Hau hau ja vuh vuh!

No, johan sai haukkua ennen kuin huomasitte! Minäpä haukku muistan, että tuo emäntä joskus vuosi pari sitten sanoi minun tultuani taloon, etten varmasti ikinä opi olemaan hetkeäkään ilman hihnaa. Muka jotakin, ettei minuun voisi luottaa. Pyh - sanon minä. Nytkin loikki jänis tuolla kauempana pellolla ja minä näin nätisti odotin emäntää. Närhen munat pääsin sille epäuskoiselle näyttämään ja ihan malliksi tassuttelin vielä kiltisti kotipihaan astikin, aina välillä vaan piti noita hidashousuja odotella.

Meillä täällä kylällä on ollut ihanan aurinkoiset ilmat ja olen nauttinut niistä etsiskelemällä noita katteja puskista. Pölyhuiska löytyikin jo, siis se, jota kutsuvat Kostiksi ja Rantapallo näytti päästäistä raahaavan. Tajuaisi nyt vain olla syöpöttelemättä sitä.

Nyt taidan oikaista ruotoni olohuoneen matolle pieneksi hetkeksi ennen iltapalaa. Olkaahan kaikki kiltisti siellä.

toivotteleepi Anni

Kevättä rinnassa

Tuossa hetki sitten huomasin ulkona vallitsevan upean ilman ja painelin sinne kamera kätösissäni. Vaan eihän siellä luontoa tullut kuvattua enää tämän trion ilmaannuttua paikalle. Eli siis Kusti Rantapallo, Kosti Rimppakinttu ja Valtteri Pantteri. Vain Repeteus oli jossakin hiirijahdin lumoissa tai sitten hiiri jahtasi Repeä, mene ja tiedä varmuudella sitäkään.

Missukat viilettävät kevätmielellä pitkin ja poikin, pienemmistä pojista ei aina pysty sanomaan kumpi puskasta tulee, toinen puska vaiko kissa. Pitkän karvan haittoja näet.

Väliotsikoksi voisin lisätä: Kahden kuorsaajan loukussa!

Anni the koira on ottanut tavakseen nukkua makuuhuoneessamme ja nyt entisen soolojyrinän sijaan siellä kaikuu myös erittäin epäneitimäinen törinä. Siinä ne nuo molemmat hyvin rakkaat Mr. Jyrinä ja Nti Törinä sitten mökäävät. En oikein voi kuvitella Annia nukkumassa selällään tennispallo t-paidan selkämyksessä. Onneksi en enää nukahdettuani herää tuohon vallitsevaan mekkalaan, mutta se unen päästä kiinni nappaaminen, voih! Pelastakaa edes äidit voisi adoptoida minut - ainakin hetkeksi. No, älkää ymmärtäkö väärin, en vielä ole osastokelpoinen, mutta tosiaan voisin huolia muutaman vinkin tänne päin tulevaksi.

Pääsiäinen ihan hollilla ja vielä pitäisi jääkaappia hiukan täydentää. Sen jälkeen kyllä kömmin takaisin kotinurkkiin ja vain olen ja neulon ja olen ja ehkä vielä hiukan neulon. Jos oikein hyvin käy saatan jopa ehkä siivota pätkän verran ja jos oikein huimapääksi heittäydyn, pyöräytän vielä pyykkiäkin.

Oikein leppoisaa ja iloista pääsiäistä kaikille!

Z

Oletko koskaan ihmetellyt, kuinka vammaisten lasten äidit valitaan?

Jostakin syystä kuvittelen Jumalan leijailevan maan päällä valikoiden lisääntymisvälikappaleita hyvin huolellisesti ja harkiten. Tarkkaillessaan Hän antaa enkeleilleen ohjeita tehdä merkintöjä suureen mustaan kirjaan.

"Aalto Kaija, poika, suojelupyhimykseksi Matteus. Metsä Maria, tyttö, anna suojelupyhimykseksi vaikka Gerard. Hän on tottunut rienaamiseen."

Lopuksi Hän sanoo enkelille erään nimen ja hymyilee:"Anna hänelle vammainen lapsi". Enkeli on utelias:"Miksi hänelle, Jumala? Hän on niin onnellinen."
"Aivan niin," Jumala hymyilee, "voisinko antaa vammaisen lapsen sellaiselle äidille, joka ei osaa nauraa? Se olisi julmaa."
"Mutta onko hänellä kärsivällisyyttä?" enkeli kysyy.
"En tahdo hänellä olevan liikaa kärsivällisyyttä, muuten hän hukkuu itsesääliin ja epätoivon mereen. Kunhan shokki ja paha mieli vaimenevat, hän kyllä selviytyy.

Katselin häntä tänään. Hänellä on juuri sellainen itsetunto ja itsenäisyys, joka on niin harvinainen ja niin tarpeellinen äidille. Katsohan, lapsella jonka hänelle annan, on oma maailmansa. Hänen on saatava se elämään hänen maailmassaan, eikä se tule olemaan helppoa."
"Mutta Herra, luulenpa ettei hän edes usko sinuun".
Jumala hymyilee:" Ei haittaa, minä pystyn järjestämään sen. Hän on täydellinen. Hän on juuri sopivan itsekäs."
Enkeli henkäisee:" Itsekäs, onko se hyvä puoli?"
Jumala nyökkää:" Ellei hän silloin tällöin osaa erota lapsestaan, hän ei tule koskaan selviytymään."

"Tässä on nainen, jonka teen onnelliseksi vajavaisella lapsella, hän ei vielä käsitä sitä, mutta tavallaan häntä tullaan kadehtimaan. Hän ei koskaan pidä ainoatakaan puhuttua sanaa itsestään selvänä. Hän ei koskaan pidä yhtäkään askelta tavallisena.

Kun hänen lapsensa ensimmäisen kerran sanoo "Äiti", hän on ihmeen todistaja ja hän tietää sen. Kun hän kuvailee sokealle lapselleen puuta tai auringonlaskua, hän näkee sen niinkuin vain harvat ihmiset näkevät minun luomistöitäni.

Sallin hänen nähdä selvästi asiat, jotka minä näen - annan hänen kohota niiden yläpuolelle. Hän ei koskaan tule olemaan yksin, minä olen hänen vierellänsä hänen elämänsä jokaisena päivänä yhtä varmasti, kuin hän on tässä vierelläni, koska hän tekee minun työtäni."
"Entäs hänen suojelupyhimyksensä?", enkeli kysyy heilutellen kynäänsä ilmassa.

Jumala hymyilee:
"Peili riittää".

Alkuperäinen teksti; Erma Bombeck


Tämän tekstin kopioin Katiijalta, joka puolestaan oli alkuperäisen hakenut Piukulta ja yhdyn siihen oman erityiseni suoman kokemuksen nojalla täysin. Kumpa tämä maailma vain olisi suvaitsevaisempi heille.

Aurinkoa ja lämpöisiä ajatuksia

Z

Onnellinen heppatyttö

Siinähän ne nyt ovat, lupaamani kolmisormet. Tilaus kuului siis suurinpiirtein niin, että tallihanskat on saatava kevätkäyttöön. Minähän suoritin siis korkeantason teollista vakoilua neiti Nökön toppaisista kaupasta ostetuista ja onnistuivathan ne nyt ainakin niin, että käyttäjä itse on tyytyväinen. Muuten tyyli oli perushuttua alusta loppuun, oli nimittäin kiire saada ne viikonlopuksi valmiiksi ja nythän tässä jäi aikaakin - vieläpä ruhtinaallisesti.

Kyllä huomaa taas, ettei ole tullut neulottua paljonkaan puuvillalankoja, tuo Samos on minun jäljiltäni kuin möykkyinen perunapelto, muttei anneta sen häiritä - käyttäkää suotimia kuvia katsoessanne.

Muuten täällä potilasosasto jatkaa edelleen, Kepposelle on noussut kova kuume ja ilme muuttuu aina vain surkeammaksi. Ei ole paljon nenäänsä vaakatasosta nostanut. Voi poloista, nyt sitten on hännät ja korvatkin ristissä, että se kaikkialla viipottava noro (virus, lankoja saa tulla kyllä vaikka miten monta) menisi ainakin kilometrin tonttimme sivuitse - kiitos!

Nyt kuumaa mustaherukkamehua sniffailemaan, olen päättänyt, etten sairastu.

Halauksin

Z