Suru

Meidät on kohdannut suru. Hirmuinen riiviömme ja suloinen harmaamme - Kosti - on menehtynyt viime yönä. Kosti oli jostakin onnistunut löytämään rotanmyrkkysyötin ja saanut sitä liikaa. Mitään ei ollut enää tehtävissä. Poika nukkui pois viime yönä.

Nyt ei ole tähän hetkeen sanoja, palaan taas kun jaksan. Ehkäpä väreistä löytyy lohtu.

Sukat tukkijätkän tytölle

Uusi vuosi ja ihan entiset kujeet täällä:)

Sain vuoden ensimmäiset sukat valmiiksi. Sitä tyypillistä perussukkaa ribbivarrella, tiimalasikantapäällä ja silmukoidulla nauhakavennuksella sukan kärjessä.

Sukat tukkijätkän tytölle 

Lanka: Zelda´s Dippins WF Tukkijätkä 100g/260m. 

Koko ja muut speksit: n. 36 ja 16s./64s 

Kenelle: Työtoverille

Fiilis: Tämmöistä seuraa, kun onneton parsinneulan käyttelijä yrittää ylittää itsensä. Paljon parempi lopputulos, varjelen silmiänne niiltä parsinnan jäljiltä:)

tästä kuvasta näkee hiukkasen paremmin langan väriä

Kuvaaminen ei taas oikein valon puolesta luonnistanut. Eivätkä neulojan assistentitkaan olleet kovin avuliaalla päällä, katsokaas vaikka.

Oikein upeaa uutta vuotta kaikille toivottelee Taigan väki.

Syksy

Se taitaa tosiaan olla syksy nyt. Ulkona on satanut koko riivatun päivän. Tätä on sitten hyödynnetty neulomalla ja touhuamalla sisällä kaikkea kivaa.

 

Esikon kanssa olemme pelanneet

 

 



Näiden kahden keskinäistä sähinääkin yritin erotuomaroida

 

 

 

Tässä Emppu tuijottaa Kostia suohon. Emppu muuten täyttää varmaankin piakkoin sen 14v. vanha herra jo.

 

 

Hällä taitaa olla ihan samat sävelet. Näistä kaveruksista ei tosiaan ole tullut kaveruksia, mutta jonkinlainen sietäminen ilmeisesti vallitsee. Tänäänkin syötiin metrin päässä toisesta sentään.

 

Pakko esittää myös todiste, että olen ainakin yhden daalian kukan saanut tässä kylmässä kesässä aikaiseksi, jippii!

 

 

Ja pakko kertoa myös eräs jännittävä asiakin. Aloitan koulureppu selässä maanantaina! Ihan sellainen kynäpenaali-olo:)

 

 

Jep, tuli niitä tarvikkeitakin vähän ostettua, kuvassa eivät ole ihan kaikki, hih! Puolentoista vuoden päästä pitäisi olla erikoisammattitutkinto taskussa. Vienkö opelle maanantaina ompun? Ihan työn ohessa/työssä tätä lähden suorittamaan, hui sentään!

 

Pukkasin muuten tuonne myyntisivulle hiukan noita kotikirppiksen juttujakin.

 

Ihania syyspäiviä - poltellaan kynttilöitä ja syödään omppuja.

 

 

 

 

Lapset hupenevat:)

Juu-u, ihan tosi - meillä enää täällä vierihoidossa vain yksi lapsonen. Neiti Nökön ja pari muutakin "lievästi hysteeristä ja paniikkista " tyttöstä vein rippileirille aamusella. Kepponen saa siis istuskella yksinään äiskän polvella, hih!

Eiliseltä "iltakävelyltämme" Nökön kanssa otettu kuva. Valoisaa oli vielä iltakuudelta.

Ohdakkeet ovat jo aikalailla ylikypsiä kukinnassaan, mutta niitä on silti mukavaa kuvailla.

Tämän "rupinenän" me yhytimme sivukuistilta torkuilta, juuri ja juuri jaksoi raottaa silmiään.

 

Meillä on tämän ryökäleen kanssa ongelma. Nyt kun ovat jonkinlaiseen välirauhaan Empun kanssa päässeet, onkin Kosti ottanut Repsukan taas hyökkäysten kohteeksi. Sanokaas mitä tälle pahvipäälle vallanhimoiselle lurjukselle keksitään? Suloinen kuin mikä, mutta kohtelee Repeä huonosti kuin mikä, ei auta vaikka vanhempi kolliherra yrittää väistyä ja alistua. Ei riitä Kostille. Nyt Repe pitää pitkiä taukoja, ettei ilmeisesti uskalla tulla kotiin ja naapureissa on käynyt syömässä. Olen tehnyt näet tiedusteluja. Syöttää ei tietenkään saisi, mutta kun heillä on ruoat kissoille tallissa, jonne pääsee ulkokautta ja heidän kissansa ottavat sopuisasti ylimääräisen syömärin jaolle. Tämä meidän taas, jonka kanssa on sovulla Valtterin kuolemaan asti asustanut, ei sulattaisi mitenkään. Mikä ihme neuvoksi?

 

 

 

Kevättä rinnassa?

Niin, onkohan tässä tosiaan jo ihan kevättä rinnassa? Sillä tuli hiukan shoppailtua. Huruuttelin paikallisonnikalla lauantaina Helsinkiin ystävää tapaamaan. Historiallista reissussa se, että ihan ensimmäinen kerta, ettei ollut käsityötä edes mukana. Syynä tähän oli kyllä molempien käsien järkyttävä kipuilu ja turvotus, en voinut edes harkita puikkojen heilutusta tuolloin. Nauroinkin, että on kuin olisi nyrkkeilyhanskat kädessä, kaiken lisäksi oikean käden keskari oli jäykistynyt valmiusasemiin:) En kuitenkaan osoitellut sitä kenellekään, huolet pois, olin kiltisti.

Mutta ystävää on silti aina ihana nähdä ja ostoksia tehdä.

Neiti Nökölle hain Cubuksesta haluamansa kevättakin ja itselleni muutaman vaatekappaleen Flash:stä (vakiovaatettajani tuo). 

Suuntasimme tällä kertaa myös Oulunkylään Lankamaailmaan  ja sieltä mukaani hyppäsi Marks & Kattensin Linen-lankaa (100% pellavaa 50g/125m). Väri on upea tumma suklaanruskea. Ostin myös pitkään tunikaan ohjeen langalle. 

Kämmekkäitä varten mukaan tupsahti myös tuo Noron Silk Garden Lite-keräkin. Lila-ihanainen lupasi tehdä rähmäräpylälle kipeisiin käpäliin uudet lämmittimet, unohdin vain kerän tyrkätä hänen laukkuunsa ennen lähtöäni takaisinpäin. Onneksi posti kulkee.

KnitPron Cubics-puikkoja ostin muutamat, sopivat käteeni niin hyvin. Pari pehmovartista virkkuukoukkua, josko taas pitkästä aikaa tekisi muutaman salomoninsolmuhuivinkin. Kunhan nyt tassut ensin taas toipuvat.

Ennätin hätäisesti tuon ylemmän kuvan pihalla auringonpaisteessa napata, kun siihen singahti pari avustajaa

Pojat nauttivat niin auringosta, tuossa sammaleen päällä piti riehakoida ja pyöriä kuin väkkärät konsanaan

Kosti resunenä, sen siitä saa kun tappelee alvariinsa eikä ole riittävän nopea väistämään. Riidankylväjäksi nimittäisin tämän herran. Tai - sitten tahtoo Kalifiksi Kalifin paikalle, hih!

Kusti taas niin aurinkokissa kuin olla voi. Tulee myös hienosti Empun kanssa toimeen sillä on sopuisa eikä turhaan yritä rehvastella.

Lila myös yllätyslahjoi minua tällaisella ihanuudella

En harmikseni onnistunut kameroineni tallentamaan korukivien väriä ollenkaan, on todella upea tumma petrooli. Ihana rannekoru, kiitos kaunein.

Vaan kyllä sen aina tuntee jaloissaan kun on päivän mennä tepsutellut. Seuraava päivä tulikin sitten hipsuteltua hyvin varovaisin askelin vaan on se aina sen arvoista. Kiitos taas mukavasta seurasta Lila.

Rennosti perjantaita

Hurjan kiirerupeaman jälkeen täällä otetaan rennosti;

Kosti unessa neulojan pöydällä ja neuloja haahuilee ympäriinsä yöpaidassaan. Nyt on hyvä pitää ylityötunteja pois ja nauttia ei minkään tekemisestä. Otetaan katzeista mallia ja ollaan kuin ei oltaisiinkaan.

Mukavaa perjantaita teille kaikille! Minä en toivotellut kenellekään ystävänpäivää koska uskon siihen, että ystävänpäivä on joka päivä eikä vain yhtenä päivänä vuodessa:)

Polttopuun laatu heikkenee vuosi vuodelta;)

Harvinaisen karvaista puuta..

ja antamiinsa joulukoreihinkin ihmiset pakkaa sitä sun sattuu;)

Sohvallekaan ei voi hetkeksikään oikaista, kun heti on koipien päällä jotain ylimääräistä..



Höh sentään tätä maailman menoa..

Ai niin, olihan minulla ihan tähdellistäkin asiaa. Etsiskelen itselleni tuon alapuolen kuvan kaltaista tai vaikkapa useampaakin hunajalusikkaa, varakappaleeksi sillä kaikkein parhaaksi osoittautunut juoksevan hunajan kanssa. Esikko vain harmikseni tykkää tuota pureksia ja pelkään sen olevan kohta entinen ja mites mää sitten hinajani kuppiin saan, kysyn vaan?

Tämän kuvan lusikan ostin Tampereen messuilta, mutta löytyisikö näitä nettikaupoista mistään? Tai muuten kätsysti ostamalla?

Leppoisaa loppiaista teille ihanaiset ja teretulemast te uudet lukijatkin:)

Etsii, etsii vaan ei löydä

Epätoivoisena yritän vielä täältäkin, ehkä joku teistä tietää tai kenties omistaa ja tahtoisi myydä.

Siis kuvan kaltainen pyykki-/tuuletusteline

Siis tuo pystyvarsi pingotetaan katon ja lattian väliin ja noita ripustusoksia on  ainakin neljä kappaletta. Help! Tahtoisin toisenkin tuollaisen, veisin molemmat sitten tuonne toivottavasti pian valmistuvaan kodinhoitohuoneeseeni. Olen tämän meidän ostanut jo muutama vuosi sitten jostakin paikasta, jota muistiparkani ei enää osaa paikallistaa. Siis kysynkin teiltä avuliailta? Tiedättekö mistä tällaisia voisi joko samanlaisia tai samankaltaisia ostaa?

Tänään oli myös päivä, jolloin Emppu-poika nostettiin tuohon ulos portaiden kaiteelle. Hui sentään, että pelästyin kun alun aran haistelun jälkeen pinkaisi villiin juoksuun. Mutta, jäi kuitenkin tontille ihmettelemään ja kun muutamien tuntien ostosreissun jälkeen Neiti Nökön kanssa kotiuduimme, parkui poika surkeana ja märkänä tuolla perennapuskassa. Ihan itse ja vapaaehtoisesti sitten tuli vielä sisällekin ja nyt on niin ollakseen sisällä lämpöisessä.

Muutoin menee kohtuuhyvin, mutta Kosti uhittelee ja haastaa riitaa kaiken aikaa. Saa siis olla tarkkana noiden kahden ollessa lähekkäin. Mutta katsokaas miten nätisti istuivat Repen kanssa ruokaa odottamassa



Näitä karvakasoja sen sijaan hiukan kitkerästi vielä katsoo

Tuo harmaa noista onkin tosi äänekäs ja vaatelias tapaus, kuten kuvakin kertoo. Kusti-parka on sen näköinen, että ahdistaa.

Huomenna singahdankin sitten Helsinkiin ystävää tapaamaan, ihanaa!

Oikein leppoisaa viikonloppua teille kaikille.

Ps. Lähipäivinä pukkaan viisi vironvillavyyhtiä tuonne myyntisivulle (8/1 vahvuutta).

Pörröiset...

ystävämme Kusti (Kusti halii Nököä) ja ...

Kosti (leikkii ikkunaprinssiä)

Pimeys alkaa nyt olla pahimmillaan tai parhaimmillaan, miten kukin näkee. Hyvä hetki kaivella kynttilät esiin ja poltella niitä. Myös lämmin kupponen kaneliteetä auttaa luovimaan kylmyyden keskellä. Juuri nyt on vaikea kuvitella miten sitä tarkenee sitten pakkasilla, mutta eiköhän sitä taas siihenkin aikanaan totuta.

Väripatoja kiehuttelemalla sitä voikin hiukan mieltään piristää ja raikastaa.

Kas, tässä..

Poltettu maa

Sammakkoprinsessa

Greenday



Kiherrys vol. 2

Mukavaa syysiltaa teille kaikille ja kiitos vielä kauniista kommenteista tuohon edelliseen postaukseen. Tulimmepa molemmat Nökön kanssa niin hyvälle mielelle.

Kosti, suuri metsästäjä

Olen aina luullut, että harmaahousuinen hienohelmamme ei saisi hiirun hiirtäkään kiinni. Muistoissa oli vielä kesäinen lintujen/oravien pilkantekokin (heittelivät herraa kävyillä päähän). Vaan pistipä harmaahousu emännän suun suppuun. Tuli kovin rehvakkaana tuolta angervopuskista, mitäpäs muutakaan mukanaan, kuin turkkiinsa sävy sävyyn sovitettu hiirunen. Rassukka vielä elossakin ja niinhän nuo pedot tekevät, että rääkkäävät ja kiusaavat hiiruparkaa vaikka kuinka kauan. Tämä rehvakas tosin polleudessaan jo välillä hukkasikin paistinsa. Siinä porukalla naureskelimme kissaa, joka pyöri nurmikolla kuin puolukka siellä… ja etsi hukassa olevaa hiirtään. Löysi sentään lopulta ja söi elävältä, yäk, yh ja uh!

Lopun aikaa voikin sitten esittää herranterttua sisäkissaa ja kuorsata pankolla.

Ps. päivitin myyntisivua hiukkasen myös:)

Turmiolan Tommi

Otsikko kyllä kertoo aika lyhyesti ja ytimekkäästi kaiken tästä päivästä. Lyhyesti totean vain, että rikkoutuneita astioita, useampi pahoinpidelty mänty ja miniläppäri, jonka näyttö on entinen. En puhu tänään niistä rikkimenneistä ikkunoista, harmittaa liiaksi. Tuo poika tulee kalliiksi. Sakset ovat taas olleet kovassa käytössä myös, leikkelee paitojaan ja housujaan jälleen. En ymmärrä tuota juttua ollenkaan. Pitkään mietin kaupassa ostanko uusia vai pistänkö pojan menemään noissa kouluun ja selittämään kyselijöille mistä on kyse. Miehen kokoiset verkkarit ja collarit maksavat ihan kiitettävästi.

Toivottavasti männyt tästä vielä elpyvät, viilteli sen toisen vielä pahemmin. Mistä lie löysi aseen ja minkälaisen - en vielä ole jäljittänyt sitä.

Sitten hiukan koomisempiin asioihin, Kustia nauroin eilen aamulla. Oli poika hiukkasen märkä, katsokaas vaikka. Jäljet kertovat, että aamukasteisilla pelloilla oli tullut juostua.

Yh, hyh - sanoo ilme

Auttakaa mua, kuivatkaa mut heti!

Toinen veljeksistä taas otti eilen näin lokoisasti keskellä pihamaata

Repestä valitettavasti harvoin saa kuvia, on niin täysin oman tiensä kulkija eikä tykkää kamerasta sitten vähääkään, mutta vilautetaan sentään persoonallista nenuaan ja tassuaan

Heti kuvan oton jälkeen oli jälleen kiire reissun päälle. Se on sellainen kulkija-Kuosmanen tämä poika. Hurja hiiri- ja rottakissa. Onneksi sentään välillä saa hiukan sylitellä ja helliäkin.

Minun päiväni on koostunut paikkojen penkomisesta ja sainkin lankainventaarion tehtyä. Yli 8 kiloa lankaa lähtee kiertoon. Neulomoon heivasin yli 5,5 kilon lankapaketin , myyntisivulle loput itselleni puhumattomat värjätyt ja huuto.nettiin 2,7 kilon sukkalankapaketin. Penkomiset jatkuvat varmaankin seuraavaksi kankaiden osalta, mutta aikaisintaan huomenna.

Viimeinen lomapäivä on siis käytetty kohtuullisen hyödyllisesti. Ukkonen jyrisee taas tuolla taustalla, liene kohta viisain sulkea kone.

Ukkonen vaiko peräti akkanen?

Viime yönä saimmekin nauttia aivan hurjasta ukkosesta ja rankkasateesta, vei ryökäleen kuuro melkein pihatiemmekin mäestä mennessään

Tuo vertailu ukkosesta ja akkasesta taas juontuu lapsuudesta sillä Ruotsin serkkuni, suomalaisten vanhempien koko ikänsä siellä asunut poika tapasi aina sanoa ukkosta akkaseksi, ei millään oppinut oikeaa lyhyiden kesälomien aikana tuolla pohjoisella pohjanmaalla leikkiessämme. Terkkuja vaan Petrille sinne Ruotsin maalle.

Kisuliinit ovat varmaan myös olleet yöllä aika kauhuissaan sillä sisällä on tänään sitten riehuttu tosissaan

Vuoroon pestiin velipoikaa ja vuoroin retuutettiin.

Nämä pojat ovat kyllä niin sylivauvoja kuin olla voivat ja sylittelyä kyllä sitten piisaakin

Rakastan Kustin nenän ja huulten sävyä, oikea namupoika

Tassukin on aika miehekäs ja tumma. Vatsakarvat kaipaavat jälleen kampaamon käsittelyä, on taas ilmeisesti mennä hiihdelty puoli puskaa muassa.

Marie my sweetin serkkuja ja muutaman muun heittelin myyntisivulle taas:)



Lomamieli

Ensimmäinen virallinen lomapäivä, aah!

Lämpöä oli ulkomittarissa 29 varjossa, huh vaan!

Tässä lähitienoilla on ollut hirmuisia kuuroja ja ukkosia, mutta me olemme saaneet vain pikkuisen rippuisen vettä, kuten maastakin voi todeta. Tuolta pellon reunalta otin kuvan.

Onneksi kuitenkaan kukkaset eivät ole ihan näin kärsineitä

ja tietenkään osa niityn kasveista ei vedestä niin kovasti olekaan tarkkoja

Vanhaa tallia olemme miettineet kovasti, lähinnä siis, että mitä sille tehtäisiin. Vielä emme ole hennoneet maan tasallekaan laittaa.

Neiti Nökö pystytti kissaherroille kampaamon pystyyn ja ensimmäinen asiakaskin jo ilmaantui:)

Ihan putkeen ei kyllä loman alku ole mennyt sillä vesipumpun moottori kärähti, ihania rahareikiä aina kun ei odottaisi ja puhumattakaan, etten pääse ihan heti taas värjäämään elleivät miehet keksi jippokolmosia.

Jk. päivitin muutaman vyyhdin myyntisivulle.

Nyt jatkamaan kyjyjen alullepanoa, mieluummin aloittelen mahdollisimman pian kaikki ja sitten vain tikuttelen niitä valmiiksi omaan tahtiini.

Ihanaista kesäpäivää teille kaikille!



Olen eksynyt päiväntasaajalle

Ainakin luulen niin, minä joka en koskaan juurikaan hikoa, hikoilen kuin pieni possu, hihii!

Yllättävästi kuumuuteen on auttanut kuuma tee ja saunominen, niitä siis tiedossa tänäänkin.

Tämän hiukan äkämystyneen näköisen pojan yhytin kuistin portailta hetki sitten. Poikia ei juurikaan näy ennen iltahämärää. Mistä lie löytävät sen viileän lepopaikan kuumimmaksi ajaksi.

Tämä kuumuus on tehnyt myös sen, että luontokin on ihan etuajassa monessa asiassa. Katselin vuorimäntyämmekin ja siellä sitä rinta rinnan vanhat ja uudet kävyt tököttivät.

Päivitin myös myyntisivun vielä uudelleen. Nyt on penkomukset suurimmaksi osaksi värjättyjen osalta tehty ja taas voi hyvällä omallatunnolla ruveta dippailemaan lisää - hihii!