. Toinenhan ei nyt ole täällä tuota haistelemassa. Tuossa on niin huikean ihana tuoksu, että voi sentään.

Kisuilla on myös ollut kivaa ja kotia on lennetty parhaimmillaan neljänkin letkassa ees suntaas. 

Neela on edelleen se rauhaa rakastava ja sydämellinen neitonen, joka pikkutyttönäkin. Neela kuten siskonsakin sekä äitinsä ovat varmasti jotenkin apinoiden sukua sillä kiipeilevät ja hyppivät kyllä kodin kaikilla tasoilla lattiasta kattoon. Aivan täysin Kuopus Kepposen kissa. Muut ihmiset eivät aika-ajoin meinaa kelvata lainkaan.

Velmu taas se tyynesti joka paikkaan ehtivä sosiaalisuuden huippu. Vessaan kun menet ja jos ovi on jäänyt raolleen niin ei mene kuin hetki kun hän jo köllöttää selällään käsienpesualtaassa ja kurluttaa juttujaan. Rötköttää sylissä ihan miten päin vaan ja kun sylistä laskee lattialle saattaa tosiaan käydä niinkin, että kaatuu siitä kyljelleen kuin vetelä makaroni eikä otakkaan jaloillaan vastaan. Edelleen 24/7 kehrääjä. Velmu taitaa olla tasaisesti meidän kaikkien kissuli.

Pipsa-kulta! Kuten kuvasta voi nähdä on hän edelleen hyvin eteerisen vaalea. Huulessa juuri nyt Neelan kynnen jättämä jälki. Leikit muiden kanssa ovat välillä kovastikin rajuja. Pitäähän sitä harjoitella elämää varten. Pipsalla on tuollaista hyvin vaaleaa tuhkaista toffeeta hieman pään päällä, laajempana alueena selän päällä ja hauska raidallinen reisi. Tunnistamme siis varmasti oman tyttösemme vaikka hukkateille yrittäisi. Pipsa on hiljalleen sulanut hellittelyihin ja jostakin syystä mieltynyt minuun ehkä eniten tällä hetkellä. Puskee, nuolee ja kevyesti näykkäisee - hassuli. Tärkeintä aina se, että pääsee sylistä heti pois kun tahtoo.

Mitäs tässä sitten: Lang Yarnsista sukkia ystävälle. Kuvassa myös rakkauspuikkoni: Addin Colibrit, huokaan ja syvään. Värilliset puikot, minulle lisää eikä kerrota kellekään, että puikkoja on ennestään liikaaa!

Massatyyppi taajamassa

Tämä nykykoti on odottanut ruokapöydän päälle ja eteiskäytävään valaisimia jo hetken. Toki meillä väliaikainen valaisin ruokapöydän yllä jo ennen tätäkin hetkeä oli, mutta nyt sitten pysyvämpää mallia.

Itse valaisimet taitavat kuitenkin löytyä aika monen kotoa tätä nykyä 

Siis Mölndal-varjostin pienempänä eteiskäytävään ja suurempana ruokailutilaan.

 Yllättävää kyllä, ne ovat jo parin päivän päästä ostohetkestä paikoillaankin.

Mukavan simppeli ja kuitenkin pientä jujua yksinkertaisuudessa. Juuri sopiva tällaiselle piiloromantikolle.

Kuinka monen teistä kotoa tämä löytyy? 

Niin ja tämä ei ollut maksettu mainos, jaan vain iloa edullisesta ja omasta mielestäni kauniista hankinnoista. 

Ja katsokaas kuka köllötteli heti uuden lampun alla eteisessä

Velmu suuri saalistajahan se siinä:) Oikeasti poju ei piittaa tuosta hiirusta vaan oli vain sattumalta tyttösten jäljiltä siihen jäänyt.

Leppoisaa joulun odotusta teille lukijani. Minä tänään suoritin valtaosan lahjahankinnoistani. Onpas mieli keveä sen jälkeen.

Jouluvalot vai kausivalot?

Siinäpä vasta kysymys. Minä päätin, että kausivalot sillä laitoin nämä paikalleen jo heti Tampereen messujen jälkeen.

Tämmöiset beigen, harmaan ja luonnonvalkoisen sävyiset pallovalot tarttuivat messupäivänä matkaan Taito-Shopista Tampereelta. Minulta älyköltä meni muutama hetki ennen kuin tajusin miten nuo lampun "polttimot" tuonne pujotetaan, mutta onnistuin kuitenkin. Jee!

 Neiti Nökö protestoi, että näyttävät höpsöiltä ikkunassa, mutta en anna mokoman kommentin haitata minua. Ehkä asetan nuo kaarelle ikkunaan myöhemmin, mene ja tiedä - mutta kauniit nuo ovat. Pohdin vain, että pitäisikö vielä punasävyiset hommata, voi pöh - miksen napannut niitä ostoskoriin samalla? Tyhmästä päästä kärsiikin koko vartalo, näin on monesti huomattu ja nyt taas.

 Samaisella pikkupöydällä olkkarin ikkunalla majailee myös tämä hassunhauska talo, jonne ujutin valosarjan sisään. Siellä on oikeasti kyllä paikka kahdelle isolle kynttilälle, mutta karvaisten ystävien ja pienten kissanpentujen kanssa ei voi ottaa riskiä. Tämä on niin suloinen iltahämärässä.

Tämä valkoinen pieni petinen tähtitalo taas pitää sisällään oikean tuikun ja majailee keittiön pikkuikkunalla kahvinkeittimen vierellä. Jotenkin harvinaisen aikaisin olen tänä vuonna tähän herännyt, mutta eihän se haittaa sillä eikös näitä tosiaan voi pitää myös kausivaloina. Pimeitä iltoja elävöittämään.

Tässä hyvin hämärässä kuvassa puolestaan kurkistelee Helmi-rouva. Hän kävi lääkärin luona reilu viikko sitten. Sterilointi oli hyvä hoitaa tähän kohtaan. Kauluria olisi pitänyt käyttää 10 päivää ja vartalosukkaa myös pitkään. Niistä piti luopua välittömästi sillä kissarouva oli hermonsa kokonaan menettää ja rauhoittui heti nukkumaan kun ne oli riisuttu. On antanut haavan olla ihan kohtuullisen hyvin ja se onkin parantunut oikein mallikkaasti. Helmistä tuli leikkauksen jälkeen oma leikkisä itsensä ja se onkin hyvä niin. Hänelle ei tekisi pahaa pieni lihominenkaan sillä on niin pienikokoinen, vain 2.8kg.

Pelle puolestaan on nyreissään koska on jälleen raksudieetillä. Pojun ruokavalio koostuisi vain raksuista jos saisi itse päättää ja koska masu tahtoo mennä kovin kovalle niin eihän se käy. Nyt siis nautitaan vain kosteaa ruokaa hetkinen ja mietitään mitä raksuja sitä Pelle voisi naksutella, ettei masu kärsisi.

Se on kuulkaas viikonloppu, nyt levätään ja otetaan rennosti. Ottakaahan tekin.