Pienestä hyvä mieli

Pienestä sitä aina joskus saa itselleen hyvän mielen.

Minä sain sellaisen tänään siitä, että löysin Hong Kong-tavaratalosta uuden kauniin seinäkellon hintaan 4.99e - 50%!

Siinä se tiuku nyt seinällä aikaa näyttää. Jotenkin myös ihana asia, että miinoitetaan kaikki tulevat kiireet tämän kauniin esineen myötä.

Uuteen kotiin on myös ihana hankkia jotakin pientä juuri sinne ajateltua ja sitä edusti sitten tämä viherkasvi. 

Tästä ikkunasta minä katselen aamuisin kahvia keitellessäni ikkunan alla olevaa kaunista tuijaa.

Upea asia on myös se, että vaikka Pelle ei vielä täysin entisellään olekaan niin nyt on valvotusti meidän läsnäollessamme saanut halutessaan olla yläkerrassa luonamme ja samassa tilassa Helmin ja pentujen kanssa. Vielä kuuluu hetkittäin vaimeaa murinaa ja hentoista sähinää jos Helmi hänet onnistuu yllättämään esimerkiksi unilta. Mutta paljon pehmeämpi on suhtautuminen jo. Pentukopalle ei edes yritä. Nyt siis pidämme Pelleä tässä muiden mukana aina kun vain olemme itse valvomassa. Helmikin on ollut tilanteeseen tyytyväisempi näin. Epäilen neidolla olleen ikävä kaveriaan sillä kävi aika-ajoin naukumassa Pellen huoneen ovella ja aina välillä jopa haki selvästi minut sinne. Ihan kuin olisi pyytänyt toista päästämään pois.

Tässähän tämä hurja petomme onkin. Tiiraili ihastuneesti omaa kuvaansa kiinni olevan tv:n heijastuspinnasta.

Tässä sitten tiirailikin pentulaatikkoa kohden sillä sieltä kuului pentujen naukua.

Tässä pikkuinen Pipsa-neito. Pipsan elämän alku oli aivan kiikun kaakun, mutta niin vain pieni neiti sieltä elämään ponnisti ja on oikein topakka jo. Tässä unisena siskon kyljessä. Pipsa siis Neelan kanssa jää meille tähän kotiin Pellen ja Helmin kanssa kasvamaan.

Pentulaatikolla täytettiin tänään 16 päivää. Tasaisesti kasvetaan ja maitobaarilla nautitaan.

Nyt jo huomaa, että jalat kantavat hiukan paremmin ja laatikossa tiiraillaan selvästi jo yläilmoihin. Kohta siis varmaan laajennetaan elinpiiriä sieltä pois, muttei ihan vielä - onneksi.

Neelakin jo niin reippaana on. 

Sain kuvat napattua juuri unilta heränneinä, joten hiukan ovat silmät sirrillään kaikki.

Tästä me kuitenkin jatketaan kasvua hyvillä mielin ja kiittelemme yhteisesti kaikista aiemmista kauniista kommenteistanne.

Minulla on täysin lomaolo enkä ota stressiä mistään juuri nyt. Kyllä sitä taas sitten ehtii myöhemminkin.

Sataa sataa ropisee

Niin se tekee, mutta eipä haittaa. Loma on lomaa sateellakin. Niin ja silloin ei voi väistellä myöskään paikkojen raivausta. Muuton myötä olen jo hetken ennättänyt tuskailla jättimäistä lankavarastoani, jonka joudun sovittamaan pienempään ja kapeampaan kaappiin. Niinpä puikkasin tuonne kotikirppikselle hurjan suuren määrän lankaa.

Menkäähän siis penkomaan pois, jotta mahdun lankoineni vielä uuteenkin kotiin:)

Pennut myös kasvavat nätisti. Pipsa-pikkuinenkin ylitti tänään maagisen 200g rajan reilusti. Nyt kahden viikon ikään ehdittyään pennun ovat nelinkertaistaneet syntymäpainonsa. Siitä voikin olla iloinen kerrassaan. Toki pennut olivat pieniä jo syntymäpainoltaankin. Niin ainakin arvelen sillä mitä olen kuulostellut niin järjestäen isompia pentuja tuntuu muiden emoille syntyneen. Mutta ehkäpä Helmi sai pentuja oman kokonsa mukaan. Punnitsin emonkin tänään ja 3.1kg näytti vaaka. Ennen odotusta lukemat olivat 2.7kg, joten ihan hyvä näin. Pitää yrittää ottaa murusista 2viikon kuvat jos vain onnistuu mitenkään emoa häiritsemättä.

Oikein ihanaista viikon alkua kaikille, jatketaan kesästä nauttimista, satoi tai paistoi. 

Helmi-mamin pesältä

Ajattelin taas hieman pentupesältä kuulumisia kertoilla. Ne, jotka eivät jaksa ainaisia kissajuttuja, käännös 360 astetta:) 

Meille tämä voi olla jopa ainoa kerta kun tällaisia ihanuuksia pääsemme seuraamaan ja elämään niin näitä on pakko tallentaa ihan joka puolelle.

Pentupesällä täytetään tänään 11 päivää ja hyvin on toistaiseksi sujunut. Pellekin kävi hieman samassa huoneessa tutustumassa. Vain hetken ja käytös jo lieventynyt, mutta koska vieläkin hitusen sähisee niin pidetään erillään toistaiseksi. Ei häiritä emokissaa enempää. Anni on kovasti yllättänyt meidät, hän vain nuuskii hellästi pentulaatikon läheisyydessä ja väistyy hetimiten mikäli Helmi hiukankin tiukasti katsoo.

Pienillä myös silmät alkavat pikkuhiljaa avautua.

Tässä Neela-neitonen, jolla jo aika lähellä aukeamista nuo ovat.

Samalla eilen teimme päätöksen Pipsasta, että jää Neelan kanssa tähän meille kotikissalaan. Hänellä on niin erityinen paikka sydämessä surkean alun vuoksi, mutta huikean topakka ja sisukas pikkuinen kissaneiti on. Eli meidän kisukatraamme käsittää tulevaisuudessa ainakin sen neljä punanuttua. Jospa sitten jossakin vaiheessa se pitkäkarvapoju jostakin vielä eteen osuisi. Hienointa tietysti olisi, jos siihen voisi yhdistää todellisen kodintarpeenkin vielä. Esimerkiksi löytökissalle kodin tarjoamalla. Mutta - se on sitten loppukesästä/syksyllä se tai toki jos pentu jo syntynyt olisi niin luovutushan osuisi vasta elosyyskuun taitteeseen. Ei siis kiirettä tässä asiassa. Mutta jos joku tällaisen pennun tietää niin saa minua asiassa lähestyä.

Ihanaista juhannuksen jatkoa kaikille lukijoilleni.

Mittumaari!

Se on taas vuoden tauon jälkeen täällä! Tuossa liikekannalta palatessani juhlistin sitä näin raikkaalla kukkakimpulla.

Olen muutoinkin ottanut viime viikkoina tavaksi ostaa keittiön pöydälle kimpun mieltä ja silmää ilahduttamaan. Yllättävän paljon tämä tapa on tuonut niin visuaalista kuin muutakin iloa arkeen.

Toinen ei niin iloinen asia on se mistä tuolla aiemmin lupasin kertoa. 

Meillehän oli tulossa pitkäkarvainen kissapoika. Olin siis asianmukaisesti Torista pojan varannut, varausmaksun maksanut ja sitten myyjään ei yllättäen enää saanutkaan yhteyttä. Nyt sitten pari päivää takaperin hän vastasikin ja laittoi pyytämäni yhteystiedot. Olimme siis sopineet noudon tälle päivälle. 

Ajoimme siis tänään tuohon osoitteeseen. Siellä ei asu ketään sen nimistä. Numerosta, jonka sain ei vastaa kukaan. Niinkään ei harmita varausmaksun menetys, se on pieni asia. Mutta mietin tilannetta, jossa autossamme olisikin istunut rivi pieniä lapsosia sydän innosta pakahtumaisillaan ja odottamassa uuden perheenjäsenen tuloa. Meillä on jo niin isoja ja nuoria nämä meidän vintiöt, että lähinnä ihmettelivät kuka voi näin toimia? Meillä myös riittää vipinää näiden Helmin pentujen osalta. Lähinnä siis syksyllä olisi se hetki, jolloin tänne mahtuisi joukon jatkeeksi pitkäkarvapoika joukkoa ilahduttamaan. Siihen mennessä olen saanut Helminkin jo leikattua, joten aika olisi oikea. Tämä toiveemme siis kiertämään:) Emme etsi rotukissaa, mutta emme myöskään ilmaista pentua. Hintahaitari jotakuinkin 100-200e.

Huoleni lähinnä nyt onkin, että kuinka monelle tämä henkilö on pentuja varannut ja varausmaksut pyytänyt? Nimiä en täällä luonnollisestikaan jakele enkä kuvia pennuista, mutta jos olet varannut Raaseporin seudulta pitkäkarvaisia pentuja niin ehkäpä kannattaa asiaa uudelleen harkita ja tarvittaessa voin lähettämistäsi kuvista katsoa onko kyse samoista pennuista.

Minä itse toimin asianmukaisin toimin tämän petoksen suhteen.

Mutta se siitä tylsästä jutusta. Nyt keskitytään mittumaarin viettoon! Iloista juhannusta kaikille!