sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Katzien kokoontumisajot



Katzit olivat lähes kaikki kerrankin koolla, vain Kosti puuttui joukosta ja Anni, kenties viisauttaan, kerrankin. Eivät oikein Valtsun kanssa tule jutttuun. Valtsu ei siedä touhottavaa, äkkiliikkeitä tekevää koiraneitiä ollenkaan, sen sijaan nuoremmat kissaherrat on ottanut arvoasteikkonsa askelmille, hiukan päivästä aina riippuu, millä askelmalla saavat seistä.

Olen tämän päivän aloittanut varhain kyytimällä esikkoa hoitoon ja sitten neidin kanssa shoppailemaan. Tosiaankin, hän shoppasi ja minä koetin koipineni jaksaa neidin matkassa. Oli siis säästänyt aika summan ja tahtoi käyttää sen järkevästi ostaen loppukesäksi ja alkusyksyksi vaatteita. Tarkkaan harkitsi joka ostosta. Kyllä se varmaankin on niin, että kun ne rahat on itse säästettyjä ja kerättyjä, niin niistä ei noin vain tahtoisi irrottaa. Hyvähän se on totutella tuohon jo nuoresta, ei se raha todellakaan kasva puissa, ainakaan meillä jos kovin monella muullakaan näinä aikoina.

Värjäykset - ne viimeisimmät vielä pitäisi kuvata kiusaksenne. Ehkä sitten vaikka huomenna. Nyt nautitaan helteisestä sunnuntaista.


3 kommenttia:

  1. Komiat kissat! Meillä on sisällä suhteellisen viileää, mutta kissojen käytöksestä huomaa, että kuuma niilläkin on. Noita edellisiä lankavärjäyksiäsi taas ihailin, miten uskomattoman kauniita! Itselläni kasveja ja lankoja keittelin tänään ja vähän aurinkovärjäystäkin tein.
    Kuuma viikko luvassa, joten: Lämmintä viikkoa!

    VastaaPoista
  2. Ai kun tuli ikävä meidän auton alle jäänyttä Viljaria kun katselin noitten punaisten kissojen kuvia. Viljarin poismenosta on vasta kuukausi, joten suru on vielä pinnassa.
    Laskeskelin että teillä taitaa olla 4 kissaa ja koira. No, meillä on 5 kissaa ja koira :)

    VastaaPoista
  3. Mammutti: Katzit kiittää:) Kävinkin jo huokailemassa noita värjäyksiäsi, uskomattomia yhtä lailla.

    Sude: Olen niin pahoillani Viljarin kohtalosta, meilläkin tuon vanhimman, Repen velipoika: punapaita Väiski jäi vuosikkaana auton alle. Suru oli todella suuri ja niinpä taloon tuli sitten Repen kaveriksi ja lohduksi velipuoli Valtteri.

    VastaaPoista

Lämpöinen kiitos kommentistasi:) Niitä on aina niin mukava saada ja lukea.